Hamsteriharrastuksen väheksyminen

[Ely]

Ainoa reaktio lähipiirini osalta jonka voisi kai luokitella jotenkin negatiiviseksi on se kun äiti tuli käymään ja näytin sille yhtä hamsteria kädessäni niin tämä ryntäsi huoneen toiseen päähän kauhistuneena xD Noin muuten kaikki vain ihastelevat. Sisko pitää näitä myös söpöinä vaikka kutsuukin noita pitkäkarvaisia herroja likaisiksi pölyhuiskiksi "YÄK" :D Hauskimmat reaktiot tulee Pennsylvaniasta asti, eräs kaveri fanittaa yhtä hamsteriani niin paljon että pisti lahjoituksen paypalilla jotta saisi päivittäisen "HammyTV"-annoksensa  :lol: Ehdotti myös siivousbisneksen perustamista näillä pitkäkarvaisilla hamstereilla :haha

[Mustikkamaan]

Näyttelyistä tullessa mummolta eka kysymys: Saitko monta hamsteria myydyksi? :D

Mein äiti ja täti kysyy aina ensimmäisenä, että tuliko paljon kultamitaleja :D Joskus äiti kysyy myös että "tuliko paljon pokaaleita", kun se on keräny kaikki mein pokaalit kotiinsa hyllylle  :sydan

Nykyste porukka kyl pääsääntösesti ottaa ihan asiallisesti mun harrastuksen, mutta en sitä mielelläni erikseen kerro. Kyl mä osaan kuvitella, et selän takana ollaan sit vähän ihmeissään - mutta eipä siinä mitään :) Just duunipaikalla ja noin ni en kyllä kerro.

Mulla oli kans kymmeniä hamstereita ku tapasin mieheni. Edellisen ukon, jonka kans seurustelin 5 vuotta, tapasin kans kun hamsuja oli jotain ehkä 30. Et ei tosiaan miehen saaminen oo eläimistä kii - toki se vähän rajaa sinänsä, että osa on allergisia ja osa ei vaan siedä :) Mun aivomies on ihan innostunutkin eläimistä mun myötä, ei jyrsimistä tosin, mutta herppiharrastuksesta :) Ei sitä kyl haittais yhtään jos hamsterit olis joku päivä poissa :D

[lentsu]

Just duunipaikalla ja noin ni en kyllä kerro.

En mäkään kertois, mutta kun sieltä on osa jengiä ja pomot varsinkin feissarissa niin siivilöi siinä sitten ikuisesti tiettyjä osia elämästäs. :roll: Onneks meidän työpaikalla melkein kaikilla on joku eläin, ja kahdella muullakin peräti hamsteri.  :mrgreen:

[TiBe]

Meilläkin on näitä erilaisia reaktioita aina ollut, ja varmasti tulee olemaan jatkossakin, tosin ymmärtävät eläinmäärän ja ajan riittämisen siinä vaiheessa kun kysyjät saavat tietää että olen ns. kotimammana elukoille vatsan pilatessa elämäni. Mut eläimet ja harrastukset niiden kanssa on sellainen suuri sisältö kuitenkin elämässä ettei niitä ilman osaa olla  :lov

Taloudesta lötyy siis kolme kissaa, koira, punakorvakilpikonna, viisi gerbiiliä, 6 kesyhiirtä,5 minihiirtä, viisi syyrialaista hamsteria ja kääpiöhamstereita ne somat nelisenkymmentä, ehkä joidenkin mielestä eläintarha, mielestäni kuitenkin enemmänkin elämäntapa  :P

Jotkut kaverit ei pahemmin ole kiinnostuneita pikku eläimistä, tietävät kyllä että niitä on useampi. Jotkut taasen ovat innoisaan jos on poikasia ja haluavat niitä katsoa ja käsitellä jos ovat jo siinä iässä. Jotkut taasen katsovat terraario määrää suu auki ja tokaisevat että no pikkasen, hamstereita miten sulla riittää aika, raha jne..

Vanhemmat ovat tottuneita jo tähän touhuun, isä joskus mannaa että hävitä ne rotat tms, mutta kun omassa asunnossa asun niin, no can do. Mutta kuitenkin isä on sitten ensimmäisten joukossa kysymässä miten meni näyttelyt ja tuliko palkintoja, ja varmistaa vielä jos puhun serteistä tms, että olikos ne sit niitä hyviä palkintoja :D Äiti välillä käy paapomassa syyrialaisia, kääpiöistä se ei niinkään välitä :roll:

Huvittavin kommentti minkä sain 82v isoisältäni, " jos ne sun vatsa ongelmat johtuu noista eläimistä, kannattaisko sun kuule hävittää ne niin saat vattan kuntoon"

Tietääkseni eläinallergiat ilmenee iho,silmä ja hengitystie oireina  :kieli

Avokkini joskus palaa menneisyyteen haaveillen, "mä muistan kun näitä oli silloin vuonna 2007 se yksi.. normaalin värinen talvikko naaras, ja sit sille tuli normaalin värinen sulho, ja ne sitten teki kuusi poikasta, ja nyt niitä on niin paljon etten jaksa laskea"
 Tietäisipä vain kuinka monta ja kuinka pitkään talvikoita ja syrkkejä on ollut ennen hänen astumista kuvioihin :haha

[Marla]

Huvittavin kommentti minkä sain 82v isoisältäni, " jos ne sun vatsa ongelmat johtuu noista eläimistä, kannattaisko sun kuule hävittää ne niin saat vattan kuntoon"

:reps: Itekin mahaongelmaisena tuo huvitti kovasti. XD


Kummasti on muuten käynyt niin, että ne ei-hamsterityypit, jotka tykkäävät pyöritellä silmiään, kummiskin sitten äityvät lörpöttelemään hamsuille ja hyysäilemään niitä. :D

Harva tajuaa, että hamsterit voivat olla elämäntapa siinä missä jollekin toiselle se on esim. metsästys tai vaikkapa pienoismallit. Siksi mä oon yrittänyt lähteä tutuille selittämään siitä näkökulmasta, että vertaan hamstereita ko. henkilön mahdolliseen elämäntapaharrastukseen tms.
Tietty hamsterit ovat eri juttu sinänsä, että ovat eläviä olentoja jne. mutta monelle menee parhaiten jakeluun sillä tavoin.

[Zinde]

Kummasti on muuten käynyt niin, että ne ei-hamsterityypit, jotka tykkäävät pyöritellä silmiään, kummiskin sitten äityvät lörpöttelemään hamsuille ja hyysäilemään niitä. :D

Voih, mun kavereista kukaan ei ole kiinnostunut mun jyrsjöistä. Kyllä pari niistä aina kysyy, että mitä jyrsittimille kuuluu ihan kohteliaisuuttaan mutta ei sen kummempaa. Ja itsekin sitten kysyn, että mitä kuuluu miehelle/lapsille/työpuolelle/tmv. Varmaan sellaista molemminpuolista kohteliaisuutta vain kysyä, että mitä millekin/kellekin kuuluu. xD

Olisi kyllä kivaa, jos kaveripiiristä löytyisi jyrsijänomistajia, joiden kanssa jutella niistä. Sattunut hyvin vähälemmikkeinen kaveripiiri. Muutamalla on ollut jyrsijä "joskus lapsena". Ihmettelen mistä se ajatus on tullut, että kaikki tällaiset pienet eläimet olisi vain lapsien juttuja? Myönnän itsekin ajatelleeni, että esim. hamsterit on lasten lemmikkejä. En tiedä, mistä moinen mielikuva oli tullut. :pihalla: Piti heti gerbiilit hommattuani todeta olleeni pahasti väärässä ja ihan harmittaa, etten ollut aiemmin tajunnut kuinka ihania lemmikkejä pikkuiset on.

[mesis]

Zinde sanoi:"Ihmettelen mistä se ajatus on tullut, että kaikki tällaiset pienet eläimet olisi vain lapsien juttuja? Myönnän itsekin ajatelleeni, että esim. hamsterit on lasten lemmikkejä. En tiedä, mistä moinen mielikuva oli tullut."

Just noin minäkin ajattelin, mutta nykyään ajattelen, että hamsterit eivät ole laisinkaan ihan pienten lasten lemmikkejä. Ovat liian hentoisia lasten käsittelyyn. (Itse olen 60v.)

Viime viikolla meille tuli yllättäen vieraita. Harvinaisia sellaisia. En siis osannut odottaa ketään. Minulla oli hamsterin juoksuaitaus keskellä olohuoneen lattiaa. (Mitä sitä nyt kannattaa jatkuvasti ottaa pois ja laittaa takaisin)
Kysyivät, että mikä tuo on. Kun kerroin, että se on hamsterin juoksuaitaus, niin pikkasen sain "hitaita" silmäyksiä, että onkohan tuo nyt lopullisesti seonnut. Esittelin heille hamsterini ja kyllä nätiksi sanoivat (ehkä kohteliaisuudesta).
Minun puolestani ajatelkoot muut mitä tykkäävät, mutta minulla tulee olemaan aina hamsteri niin kauan kuin minussa henki pihisee.  :)

[Mymmeli]

Mesis: mulla kans yleensä juoksuaitaus lattialla valmiina ku kuitenki kohta pitäs se siihen nostaa sit takasin =)

Minä olen kuullut pikku-ukoistani että "mitä sinä tuommosilla teet, kannattaako tuollasia omistaa" :( o.O tai että "miten sinun ROTAT voi". Olen saanut kuitenkin kuulla myös toisenlaista palautetta, esim et " sinä se kyllä aina ostelet niille kaikkea. Niillä taitaa kohta olla aika pro:t pesät " tai " pidät niiden ruokavaliosta ja hyvinvoinnista parempaa huolta ku omastasi" xD

[Ely]

Isä kutsuu hamstereitani JA jackrussellinterrieriäni rotiksi, tosin joskus hamsterit ovatkin yhtäkkiä hiiriä. Kaikkein useimmiten näitä kutsutaan kuitenkin marsuiksi.

[Vevve]

Harva tajuaa, että hamsterit voivat olla elämäntapa siinä missä jollekin toiselle se on esim. metsästys tai vaikkapa pienoismallit. Siksi mä oon yrittänyt lähteä tutuille selittämään siitä näkökulmasta, että vertaan hamstereita ko. henkilön mahdolliseen elämäntapaharrastukseen tms.
Tietty hamsterit ovat eri juttu sinänsä, että ovat eläviä olentoja jne. mutta monelle menee parhaiten jakeluun sillä tavoin.

Meilläkään ei tunnu kukaan tajuavan, että niitä eläimiä tarvitaan siihen kasvattamiseen eikä ne ole vaan huvikseen lemmikkinä (vaikka tietty ovatkin kaikki rakkaita lemmikeitä  :sydan)

Esimerkiksi mun veli ei vaan oivalla kasvatusta, sen mielestä ainoa hyvä juttu hamstereissa on että saan poikasista rahaa (joo tosi "paljon" verrattuna siihen mitä näihin menee  XD) ja se aina ihmettelee että miten mä voin muka olla jotenkin hyvä jossain tai miten mun hamsterit voi olla parempia kuin jonkun muun hamsterit että ne muka voittaa jotain :D
Ja mummo ja vaari tietysti on sitä mieltä, ettei kukaan täysjärkinen mitään hamstereita kasvata, eläinkaupastahan ne tulee!

[Anni&Linus]

Ystäväni&Naapurini ihastu siihen saman tien ja oli mukana päättämässä nimeä sekä sen epävirallinen "kummitäti"  :D

Pikkusiskoni oli kateellinen ;) Veljeni suhtautui ihan neutraalisti, mitä nyt välillä haukkuu hiireksi/rotaksi vaikka se on talvikko, eikä näytä kummaltakaan. Isä kutsuu hiireksi ja turhautuu välillä kun muruun menee rahaa  XD  Äidistä oli ihanan pikkune pallero  :sydan joskin ei tykkää pitää kädessä kunnolla.

Jotkut on ruvenneet nauramaan, :roll:  useimmat kehuneet ja halunneet nähdä  :D

Kaveritki on suhtautunu tosi hyvin, olleet uteliaita ja käyneet katsomassa.. joskin asiaa helpottaa ehkä se että joillakin heistä on ollut joskus lemmikkinä hamsteri  :sydan

[Anni&Linus]

Ja just niin kuin jotkut ovat tässä maininneet niin, hamsterikin on eräänlainen suloisen pörheä harrastus. Ja meneehän niihin nyt paljon vähemmän rahaa kuin vaikka taitoluisteluun, ratsastukseen yms.

Nyt varmaan kaikki kasvattajat hymisee siellä tyyliin puhu vaan omasta puolestas...  :D

Ja eihän hamsterit ole sen turhempia kuin tanssitunnitkaan joihin joillain menee melkein 200e puolessa vuodessa (mm. minulla  XD )

Mutta hamsterit ovat eläviä olentoja, joten tuntuu vähän tyhmältä verrata niitä johonkin tanssiin  :roll:
Toivottavasti kaikki kuitenkin tajus idean?

[Hilla]

No tässä ehkä hauskin...  :D

Kerroin isälleni, että mennään katsomaan meille hamsteria, mutta vastaus olikin tämä, että semmoista rottaa vai? olin vain, että ei kun hamsteria. No isä tuli sitten kattomaan, että minkälainen se on ja suli auton penkilleen (vein tytön ulos näytille nopeasti) ja lässytti sille.  :lol: rupes naurattamaan...

Kun kerroin heti kaverilleni, että sain hamsterin oli hän seuraavana päivänä oven takana, että missäs se pallero on  :sydan Semmoista se :p

[Nöpsykkä]

Eräs ystäväni joka oli  silloin noin 13 vuotias pyysi saada hamsterin käteen. Annoin sen varovasti ja sanoin "Et sitten pudota!!" Kaveri lähti käppäileen hamsun kanssa ja seurasin järkyttyneenä vierestä kun tämä näytti äidilleen tätä joka hyppäsi kauhusta ilmaan! (lähes :) ) Näinpä kamuni heitti säikähdyksissään hamsuni ilmaan ja minä hyökkäsin lattialle ottamaan sen kiinni.  :shock:  Just sain sen kiinni ja helpotuksissani vein sen takaisin häkkiin  :S  Hauska oli se kun aamulla heräsin ja menin katsoon hamsuani tämä istui juoksupyörässä, nousi takajaloilleen ja etukäpälällään rapsutti vastapuolen "kainaloa" arvatkaas repesinkö?  XD uskokaa tai älkää ;D :lov

[noora]

Vinkki: jos tuttavanne kauhistelevat hamsteriharrastustanne, tehkää kuten minä: hommatkaa kämppä täyteen lintuhämähäkkejä. Voin luvata, ettei kukaan enää kauhistele hamstereita. Kokemusta on.  :D
No ei.
Suhtautuminen hamstereihin on aina ollut vain positiivista. Pari tyyppiä on kysynyt, että haiseeko ne, ihan silleen hyväntahtoisen uteliaasti.