Hamsterin ottaminen kevein perustein

[HamsterSailor]

Ärsyttääkö ketään muuta se, että hamsteri on usein sellainen eläin, joka otetaan vaan ottamisen ilosta, tai sen takia, että halutaan vaan joku eläin lemmikiksi? Mua ainakin. Yksi tuttuni on saanut hamsterin jouluna yllätyslahjaksi, eikä oikein osaa hoitaa sitä... Ottakaa kantaa!

[Hamsufani97]

No kyllähän se vähän ärsyttää. Itselläni on ollut hamsteri,ja tänään tuli uusi hamsteri. En minä niitä ottamisen ilosta ottanut,vaan siksi koska tykkään hamstereista tosi paljon. Jos hamsteria ei osaa hoitaa,ei sitä kannata kyllä ottaa. Enkä oikein ymmärrä sitä lemmikin lahjaksi ostamista. Tai tarkemmin yllätyslahjaksi ostamista,koska lemmikin saaja ei vältämättä osaa/halua hoitaa lemmikkiään. :/

[Minski]

Toki ärsyttää, ihan minkä eläimen kohdalla hyvänsä. Hamsuilla tämmöinen on varmaan valitettavan yleistä, koska kyseessä on eläin, jonka hinta ei ole suurensuuri ja hamsujen valitettavana "kirouksena" on nallemainen, suloinen ja ihmisten -niin lasten kuin aikuistenkin- tunteisiin vetoava ulkonäkö, jolloin hamsu saattaa päätyä lemmikiksi johonkin pelkästään siksi "kun se vaan oli niin söpö", mikä tietysti on aivan väärä lähtökohta ottaa mitään eläintä.


Otsikkoa voisi joku hieman tarkentaa, jotta siitä selviäisi heti mistä tässä topicissa on kyse, en itse nyt tähän hätään keksi kuvaavampaa otsikkoa, mutta jos joku keksii niin saa muokata :)

[suski87]

Itseäni ei sikäli ärsytä hamsterin tai muun vastaavan helpon eläimen otto kevein perustein, mutta se kyllä, jos eläin hankitaan ilman kunnon taustatietoja. Eläimelle itselleen kun ei siitä koidu haittaa, vaikka se hankitaisiin vain söpön ulkonäön tai hassun olemuksen vuoksi, kunhan tuleva omistaja on etukäteen perillä siitä, millaista hoitoa eläin vaatii ja valmis sitoutumaan tähän eläimen vaatimaan hoitoon. Lahjaksi ei mielestäni mitään elävää eläintä tule koskaan hankkia, etenkään yllätyslahjaksi, vaan päätöksen eläimen hankinnasta ja hankinnan ajankohdasta tulee aina olla sen henkilön käsissä jonka vastuulla myös eläimen hoito tulee olemaan. Mikäli jonkin lajin hoitoon ei ole perehtynyt ennakkoon, sen söpön yksilön vastaantullessa käydään ensin lukemassa vähintään ne perushoito-ohjeet ja tarvikevaatimukset ja mietitään sitten uudestaan, olisiko itsellä mahdollisesti resursseja ko. eläimen hoitoon.

Itselleni useampi kuin yksi lemmikki on tullut aika heräteostoksena. Eli että aamulla herätessä ei ole ollut pienintäkään aikomusta mitään uutta eläintä ostaa ja iltapäivällä se onkin sitten jo touhunnut terrassaan. Usein juuri niin, että on mennyt johonkin jyrsijänäyttelyyn pyörimään ja sielä sitten ihastunut johonkin söpöön nappisilmään. Vaativin heräteostoksena mukaan tarttunut otus on ollut kani (tällöin tosin kaneja oli kaksi jo ennestään). Näissäkin tapauksissa tosin kyseisen lajin lajifoorumilla on tullut jo pyörittyä, hoito-ohjeita ja kirjoja luettua jo useita vuosien saatossa ja tarvikkeet/osa tarvikkeista jo valmiina. Tosin itse olen ollut jo kakarasta lähtien kiinnostunut vähän kaikista lajeista, niin tiedon hankinta ja juttujen lukeminen ei ole sitten koskaan vain yhteen jyrsijälajiin keskittynyt. Jos nyt vaikka jollekin syyrialaiselle saatuisin jossakin näyttelyssä sydämeni menettämään, en näkisi mitään estettä miksi se ei voisi tulla; hamulle löytyisi heti tyhjänä 70*75cm terraario, juomapullo + tarvikkeet ja jyrsijöitä on jo ennestään talossa parin rotan, parin natalin ja noin viidenkymmenen hiiren verran, eli vastuun/hoidon määräkään ei siinä mitenkään merkittävästi kasvaisi. Ja tilanne on melko sama vaikka syrkin tilalle vaihtaisi roborovskiparin/pari degua/gerbiililauman/okahiiriä. Terra ja terran sisustus vain valittaisiin sitten valitun lajin mukaan.

Muutaman kerran olen kyllä sitten ihan lahjaksikin eläimen saanut. Tästä en itse niin välitä ja koittanut sen lahjan antajallekin selvästi mutta kaverin mieltä kuitenkaan pahoittamatta sanoa, mutta ihan täysin perille tuo ei varmaan ole kumminkaan mennyt. Omalla reaktiollanikin on kyllä varmaan ollut vaikutusta, kun etenkin saamaani lahjahiireen ihastuin kyllä heti ikihyväksi. Se oli kivan värinen ja oikeaa sukupuolta, joten lauman jatkoksihan se meni paremmin kuin hyvin, mutta periaatteessa; vaikka kyse olisi yhdestä hiirestä kymmenien joukossa, haluaisin itse olla tekemässä sen päätöksen kun kumminkin vastuunikin niistä kannan. Toisena vuonna sain sitten torakan ja kaveri kertoi harkinneensa rottaakin... Eli hieman kauhulla sitä kyllä odottaa mitä kaveri vielä keksii ensivuonna, vaikka sitä on mahdollisimman tarkkaan koittanut senkin selostaa, mitä suunnitelmia itsellä on oman eläinlauman kehityksen suhteen ja miksi näin (eli miksi esimerkiksi akvaarioon ei sopisi taistelukalaa vaikka se näyttää kivalta tai rottalaumaan tietynlaista jatkoa). Ja toki sitä olisi lahjoista voinut kieltäytyäkin, mutta... jos itsellä on resurssit uutta lemmikkiä varten kunnossa ja laji jossain määrin myös kiinnostaa (mikä ei ole kovin tiukka kriteeri kun kaikki vähän kiinnostavat) niin miksi sitten passittaa eläintä paluupostissa sellaisen henkilön mukana jolla ei välttämättä niitä samoja resursseja olisi? Kyllä, olen helppo (ja minun ei varmaan koskaan kannata ryhtyä sijaiskodiksi millekään eläimille).

Itsekin olen kyllä kerran päätynyt hankkimaan eläimen lahjaksi, mutta silloinkin se tuli samaan talouteen avopuolisolleni. Silloinkin hän oli itse alkanut kuningaspythonin hankinnasta puhua, joten kun sopivan oloinen poikanen tuli sitten lähistöltä myyntiin, varasin sen ja menimme sitä sitten yhdessä katsomaan, oliko se hänestä se omanoloinen. Tuolloinkin myyjä halusi tosin vielä seurata miten käärme lähtee syömään, joten katselemassa käyntikerran ja noudon väliinkin jäi sitten joitain viikkoja vielä asiaa mielessä pyöritellä.

Mutta ei siis pelkkä se harkinta-aika kerro vielä mitään siitä, millaista hoitoa eläin tulisi saamaan. Sitä en tosin kiellä, etteikö olisi monia jotka olisivat kyllä voineet jättää sen lemmikkinsä kokonaan hankkimatta tai harkita asiaa joiltain osin vielä uudestaan. Näille "ostimme juuri kanin. Mitä muuta sille voi syöttää kuin porkkanoita?" kyselijöille ei itseltäkään ymmärrystä löydy.

[HamsterSailor]

Niin, voihan sillon ottaa hamsun (tai jonkin muun eläimen), jos tietää, miten sitä hoidetaan.

[GaneshaX]

Onhan mullakin heräteostos ollut, mutta hoitoon olin kuitenkin perehtynyt, joten nou hätä.  :mrgreen:

Riippuu vähän tilanteesta. Mutta tosihan se on, että hamsut nyt monesti ovat "ulkomuotonsa uhreja"...

[Walnut]

Itse ostin tuon roborovskin heräteostoksena näyttelystä, mutta olin jo aikaisemmin suunnitellut kääpiöhamsterin (roborovskin tai talvikon) hankkimista ja kerännyt paljon tietoa kummastakin lajista parin kuukauden ajan.
Ennen näyttelyä olin varannut Espoosta talvikon, jonka hainkin nyt viime viikonloppuna, joten meiltä löytyi jo joitakin tarvikkeita kotoa. Robon mukaan tuli häkki, joten ei haitannut vaikka kuljetusboksia ei omasta takaa löytynytkään. Näyttelyn ajaksi laitoimme häkin hyvin suojattuna autoon ja kävin ostamassa pojalle dunan sekä loput tarvikkeet. Talvikolle hankittiin sitten kamppeet erikseen, minullahan oli rippilahjarahat käytössä... :D
Joten loppujen lopuksi olin kuitenkin kohtalaisen hyvin varautunut.

[Marla]

Onhan mullakin heräteostos ollut, mutta hoitoon olin kuitenkin perehtynyt, joten nou hätä.  :mrgreen:

Joo, kyllä näitä heräteostoksia on itsellekin pari osunut, ja minusta ne hamsterin hankkimisen perusteet eivät ole se tärkein pointti vaan se, miten sitä hamsteria hoidetaan. Siis eikö se periaatteessa ole ihan sama, ottaako joku hamsterin siksi että se on kivan nallemainen, jos hamsteri saa hyvää hoitoa? Harvoinhan se taitaa noin mennä, mutta eikö siltikin ne hamsterin elinolosuhteet ole tärkeämmät kuin perusteet, joilla se hamsteri hankitaan? Voihan jollakin olla vaikka kuinka tavoitteelliset perusteet hankinnalle, mutta hamsteri kuitenkin elelee heikoissa oloissa.
En tiedä, tajuaako kukaan, mitä yritän epätoivoisesti tässä hakea...

Samaa mieltä olen aiempien kanssa siitä, että hamsterin kohtalona on ehdottomasti se söpö ulkonäkö, pieni koko ja suht. edullinen hinta. Ei hamsteria ajatella samalla tavalla elävänä olentona kuin vaikkapa hevosta (vaikka näitäkin toki ostetaan heppoisin perustein) - sen näkee jo erona siinä, jos mainitsee kasvattavansa hevosia kuin kasvattavansa hamstereita. Hamstereilla on paljon mitättömämpi asema monien ihmisien mielessä. Nehän vain ovat sellaisia marsuja, joita pikkulapset pitävät lemmikkeinä.

[Hamsufani97]

Minun mielessäni hevonen on paljon alemassa asemassa mitä hamsteri! :D Kun hieman ajattelee on aika tyhmää että hamsteri maksaa paljon vähemmän mitä moni muu lemmikki eläin. Ei sillä että niiden pitäisi maksaa paljon, ei itselläni olisi vara parinsadan euron hamsteriin. :D

[Sandy]

Itselleni tuli ensimmäinen hamsterini niin, että hän oli kokemassa surullista vastaanottoa. Hänet oli ostettu synttärilahjaksi jollekkin perheelle, joka ei voinut ottaa vastaan sitä lapsien allergian takia. Tätini ehdotti meitä ottamaan otusta ja otimme sen sen jälkeen kun äiti kysyi minulta ja siskoltani, että hoidammeko varmasti otusta. Kyllähän me sanoimme, että hoidamme. Ja niin olemme hoitanetkiin hamsterimme kunnolla.  :) Se on mukavaa puuhaa se.

[Hamsufani97]

Itselleni tuli ensimmäinen hamsterini niin, että hän oli kokemassa surullista vastaanottoa. Hänet oli ostettu synttärilahjaksi jollekkin perheelle, joka ei voinut ottaa vastaan sitä lapsien allergian takia. Tätini ehdotti meitä ottamaan otusta ja otimme sen sen jälkeen kun äiti kysyi minulta ja siskoltani, että hoidammeko varmasti otusta. Kyllähän me sanoimme, että hoidamme. Ja niin olemme hoitanetkiin hamsterimme kunnolla.  :) Se on mukavaa puuhaa se.

Juuri tuo yllätyslahjaksi ostaminen on erittäin typerää.
Käyttäkää järkeä hyvät ihmiset!
 :D

[Vevve]

^ Mulle tuli juuri yllätyksenä hamsu ulkomaanmatkalta, mutta se on vähän eri asia kun näitä löytyy muutenkin ja yksi terrakin oli tyhjänä.

[Hamsufani97]

Mutta tarkoitinkin tällaisille kokemattomille ihmisille enkä niille jotka omistavat/ovat omistaneet hamstereita. Juuri sen takia,että voi olla allergioita tai hamsuaan ei sitten jaksa hoitaa tai ei tiedä niistä mitään jne.
 :D

[blood.and.tears]

Mä oon saanut yhden kaneista synttärilahjaksi - tosin itse sen etsin ja valitsin, mies lähinnä maksoi. Mut lahjaksi kuitenkin tullut. Mä taas olen ostanut miehelle yhden hamsterin lahjaksi, tosin sekin ollaan yhdessä valkattu, eli ei oo yllärilahjoja osteltu toisillemme.
Ja ompa noita eläimiä tullut vähän heräteostoksenakin, mut silloinkin kotona ollut varusteet ja tiedetty miten ko. lajia hoidetaan.

Ensimmäisen hamsterin hankintaa harkittiin about kuukausi, luettiin niin hamsteriyhdistyksen sivuja sivuja kuin muualtakin hoito-ohjeita (ajatushan lähti eläinkaupasta, kun nähtiin ihana söpö talvikko). Oikean kokoinen asumus hankittiin heti ja muutenkin perusasiat metallisen juoksupyörän päällystämistä lukuunottamatta kunnossa, taisi parisen viikkoa olla se metallipinnallinen pyörä ennen kuin tajuttiin ne välit päällystää.

Mut joo, en tahtois yllärilahjaksi mitään eläintä, tietty maksimi kuitenkin on määrässä ja tahdon itse valita eläimet joita sitten myös hoidan.

[jennu]

Minäkin sain ensimmäisen hamsterini synttärilahjaksi. Tosin olin jo pari vuotta sellaisesta haaveillut. IMietittiin vielä pitkään, ja sitten kun tuntui siltä, että vastuuta on tarpeeksi, mentiin äitin kanssa lemmikkikauppoihin yhdessä, kunnes lopulta löydettiin oikean lainen. Häkit ja muut oltiin ostettu jo aikasemmin.  :)