Suomen Hamsteriyhdistys ry

Tsekkaatko mailisi, tänään on kaikki tulleet taas bumerangina takaisin..?

Hamsu kyllä tulee ajan kanssa itse tekemään tuttavuutta käden kanssa. Just tuo yllämainittu uittotekniikka on hyvä, käsi vaan lepuuttamaan terraan ja sitten odotetaan. Moni hamsteri riemastuu kun hoksii tämän uuden ihanan kiipeilytelineen  kärsivällisyyttä tuo vaatii mutta on omasta mielestäni paljon toimivampi tutustumistapa kuin vaan kaapata hamsteri kiinni.

Parhaat namupalat löytyy ihan omasta keittiöstä. Suikale lihaa on monen mieleen, etenkin kypsä kananpala. Samoin luut on herkkua. Mausteiden kanssa saa toki olla vähän tarkkana, mutta ei ole iso vaiva siitä omasta sapuskasta poimia erilleen se pari kanasoiroa, huuhtoa mausteet pois ja kypsentää vaikka mikrossa jos ei erikseen jaksa keittää.
Kananmunat, puurot, lihapalat, herneenversot, mustikkapuska, salaatti, näkkäri jne. ovat oivia nameja. Samoin keitetyn perunan kuoret, uskokaa tai älkää  meillä ne hotkitaan ihan hirveää kyytiä ja jos on ipanoita niin ne saa yleensä riidan aikaan tästä kummallisesta herkusta.

Se mitä omaan talouteen on eksynyt noita kaupassa myytäviä herkkunappeja/nameja niin melko lailla ne jää syömättä. Vähän turhaa tavaraa siis, ja varsin ne napit joiden eka ainesosa sisällysluettelossa on yleensä sokeri.
Toki niitä aina kovin kaupataan ja tarjotaan, ei ne vaarallisia ole mutta hamsun makuun moni ihan tavallinen ruoka-aine omasta kotijääkaapista on paljon parempaa.

^Tota, mä en halua yhtään masentaa mutta se hopea+diluutti ei ehkä ole sieltä fiksuimmasta päästä  tuolla on nimittäin nyt ollut genetiikkaryhmissä useampi tapaus joissa poikanen voi olla/on jollain tapaa hopea+diluutti mutta kukaan ei voi sanoa väriä varmaksi, eli värin tunnistus voi mennä mahdottomaksi. Toki jos niitä haluaa arvuutella niin mikäs siinä, mutta nuo esimerkit nyt nähneenä luovuin itse siitä pienestä ajatuksesta joka koski myös hopeasinistä. Juu ei kiitos 
Varsinkin, kun joku keksii kuitenkin jossain vaiheessa lisätä soppaan mukaan ps.t, rs.t, satiinit ja kuviot nin avot  muutenkin olisin näiden uudempien variaatioiden kanssa varovainen alkuun, ei niistä kaikkia mahdollisia variantteja kannata heti alkaa kokkaamaan. Sinistäkin on loppujen lopuksi aika vähän aikaa kasvatettu.

Onkohan hopeasamppanjoissa oikeasti noin suuret variaatiot kun mulla on hopeasamppanja kanssa ja se ei ole sinne päinkään samaa sävyä Lumon kanssa...? Vai hämääkö kuva?

Kyllä noita aina joskus kuulee käytettävän. Onnettoman kokoinen tuo kyllä on. Itsellä on yksi tilapäisasumuksena, ja ensimmäinen ongelma on juomapullo, tuo on niin matala ettei pulloa saa ripustettua normisti ilman että lorottaa puruihin...ja siellä nurkassa on kyllä pullon mentävä kolo jonka voi aukaista mutta sen sitten tietää miten käy kun tuohon kattoon tekee mitään hampaan mentävää...Pienen koon takia tuota saa olla lisäksi siivoamassa kaiken aikaa.

Ja jos tarkkoja ollaan niin tuohan on liian matala lakipykälien mukaan. Väliaikaisena joo, jatkuvaan käyttöön on paljon fiksumpia vaihtoehtoja.

Maatuu se pihkakin, ei se nyt mitään ikuisuustavaraa sentään ole. Se miksei havupuupurun runsasta käyttöä kasvimaalla, kukkapenkeissä jne. suositella, on se että se happamoittaa maata ja kuluttaa typpeä.
Toi pihkajuttu kuulostaa lähinnä urbaanilegendalta.

Meillä menee kaikki käytetyt kuivikkeet omaan "kakkakompostiinsa", ja tätä maatunutta tavaraa käytetään sitten vähän siellä ja täällä pitkin pihaa ja kasvimaita.

Agrimarketit ja K-maatalousliikkeet myy ainakin, jotkut sahat sekä puutavaraliikkeet myy kanssa purua. Meillä on kylillä paikallinen pieni Yrma-maatalous/sekatavara/mikälie-puoti jossa on kanssa purupaaleja, eli eikun kyselemään vaan  Noista puutavaraliikkeistä sai sitä aikanaan ihan ilman eestä muttei enää... niistä jos hakee niin kandee tsekkaa laatu ensin, osa on melko sahajauhoista tavaraa.

Vihdoin haaveesta tuli totta, ja sain ensimmäiset tummanharmaat syrkkini 

Pinasta meille muuttivat myös kiinaripoika Veeralta sekä muhkea syrkkipoika Eskimo Tertulta.

Cämpsyjen osalta kaikilta puuttuu kasvattajanimi, sain sen nimittäin melko pian sen jälkeen kun ilmoaika meni umpeen 

Eli UML osalta koskee Najadia, Brutusta ja Paperinpyörittäjää, Janetta korjasikin jo omansa 

Sormet syyhyää että pääsen lykkäämään nämä naisiin  noh, istukoot nyt karanteeninsa ensin loppuun...syksymmällä sitten 

Engelsmannit ovat kotona, vihdoin!!!  Huhhuh, nyt saa vihdoin hengähtää...

Pk creme roan uros Tristar's...

Tätä voi kuvata vain yhdellä sanalla. Se on VALTAVA. Ikää jätkällä on kolmisen kuukautta ja se on semmoinen neljänneskilon lihakimpale 
Mahdottoman rauhallinen ja herttainen poika.

Campbelliuros Wellington's...


Toinen campbelliuros Wellington's...


Cämpsyt ovat vähän reissussa rähjääntyneitä kuten turkeista näkee 

Ihan ilman kommelluksia ei selvitty, ilmeisen väärinkäsityksen takia Hollantiin jäi 2 cämpsytyttöä joiden piti tulla samassa "kuormassa". No pääasia että nämä ovat sentään ehjänä perilä.

Oli melkoinen operaatio saada nämä Suomeen mutta järjestelyillä homma onnistui.

Kaikkea sitä voikin sattua.

Eilen löysin yhden syrkkinaaraan joka oli jäänyt varpaistaan kiinni juomapulloon, siihen korkin ja pullon väliseen rakoon. Pullo roikkui rautalanka"kehikossa" ja hamsu oli saanut pujotettua etujalan rautalangan ja pullon väliin ja sieltä sitten vielä sormet siihen pullon rakoon...
Oli melkoinen askartelu saada ötökkäparka irti. Tassu oli aika hurjan turvonnut, kipulääkettä sai ensiavuksi ja nyt vain seuraillaan ja toivotaan parasta.
En tiedä miten oli tempussaan onnistunut kun ripustan nuo pullot niin ylös etteivät saisi sormiaan siihen pullon rakoon (kerran jäi kääpiö kynsistään kiinni samaiseen kohtaan) saati rautalankaan tms. kiinnitysviritelmiin. Noh, kaikkea sitä.

Kyllä meillä menee sitä hepparehuakin muun ruuan joukossa. Ostan yleensä Racing Perfect Mixiä, se on semmoista "kuivaa" eikä sokeritahmeaa. Sitä melassia on varmaan jokaisessa jonkin verran, jotkut myslit ovat tosiaan semmoisia ällön tahmeita oikein..
Kaikki hamsut saavat suunnilleen saman peruspöperön joka on "milloin mitäkin", perusreseptillä tuo mysli, linnun siemensekoitus (yleensä parakiitti/papukaijaseosta), pähkinöitä niitä tarvitseville, kauraa, ajoittain alfalfaa,  yms. Seos tosiaan vaihtelee, ja sitä "säädetään" vähän kulloisenkin tarpeen mukaan.
Laitan parille cämpsylle noin kourallisen per 2 pvä, lisään seosta jos tarvii mutta tuo on yleensä riittävä määrä. Lisäksi sitten kasvikset, kaalia, porkkanaa, punajuurta, kiinankaalia, toisinaan kurkku, salaatti, tomaatti. Omenaa saavat erittäin harvoin, esim. päärynää, banaania, persikkaa, viinirypäleitä en anna ollenkaan. Saati niitä hedelmäsoseita  xD

Tämä on vain oma tapani ruokkia enkä suinkaan sano että se on se "oikea", tähän on nyt päädytty ja toistaiseksi ainakin kaikki "toimii" niinkuin pitääkin joten tällä mennään  :)

Tuo nauhallinen/täplikäshän on merkattu samoilla geenikirjaimilla. Näiden kanssa olen nyt omien kokemusten perusteella sikäli varovainen etten yhdistä nauhallista ja täplää keskenään, nauhaliset kun ovat jättäneet täpliä ja päinvastoin. Ihan vaan varmuuden vuoksi ettei tule ikäviä ylläreitä.

Itse en henk.koht pidä maailmanloppuna jos siellä sukutaulussa näkyy sama eläin, noin yleisesti ottaen.

Käsittääkseni suurin osa tukuista on ns. keräilytukkuja jotka eivät edes kasvata eläimiä, vaan eläimet tulevat sinne kasvattajilta (osa kuulemma ihan ns. "oikeilta kasvattajilta") ja lähtevät siitä sitten eteenpäin.
Näin ainakin Ruotsin maalla, saamieni tietojen mukaan. En tiedä mikä tilanne on sitten Keski-Euroopassa.

Nuo kuvat nyt on ihan siistejä, googletelkaa piruuttanne ulkomaisten, isojen kasvattajien sivuja ja kuvia. Sieltä löytyy ihan saman näköistä häkkirivistöä jota kukaan ei sen kummemmin kauhistele, koska kyseessä on kasvattaja...
Mistä tahansa saa muuten "pahoja" kuvia jos osaa käyttää kameraa ja rajailla oikein. En nyt tarkoita puolustaa minkään laitoksen, tukun tms. toimintaa, mutta tuli nyt taas mieleen esim. ne sikalakuvat. Asioita tuntematon saa kuvista ihan väärän kuvan ja sehän olikin kait niissä tarkoitus (sori OT).

:D Täällä on cämpsyjä ihan yllin kyllin  :)  

Mulla ei ole toistaiseksi ole ollut yhtään diabetes-oireilevaa. Ja cämpsyjä on ollut jo melkoinen lauma. Ruotsissa tehdään aika tarkkaa seurantaa, ja karsinnalla on tapaukset saatu ihan minimiin. Eli mä en puhuisi että diabetes on "yleinen" sairaus. Ainakaan omalla kokemuksella ja silä mitä olen tosiaan ruotsalaisten kanss aasiasta keskustellut.

Itselläni on liki kaikkia värejä enenmpi tai vähempi, sinisiä on eniten. Vaaleansinistenkin kanssa sain nyt kasvatuksen johonkin alkuun. Ekat omat siniset täplikkäätkin ovat nyt maailmassa  :)

Talvikkoon verraten cämpsy on vilkkaampi, ja melkoisen päiväaktiivinen noin yleensä hamsteriksi. Luonteita olen saanut omillani paremmiksi jalostusvalinnoilla eikä nämä ole tosiaankaan niin vihaisia kuin monesti annetaan ymmärtää.

Kistan messuilla oli mm. kolme esittelypöytää, joissa oli lauma cämpsyjä, joita lapset saivat paijata ja pitää kädessä  :D

Ehkä suurin ero talvikoihin luonteen puolesta on se että cämpsy on joko tai. Siinä missä talvikko voi äksyillä tänään, tai ehkä huomenna, tai ehkä ei ollenkaan, cämpsy on "suora ja rehellinen", se joko äksyää aina tai ei ollenkaan  :D
Nuokin jotka minulla on sellaisia että vahtaavat pesäänsä, ovat kädessä sitten oikeita herranterttuja.

Jos olet mirauh tulossa seuraavaan näyttelyyn, niin minulla on näitä mukana liuta, joten tervetuloa tutustumaan ihan livenä  :)