Liian nuori hamsterin omistajaksi ?

[DoratheExplorer]

Minä sanoisin että ikärajaa ei lemmikin ottamiselle ole kunhan vanhemmat ovat viime kädessä eläimestä vastuussa ja pitävät huolta että eläintä kohdellaan hyvin ja se saa tarvitsemansa virikkeet ja ravinnon. Minusta on tärkeää opettaa lapselle jo pienestä pitäen eläinten oikein kohtelua ja hoitamista, tuo vastuuntuntoa lapselle.  :)

[Lakupekka]

Se ikä milloin antaisin ns. oman hamsterin lapselle, riippuu täysin lapsen luonteesta. Itse ainakin olin / olen kovin varovainen ollut aina, joskus ensimmäisellä luokalla tiputin kanini vahingossa lattialle + kanille ei tapahtunut mitään, mutta itkin koko illan oman tunnon tuskistani. Kovin monet kuitenkin aika vilkkaita ovat, niin ehkä tuollaista noin pientä eläintä omaksi antaisin hieman myöhemmässä vaiheessa. = tipahtaa lattialle vahingossa, vaikkapa purressaan tai rimpuillessaan niin se ei sitten olekaan niin 'ei vakava' juttu välttämättä, tms.
Onhan niitä 11 vuotiaitakin jotka vilkkaita ovat, mutta luulempa että siinä vaiheessa (aivan kuten n. puolissa edellisissäkin viesteissä mainittiin.. ) on järkeä sen verran ja osataan ottaa vastuuta että onnistuu eläimen kanssa.

Edit, olen samalla linjalla edellisen viestin kanssa.

[Hamsuli71]

Ripirapilla se ei ole ollut vaikeaa... ;)

[Möfö]

Ziican, muistutat jotenkin mua joskus 1½ vuotta sitten :) Itsekkin olin täällä foorumilla epätoivoisena kun ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada omaa hamsteria (siis ei ihan oikeasti ollut, ja enemmänkin ärsytti lukea tällaisia tekstejä missä sitten muut saa lopulta sen hamsun kun tuntui että minä en sitä ikinä saa) mutta jotain vuoden ehdin sitä mankua ja sitten Väinö tuli meille puolivahingossa. Ja ennen sitä manguin jotain 4 vuotta marsua. Niin ja olin jotain 1 ja puoli vuotta eläinkaupassa vapaaehtoisena töissä, ehkä sekin vaikutti :) Mutta kärsivällisyyttä. Nyt vaikka hamsu minulla on ollut ja mennyt ja uusi tullut niin "ei minkäänlaisia" mahiksia saada sitä kania, joka olisi vähän isompi juttu mutta tyydyn kohtalooni. Ehkä sellainenkin tulee meille vielä puolivahingossa ;)

[Hamsuli71]

Mitenkähän mulle olis käyny lapsena... Ei olisi varmaankaan onnistunut allergian vuoksi ja muutenkin. Tippahan siinä tuli monta kertaa linssiin, kun ei voinut omaa eläintä omistaa ja ilmankos kannoimme cämpsy poikia eläinmessuilta suurta ylpeyttä tuntien. :) Pakko sanoa, että kun päästiin hamsu osastolle (silloin tiesin jo Villiinan tulosta) meinas itku tulla, niin liikuttunut olin, kun jotenkin tiesin, että nyt "kuulutaan joukkoon"

Että tsemppiä odottajille, vaikkei juuri nyt olisikaan mahdollisuutta saada omaa hamsteria (tai muuta eläintä), niin ehkä vielä joskus. Minäkin odotin omiamme 37v. :) Nyt sitten sai tytölle (ja "hieman" itsellekin) hamsut hankkia.  ;)

Anteeks nyyhky OT:tä...

[Wiivi]

Mä en saa hamsua, koska äiti on allerginen. Muuten käyttäisin kaikki keinoni saadakseni sen, ja aika varmasti sitten saisinkin..  :D

[-PESTILENCE]

Itse lähdin eläinkauppaan hakemaan tuliliskoja, mutta sitten kaupassa sen kaiken hoitamisoppaiden lukemisen jälkeen se oli turhaa, kun päätin, etten ollut valmis hoitamaan niitä liskoja.
Menin Petpointin pieneläin osastolle ja katselin siellä olevia hamstereita, joista suostuttelin äidin hankkimaan minulle hamsterin.

Nyt on menossa kolmas hamsteri, ja seuraavakin toisen edesmentyä tulee olemaan. Luultavasti syrkki sekin. : P
Tsemppiä kaikille, jotka haluaisivat ostaa, tai osatavat hamsterin! (:

[kääpiöhamsu]

.

[Ken_G]

Mä en saa hamsua, koska äiti on allerginen.

Niin on meidänkin rouva allerginen kissoille ja koirille, mutta hamsuista ei ole mitään ongelmaa. Allergia on yleensä yksilöllistä eikä välttämättä kaikenkattavaa.

[Hamsuli71]

En minäkään esim. kissaa voisi pitää allergisten oireiden vuoksi.

Ystäväni tyttärellä on myös paha allergia ja lisäksi astma, mutta hänellä on 4 kääpiöhamsteria ja gerbiilejä ilman ongelmia. Lisäksi heillä on kääpiövillakoira. Niille ei ole allerginen, mutta kissa ja jotkut koiralajit saattavat allergisoida häntä pahastikin.

[Eevi]

Itse olin 12-vuotias, kun sain ensimmäisen hamsterini mielestäni se oli muuten ihan hyvä ikä, mutta en tiennyt hamstereista tarpeeksi. Olisi se ehkä ollut parempi, jos olisin saanut hamsterin vasta 14-vuotiaana, mutta mitäpä se olisi auttanut, koska tuskin olisin silloinkaan tiennyt asioista.

Mielestäni alaraja on kuitenkin se 12 vuotta ja silloinkin lapsen tulee tietää kaikki hamsterin hoidosta ja siitä mikä on hamsterille hyväksi ja mikä ei. Ja tietenkin se on ihan ihmisestä kiinni, että milloin on valmis kantamaan vastuun jostain elävästä olennosta.

[Nilla]

No mä olin 9-vuotias (täytin kuitenkin aika pian 10), kun sain ensimäisen hamsuni. Olin jo siinä iässä hankkinut tietoa hamstereista paljon ja hoisinkin Omppu syrkkini ihan itse, mitä nyt äiti joskus sille jotain herkkuja antoi  :lol:  Mutta itse mä sen gabberin siivosin, annoin ruuat, pidin vapaana yms.

[jensku]

Itse sain oman syrkin siinä 12 vuotiaana. Mutta meillä on ollut sitä ennen hamsuja kun olin 6-7-vuotias, mutta hamsut oli äitini omistuksessa. :)

[ZiiCan.]

Ääh, tässä alkaa tulla epätoivoiseksi. Sitä yrittää vihjailla sillon tällön, ja näin mutta äitin pää ei käänny, saati sitten iskän. Iskä suorastaan vihaa kaikkia eläimiä.

Tää on kyllä ihan sietämätöntä, vielä kun olen näin kärsimätön ihminen. Ja oonhan mä sitä kinunnut jo kaks vuotta.. Ei taida olla kyllä mitää enää tehtävissä..No ei siihen täysi-ikään ole enää kun..6 vuotta.. :<

[Cindy]

Itse vikisin hamsteria noin puoli vuotta ihan toden teolla, ja vastaus oli aina jyrkkä EI. Syynä oli että ei ole tilaa, ja vanhempani eivät tykkää paljon eläimistä, etenkään isä. Mutta olin jo ihan epätoivoissani ja tiesin etten koskaan saisi hamsteria. Sitten päätin että en välitä vanhemmistani mitään ja rupesin ostamaan tarvikkeita ja esittelin oikein aina niille mitä olin ostanut. Höpötin ennen hiihtolomaa koko ajan että käymme ostamassa dunan tulevalle hamsterille hiihtolomalla. Isäni oli sitä jyrkästi vastaan, mutta sain kumminkin raahattua isäni eläinkauppaan. Kävimme katsomassa kaikenlaisia asumuksia ja hamstereita. Sieltä sitten yllättäen tarttuikin mukaan yksi duna. Vasta kun tulimme kotia ja äitikin huomasi dunan niin silloin vasta sain luvan hamsteriin kummaltakin, isältä ja äitiltä. xD Eli ei kannata ikinä antaa periksi, ryhdyin itse toimiin ja väsäsin kotona virikkeitä. Tein kyllä samat asiat mitä muutkin ovat tehneet kun ovat suostutelleet vanhempia hamsteriin ja mitä täällä ollaan neuvottu. Esim. Seurasin vanhempiani joka paikkaan ja puhuin hamstereista, näytin suloisia kuvia ja tein sellaisen vihkosen missä oli kuvia ja tietoja hamstereista. Nuista mikään ei kyllä auttanut. Ensi viikon lauantaina haemme sitten sen hamsun. :)