Suomen Hamsteriyhdistys ry

Minun mielestäni Poskipussissa on paljon hyvää tietoa ja monipuolisia juttuja jo ihan lemmikkiharrastajallekin, eivät ne aiheet siellä pelkkää jalostusta ja näyttelytuloksia ole (joidenkin muiden lajiyhdistysten lehdistä olen tällaistakin kuullut)! Joten siinä mielessä se jäsenmaksu on minun mielestäni ihan hyvä investointi vaikka vain yhden hamsterin perheessäkin. Jäsenmaksu on kuitenkin sen verran alhainen, että se on ihan hyvä investointi vaikka vain "pelkästä" lehdestä.

Toisaalta kun harrastaa useampaa lajia, ei välttämättä voi liittyä kaikkiin mahdollisiin yhdistyksiin. Minullakin on tällä hetkellä hamstereiden lisäksi kani, marsuja ja hiiriä enkä kuulu mittenkään noiden lajien yhdistyksiin. SHY:een olen kuulunut nyt reilun vuoden, sen lisäksi maksan eläinrintamalta ainoastaan Kennelliiton jäsenmaksua.

Plussia ja miinuksia voi olla vaikea arvioida, koska on tosi yksilökohtaista, mitä kukakin pitää hyvänä tai huonona puolena. Hamstereissakin on suuria eroja eri lajien kesken.

Gerbiileistä voisi yleisesti sanoa, että elävät hiukan pidempään kuin hamsterit (n. 3-4 v, hamsterit n. 1,5-2,5 v.), terraarion siivousväli on pidempi (jopa 4 vkoa) sillä gerbiilit juovat todella vähän eivätkä niin ollen myöskään kastele purujaan kovin ahkeraan. Gerbiilit ovat sellaisia maanisia touhottajia, jotka kyllä puuhailevat paljon ja ovat näkyvillä, mutta joidenkin mielestä niiden touhuilu on vähän sellaista stereotyyppistä ja pakkomielteenomaista (esim. ruoputtavat jotain terraarion nurkkaa tuntikausia, jyrsivät kaiken minkä kiinni saavat). Gerbiilit ovat käsiteltäessä paljon vikkelämpiä jaliikkuvaisempia kuin hamsterit varsinkin jos vertaa syrkkeihin.

Tänään tuli lievästi erikoinen ja odottamaton reaktio.

Olen vastikään muuttanut luhtitalon alimpaan kerrokseen, eli tähän asuntoon on suora sisäänkäynti ulkoa samaan tapaan kuin rivitaloissa, ja pihalla kulkijat periaatteessa näkevät ikkunoista sisään, elleivät verhot ole kiinni. Puuhailin jotain keittiössä kun ovikello soi. En todellakaan odottanut ketään, joten en heti mennyt avaamaan, mutta kun ovikello soi uudestaan, menin sitten lopulta. Oven takana oli naapurin keski-ikäinen rouvashenkilö, jonka kanssa olin kerran aiemmin vaihtanut ulkona pari sanaa. Nainen hymyili ja kysyi suoraan, saako tulla "sisälle juttelemaan vähäksi aikaa". Itse asiassa hän kutsui itsensä sisään, en osannut oikein kieltääkään kun naapuri oli jo eteisessä.
"Niin, mie oikeestaan tulin näitten... näitten... näitten pikkuotusten takia..." hän selitti ja oli jo eläinhuoneen ovella. Tässä kohtaa seurasi ihastuneita huokauksia. Huomasin hiukan väkinäiseen sävyyn kertoilevani, mitä missäkin dunassa asuu, ja pian nainen kertoikin jo lastenlastensa siperianmaaoravasta joka kuoli, tirauttipa muutaman kyyneleenkin siinä. Mietiskelin kiivaasti, onko naapuri a) humalassa, b) unohtanut ottaa lääkkeensä vai c) muuten vaan erikoinen. Tuoksu oli vähän sellainen että hiukan oli taidettu perjantaipullolla käydä, mutta toisaalta hän oli täysin asiallinen (lukuunottamatta ylenpalttista tuttavallisuutta). Erityisesti talvikoiden seinälle ripustamiani ruusukkeita hän ihmetteli, oli kuulemma erityisesti niihin kiinnittänyt huomionsa ikkunasta katsellessaan... Siinä täytyi sitten selitellä muutama sana hamsterinäyttelyistä, talvikoiden väreistä jne. Lopulta tämä eläimiini ikihyviksi ihastunut naapuri lähti ihan oma-aloitteisesti, kysyi tosin voiko tuoda jonain päivänä lapsenlapsensa jyrsijöitä katsomaan...

Ensimmäinen reaktioni tämän yllättävän vierailun jälkeen oli, että mihin hemmettiin minä oikein olen muuttanut! Toinen reaktio oli, että ikkunoihin täytyy hankkia jonkinlaiset pimennysverhot tai vastaavat... Loppujen lopuksi tapaus oli ihan hauska piristys päivään, toivottavasti vain tuo naapuri ei ole mikään paikallinen höpsähtänyt täti josta tulee ajan kanssa maanvaiva...

Ehkä joskus 50-luvun maaseudulla naapuriin mentiin spontaanisti käymään, mutta 2000-luvun Suomessa, kaupunkialueella ja vielä vasta muuttaneen, täysin tuntemattoman naapurin luo...

Kaikki venäjänkääpiöt ovat kivoja, mutta talvikko on ykkönen. Tykkään talvikoiden väreistä ja muutenkin ulkonäöstä, lisäksi ne ovat luonteeltaan kivoja: monet yksilöt ovat mukavan puuhakkaita ja tulevat uteliaina pesistään kurkkimaan kun puruja rapistelee, eivät siis mitään absoluuttisia yöeläimiä. Nyt talvikoiden puuhia on ollut vielä mukavampi seurata kun olen onnistunut asuttamaan elukoita pareittain ja laumassa. Lisäksi yksi asia, joka tekee mielestäni talvikoista persoonallisia, on niiden temperamentti: elukka näyttää pumpulipallolta ja on luonteeltaan kiltti, mutta osaa kyllä tarvittaessa kertoa mielipiteensä epämiellyttävistä asioista  xD  

Cämpsyt tulevat ehkä kakkosina, niitä olen myös omistanut. Robot ovat myös kivoja, niitä voisin hyvin harkita joskus hankkivani pari kappaletta lemmikiksi.

Syrkkejä olen aina pitänyt jotenkin tylsinä, eivätkä kiinaritkaan mitenkään ihmeemmin hätkähdytä. Se on varmaan se erakkous, joka tuntuu vieraalta.

Minä olen aiemmin asunut vain kaupungin vuokra-asunnossa sekä opiskelija-asuntosäätiöllä, enkä kumpiinkaan ole maininnut eläimistä mitään. Solussakin miulla oli koira aina osan viikosta kämpillä ja osan äidilläni. Aika monilla opiskelija-asuntosäätiöillä on soluissa eläimet kielletty mutta muuten sallittu, täällä Lappeenrannassa on kuitenkin niin, että asiasta pitää sopia kämppisten kanssa mutta ehdotonta kieltoa ei ole.

Nyt asun sitten yksityiseltä vuokratussa asunnossa. Kun muutin tähän minulla oli koira, 2 rottaa ja muutama hamsteri, ainoastaan koirasta mainitsin. Asunnossa on parkettilattia, joten olin vähän skeptinen siitä mitä vuokranantaja tykkää, mutta hän paljastuikin koiraihmiseksi ja oli ihan innoissaan siitä, että asuntoon muuttaa koira  :D  Sanoi, että parkettien naarmuuntuminenkaan ei haittaa, sehän on vain elämää... Eli joskus näinkin!

Nykyään minulla on myös kissoja, enkä niitä hankkiessani maininnut asiasta vuokranantajalle mitään. Täytyy kyllä todeta, että kissat ovat ainoita jotka ovat aiheuttaneet haittaa asunnolle: parketit ovat parissa kohtaa kärsineet siitä, että toisella näistä aikuisista rescue-kissoista on muutaman kerran ollut sisäsiisteys vähän hakusessa... Tämä on aiheuttanut itselleni melkoista stressiä ja olenkin päättänyt, että jatkossa en enää muuta parketilliseen kämppään eläinten kanssa. Ihan jo vesikuppien kanssakin menee hermot, sillä lattia ei kestä kosteutta yhtään.

Hamstereista nyt ei kuitenkaan mitään haittaa oikein edes teoriassa voi syntyä. Jos minulla olisi ainoastaan pari jyrsijää, en välttämättä edes mainitsisi niistä vuokranantajalle.

Talvikot:

normaali (3x)
safiiri (5x)
helmiäisnormaali (1x)
helmiäissafiiri (2x)

Campbellit:

dove (1x)
hopeoitunut musta (1x)