Liian nuori hamsterin omistajaksi ?

[MirkkuH]

^eiks toi nyt mene vähän henkilökohtaisuuksiin, tuskin hänen tarvitsee kenellekään selittää missä asuu ja miksi...monet opiskelevat ja siksi esim. on järkevää asua kotona/mummolassa jos mahdollista, kaikilla sitä ei ole ja joutuvat maksamaan kallista vuokraa ja siitä johtuen käymään opiskelujen ohella töissä. Minusta on hienoa, että ihmiset opiskelvat, itseltä jäi vaiheeseen ja siksi joudun tekemään kuivakiskoista konttorihommaa :kieli

...niin Draguna, ota vaan se hamsteri, ei tässä nyt mitään elämää mullistavaa suunnitella

[GaneshaX]

Kai sitä nyt kysyä saa? xD

[Nell_a]

OT, mutta itsekin olen pian 18 vuotias ja kotona asustelen luultavasti parikymppiseksi saakka, koska mulla ei oo mitään järkeä muuttaa aikasemmin minnekkään. Kotoa saa ilmaista ruokaa, pyykin pesua, kaupassa käyntiä eikä ole edes vuokraa. Se riippuu niin elämän tilanteesta.

[Tuoho]

No johan on tullu kirjotusta tänne.  XD

Hohhoo, tottakai kysyä saa. :'D Eli siis asun mummolassa koska opiskelen, ja työtä ei meinaa löytyä.

OT, mutta itsekin olen pian 18 vuotias ja kotona asustelen luultavasti parikymppiseksi saakka, koska mulla ei oo mitään järkeä muuttaa aikasemmin minnekkään. Kotoa saa ilmaista ruokaa, pyykin pesua, kaupassa käyntiä eikä ole edes vuokraa. Se riippuu niin elämän tilanteesta.

^ Tuossahan se onkin kiteytettynä. :3

...niin Draguna, ota vaan se hamsteri, ei tässä nyt mitään elämää mullistavaa suunnitella

Kiitoksia, tällaiset piristää päivää!  

[MirkkuH]

^ja WOW mitä piirrustuksia sulla siellä

[Tuoho]

^ Kiitoksia!  XD

[Olive]

Hoihoijaa. Mun mielestä uskomattoman lapsellista kirjotusta 20-vuotiaalta ihmiseltä, oisko kyse kuitenkin nuoremmasta? Mä itse olin tuossa iässä äiti, asunut 3 vuotta omillani...Joten tälläset hamsterinkinuumisjutut tuon ikäseltä ihmiseltä kuulostaa mun korvaani aivan uskomattomilta. Mä en kyllä nyt alkuunkaan usko, että voi kyse olla täysi-ikäisestä ihmisestä.

Kyllä tää maailma niin vaan menee, ettei todellakaan aina saa mitä haluaa, ja niin kauan kun toisen nurkissa asuu, niin niin kauan mennään hänen säännöillään. Jos mummosi haluaa ettei asunnossa ole eläimiä, niin mikä tekee sun mielihaluistasi tärkeämpiä?

Tuskin nyt kolmea vuotta kuitenkaan menee, ennenku töitä löydät?!

Ei sillä että nyt hirveesti kiinnostais tää aihe, mutta provosoituu vähemmästäkin  :P

[Tuoho]

^ Mie olenkin lapsellinen, mutta kakskymppii silti kolahtaa pian täyteen. Jos et usko niin tavataan ja näytän ajokorttini.  :<

Varmasti menee kolme vuotta töiden löytymiseen, mie aion opiskella kunnolla enkä lähde minnekkään kaupan kassalle.

Kyllä tää maailma niin vaan menee, ettei todellakaan aina saa mitä haluaa, ja niin kauan kun toisen nurkissa asuu, niin niin kauan mennään hänen säännöillään. Jos mummosi haluaa ettei asunnossa ole eläimiä, niin mikä tekee sun mielihaluistasi tärkeämpiä?

Ei kai, oletko ihan tosissasi, enpä tiennytkään.

Syy miksi mummi kieltää kaiken miulta on se, että hän on vanhoillinen, sekä pelkää kaikkea uutta. Tässä talossa ei ole koskaan ollut jyrsijöitä, ja sellaisen ilmestyminen tänne luultavasti hämmentää häntä niin paljon ettei hän suostu edes kuuntelemaan jos mie yritän puhua ja kertoa hamstereista.

Muuten mie menenkin hänen säännöillään, mutta tässä asiassa en enää jousta. Mie haluan lemmikin, jonkun josta pitää huolta, ja jonkun joka on vaan ihan miun kaveri.

[Olive]

Luuletko sä että kaupan kassalla ollaan ihan halusta töissä :D Monet mun ystävistä tekee 1-2 työtä (mm. kaupankassaa) ja opiskelee yliopistossa. Eikä se niiden koulumenestykseen vaikuta.Sun ongelmas on ihan siitä kiinni, ettet oo valmis tekemään sen unelman eteen mitään muuta kun valittamaan kohtaloas.

Ei mullakaan olis ainuttakaan eläintä, jos olisin mielummin valinnut äidin tms huoltajan passaamisen kun työelämän. Mut mä halusin ne eläimet ja ennenkaikkea itsenäistyä.

[hamsuli98]

Ne ties että hamsut on tosi ihanii xD

[Tuoho]

Luuletko sä että kaupan kassalla ollaan ihan halusta töissä :D Monet mun ystävistä tekee 1-2 työtä (mm. kaupankassaa) ja opiskelee yliopistossa. Eikä se niiden koulumenestykseen vaikuta.Sun ongelmas on ihan siitä kiinni, ettet oo valmis tekemään sen unelman eteen mitään muuta kun valittamaan kohtaloas.

Ei mullakaan olis ainuttakaan eläintä, jos olisin mielummin valinnut äidin tms huoltajan passaamisen kun työelämän. Mut mä halusin ne eläimet ja ennenkaikkea itsenäistyä.

Luuletko että mie en halua itsenäistyä? Kyllä mie menisin kaupan kassalle JOS VOISIN. Mutta mie en voi. Koska miulla on diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko. Mie en PYSTY menemään sinne töihin, on kokeiltu.

Ja missä vaiheessa mie oon valittanut kohtaloani? :'D Kyllä mie jaksan hyvin odottaa sen kolme vuotta täällä, hamsterin kanssa.

[Marla]

Uskomatonta nillittämistä nyt tästäkin kehitetty. :roll: Minä en näe tuossa mitään lapsellista, ja voi herranjestas, jos itse on muuttanut alaikäisenä kotoa pois, mikä oikeus on ryhtyä mollaamaan niitä, jotka vielä täysi-ikäisenä asuvat kotona? :pihalla: En vain tajua en, vaikka itse nyt 18 veenä muutin pois kotoa (olosuhteiden pakosta). Minusta on todella asiatonta mennä kyseenalaistamaan toisen kypsyyttä tuollaisen mitättömän asian takia - eiköhän tässä taas ole tehty kärpäsestä härkänen.
Suomessa kuitenkin jälkikasvu muuttaa huomattavasti aikaisemmin pois kotoa, että näin... Monessa muussa maassa on aivan normaalia, että vielä yli parikymppisenä asutaan kotona - ja eiköhän se Suomessakin ole, ei me niin ainutlaatuisia tapauksia kuitenkaan olla.

Joten jos nyt tässä jätettäisiin aiheettomat tuomitsemiset vähän vähemmälle, kiitos... Se jos mikä laittaa korpeamaan.

Eiköhän Draguna melko hyvin tuonut mummonsa persoonan esille, ja itsekin moisten henkilöiden kanssa tekemisissä olleena kyllä ymmärrän asian varsin hyvin. Kyllä minullekin valitettiin etukäteen lävistyksistä, mutta sitten kun ne olivatkin jo, sukulaiset kehuivat niitä - ja hamsujen kanssa oli ihan sama juttu. xD

Tuo opiskelujuttukin on selvä minusta; kyllä minä ainakin pidän ihan järkevänä asua kotona ja keskittyä täysillä opiskeluun sen sijaan, että tarvitsisi työnteon ja opiskelun välillä pallotella, ottaa opintolainaa (itselläni on) tms.
Näköjään joillakin on vain suunnattomia vaikeuksia käsittää sitä, että ehkä se maaginen 16-18 -vuoden ikä ei tarkoita sitä, että siihen loppuu vanhempien kanssa eläminen ja pitää oitis hypätä omaan täysin itsenäiseen elämään. Jotkut haluavat sitä, joillekin se on pakko, mutta jos ei mitään välttämätöntä tarvetta moiselle ole, niin eiköhän sitä ihan hyvin voi kotona vielä asua. Katsotaan ehkä sitten tilannetta uudelleen, jos joku 30 -vuotias elelee vanhempiensa elätettävänä.

Kiitos.


//Tästä keskustelusta tuskin saadaan enää irti mitään, joten josko palailtaisiin siihen topicin alkuperäiseen aiheeseen, ettei vallan mene sivuraiteille?

[Olive]

^^Itse sanoit, että haluat opiskella kunnolla etkä mennä mihinkään kaupan kassalle. Sen ainakin minä tulkitsin niin, etten aio mennä, koska se häiritsisi opiskelua. Tollaset ongelmat minkä sen estää on tosi ikäviä, muttei kukaan voi olla selvännäkijä.
Ja se, miksi sanoin sun valittaneesi kohtaloas on mm. se, että jossain viestissä vetosit siihen kun että meillä muilla on eläimiä ja ystäviä mutta sulla ei, niin sulla olisi oikeus hamsteriin...

^Mä olen ainakin kyseenalaistanut sen, että 20-vuotias kinuaa hamsteria hinnalla millä hyvänsä, kun asuu vielä jonkun muun kotona. Se minkä ikäsenä kotoa muuttaa pois, on mulle yks hailee. Ja se ottaako lävistyksiä tuskin kuuluu kellekään, mutta eläinten hankita on vähän eri juttu. Ja kyllä se vaan on lapsellista,että tarvii uhmata, kun ei saa tahtoaan läpi. Ja se, että jos hankkii jotain mitä muut vastustavat jos asuu omillaan, on jo taas ihan toinen juttu.

Joo mut, antaa olla mun puolesta :)

[suttuli]

Hmm mie voisin palata tän topikin aiheeseen...

Elikkäs juu. Miulle tuli tässä syksyllä, vastikään täysikäistyttyäni pari kuukautta sitten elämäni eka jyrsijä, syrkki neiti :) Kaksi koiraahan meiltä jo löytyy, toinen niistä omaani.
Ja voin kyllä suoraan sanoa että niin koiran ku nyt hamsun saamiseen vanhempien suostumus, oli ihan mieletön työ.

Oon haaveillu hamsusta varmaan jo kolme neljä vuotta, ja kovasti aina muutamien kuukausien väliajoin asiasta jaksoin vanhemmille jankuttaa, pitkiä puheita ja lähestulkoion esitelmiä tein. Tosin silloin halusin myös koiraa. Lopulta se koira sitten tulikin, ja elämäni suurin unelma toteutui.

Nooh, silloin koiran hankittuani hamsuhaaveeni jäivät taka-alalle, keskityin täysillä rakkaaseen koiraani vain. Mutta tossa keväällä, koirani täytettyä kaksi vuotta, alkoi taas toden teolla jyrsijä haaveeni heräämään ja nostaa päätään. Haaveilin rotista ja hamsuista :)
Keväällä lopulta rohakisinki sit mielenki, ja otin tän asian, joka mein perheessä oli hyvin hmm... sanoisinko suuttumusta aiheuttava. Selitin yksinkertaisesti ja selkeästi kaiken mahollisen, rotista. Noh, siinä vaiheessa äitini lopulta suuttui, ja sanoi että ei tule, piste, asia on nyt loppuun käsitelty eikä hän halua enää asiasta kuulla.

Noh,pettyneenä hiljansin iteni asin tiimoilta taas. Meni melkeen puolivuotta, ja tossa ihan kesän lopuilla tulin tuloksee et hamsukuume oli aivan valtava. Ajattelin myös että äidilleni, joka inhoo rottian häntiä, hamsu olisi ehkä hivenen siedettävämpi vaihtoehto.
Mietin monta viikkoa uskallanko ottaa asiaa esille vai pitäisikö suosiolla luopua haaveesta...

Noh, lopulta tulin syksymmällä tulokseen et en voi mitään menettääkään jos asian nyt puheeksi otan. Mie kaipasin myös jotain pientä piristystä näin syksyn tullen,  sairastan masennusta kolmatta vuotta ja se pahenee syksysin tietyl taval :p

Puhuin siinä sitten äidin kanssa asiasta juurta jaksain. Noh yllättävää kyllä äiti oli jopa jo taipumaisiilalaan, kunnes isä tuli paikalle ja sano ehdottoman ei'n. Ja ehei, ei sillä ole vaikutusta et olin jo 18v. Asunhan heidän talossaan.
SIinä vaiheessa olin käyttäny jo energiani loppuun ja menin kiltisti pois (kyllä, en kestä sitä kun ihmiset suuttuvat mulle). Ehin jo todeta itelleni että tässä se nyt sitten oli, tasan ei todellakaan mene onnenlahjat. Ja puolta tuntii myöhemmi äiti koputtaa ulko-oveani ja toteaa et kyl mie voin sen hamsun hommata, ehtona että maksan ja hoidan kaikki kulut itse (mikä oli itelleni itsestään selvyys). Ja oli näköjään siksi päätyneet tähän ku olin puolivahingossa todennu niille just mm. tän etten voi edes eläintä itelleni hommata (asun juu niiden talossa, mut erillään muusta talosta, oma ulko-ovi jne), että siksi haluan muuttaa jo pois (asia johon ne ei suostu missään tapauksessa vielä).

Köh tota tulipas piiiiitkä selvitys... ja sekava.... anteeksi...

Mutta tota joo, näin mie sain ne sit lopulta hamsun hankintaan suostumaan. Ihana iltejeni piriste nyt Neppis :)

[siilipallo]

Pakko tuosta työ+opiskelu-yhdistelmästä sanoa, että meillä on yleensä opinnoissa 90% läsnäolopakko, vaikka opiskelenkin yliopistossa. Jos poissaolot on täynnä ja niitä silti tulee lisää, niin siinä ei auta lääkärintodistukset tai muut, vaan on ihan opettajasta kiinni, onko valmis joustamaan ja esim. laatimaan ja tarkistamaan korvaavia tehtäviä. Ei se siis todellakaan ole aina niin sanottua, että työt + opiskelu olisi toimiva yhdistelmä. Jotkut luokkakaverit tekevät jotain työtä tässä ohessa, mutta niin se sitten vain meneekin että kurssisuoritukset saattaa helposti venyä puolen vuoden - vuoden päähän viimeisestä palautuspäivästä. Itse en voisi kuvitellakaan työskenteleväni, sillä joka kevät + joulukuu pelkkien opintojen parissa vierähtää helposti 12-14h/vuorokausi.

Tiedän kyllä, millaista on kun lemmikkiä ei tahdo saada vaikka into olisi kuinka suuri. Itse sain ensimmäisen lemmikkini, kanin, ollessani 12-vuotias. Kyllä se lemmikinhoito on muutakin kuin vain kykyä ottaa vastuuta. Toisaalta kuitenkin ajattelen, että loppupeleissä se vastuu on (ainakin alaikäisen kohdalla) vanhemmilla. Tämän vuoksi en kyllä yhtään ihmettele vanhempia, jotka eivät halua lemmikkejä hankkia vaikka lapsi kuinka ruinaisi. Kyllä sitä loppujen lopuksi jaksaa odottaa, vaikka se mahdottomalta tuntuisikin. Itse odottelen vielä sen vuoden tai pari ennen kuin alan kaneja hankkia. Avomies on hyväksynyt hamsterit ja hyväksyy myös muut elikot, mutta olisi se nyt typerää ottaa enemmän elukoita kuin minkä esim. eläinlääkärikuluja kykenisi todellisuudessa hoitamaan.