Suomen Hamsteriyhdistys ry

Meidän poikueet tähän mennessä:

Syyrialaisia
1. poikue: 1 poikanen (syntyi 8)
A-poikue: 7 poikasta
B-poikue: 4 poikasta (syntyi 5)
C-poikue: 15 poikasta
D-poikue: 3 poikasta
E-poikue: 0 poikasta (syntyi 3)
F-poikue: 6 poikasta
G-poikue: 1 poikanen
H-poikue: 10 poikasta (syntyi 14)
I-poikue: 12 poikasta
J-poikue: 13 poikasta (syntyi 14)

Meillä on yhdessä poikueessa ollut pallomahaisia ja tämä oli tuolloin, kun itse vasta aloittelin hamsterikasvatusta, enkä ymmärtänyt yhtään mistä voisi olla kysymys. Tämä poikue oli ensimmäiseni(molemmat vanhemmat eläinkaupasta, ei tiedossa sukua) vuonna 2004, johon syntyi kahdeksan poikasta, neljä hävisi emon toimesta ekana viikkona ja kolme löytyi toisella viikolla yksitellen kuolleena mahat nestettä täynnä. Vain yksi poikasista selvisi ja oli ihan normaali koko elämänsä. Tätä urosta en koskaan käyttänyt jalostukseen.

Tuosta Ayan mainitsemasta munuaisten amyloidoosista tuli mieleen tämä meidän viimeksi lopetetettu naaras, Desire Daydream**(lopetettaessa 1,5v). Koskaan ennen en ole nähnyt vastaavaa, sen maha turposi ihan järjettömäksi. Minusta ennen tuota turpoamista Desire laihtui jonkin verran pidemmän ajan kuluessa, tosin en tiedä oliko se vaan vanhenemisen vaikutusta, ettei ollut enää niin muhkea ja lihaksikas kuin nuorempana. Eläin oli tosi painava loppuvaiheessa kun vein sen lopetettavaksi. Eläinlääkäri mietti jonkin elimen(sydän, maksa?) vajaatoimintaa vatsaonteloon kertyneen nesteen syyksi, voihan tuokin munuaisten amyloidoosikin olla yksivaihtoehto, mikä sillä sitten oli.. Tosin Desire ei naksunut tai ollut mitään muutakaan hengitysvaikeuksiin viittavaa oiretta. Desireä en koskaan käyttänyt jalostukseen, mutta veljeänsä Darwinia kyllä. Toivottavasti ei nyt esiintyisi tulevaisuudessa lisää tämmöistä tuossa linjassa.

^Hei onko mutkin laskettu siihen seitsemään henkeen? Kun Marla lupaili että mahtuisin mukaan, mutta en tiedä onko minut nyt sitten huomioitu näissä matkajärjestelyissä. Tulossa kyllä vahvasti olisin :)


Oot vahvasti mukana ! :) Eli tilaa on jäätävä siis myös Piian palkinnoille :P
-Minski-

No hyvä että on toivoa saada ihan hyvänkokoisia satiiniuroksiakin :p Kun tosiaan nuo minun kaksi aikuista satiiniurosta ovat olleet noin 150grammasia koko ikänsä ja tuossa painossa sopivassa massassa, mikä kertoo niiden koostakin.

Tuon nuorimmaisen satiiniuroksen vanhemmat ovat ainakin hyvänkokoisia molemmat, joten toivoa on saada tuostakin ihan hyvänkokoinen uros.

^^ En kyllä ole hirvittäviä eroja huomannut tavis ja satiinipenskoissa lapsena, mutta olen aina miettinyt, että onko kaikki satiiniurokset pienempiä aikuisena kuin tavisurokset? Olen nähnyt tähän mennessä kylläkin vain kolme satiiniurosta aikuisina ja kaikki ne ovat olleet kyllä mun mielestä aika pieniä (kaksi olen omistanut ja yhden toisen omistaman nähnyt). Mutta taas satiininaaraat ovat meillä ainakin olleet ihan samankokoisia kuin tavisnaaraatkin, vieläpä enemmänkin isoja kooltaan nämä meillä olleet naaraat.

Mitäs muut satiiniuroksia omistavat/omistaneet sanovat tuosta kokoasiasta, onko näillä mun näkemillä olleet vaan pienen koon geenit? Katsellaan nyt mitä tuosta viime poikueestani kotiin jääneestä satiinipojasta kasvaakaan.

Kyllä olisi mukava tulla, mutta harmittaa kun nuo juna-aikataulut eivät ollenkaan osu yksiin näyttelyaikojen kanssa :| Ainut mahdollisuus olisi tulla yökylään jonkun etelämmässä päin asuvan luokse edellisenä päivänä, mutta liekö ketään joka haluaisi majoittaa minut ja kolme-neljä syrkkiä. Että taitaapa siksi jäädä meidän seuraavat näyttelyt tulevaan syksyyn.

edittiä: Me saatetaan sittenkin olla tulossa, kiitos Marlan :)

Lainaus käyttäjältä: "Sirpa"Niin ja ne naaraiden ylimääräiset laahukset (Paulin mielestä), jotka kuitenkin ovat Suomen standardien mukaan sallitut ja toivotut... Pahoittelen sitä sotkua, koska minä en tosiaan tunne standardeja niin hyvin, että olisin tämän tiennyt sanoa Paulille! Uskoin ihan sokeasti, että tuomari kyllä tietää, mitä tekee  ;)
Jos yhtään kuitenkaan lohduttaa, niin kovin moni pk-naarassyrkki ei saanut moitetta laahuksestaan ja se ei ollut Paulin huolenaiheista suurimpia, joten sen vaikutus sijoituksiin oli käsittääkseni aika pieni, jos se nyt vaikutti lainkaan. Paul kertoi, että syrkkien laahuksenkasvatusoperaatiot johtuvat testosteronista, siksi uroksilla on laahus luonnostaan, mutta naaraat saavat testosteronia ruuasta (kuivaruokien lisäaineet!).

Aika jännä juttu, itse olen aina ollut standardin mukaisesti sitä mieltä, että mitä enempi laahuksia naarailla sitä parempi. Eikö naarailla sitten muodostu yhtään luonnostaan testosteronia(kuten naisillakin muodostuu), että se vaikuttaisi noiden laahusten kasvuun? Naarailla on kyllä aika vaihtelevasti noita laahuksia (kuten kyllä uroksillakin), toisilla kasvaa yllättävän pitkäkin laahus(vanhempana myös selästä) ja toisilla ei koskaan juuri mitään ja kasvu vaihtelee ajoittain. Kuitenkin syövät meillä ihan samaa ruokaa kaikki, enempi tai vähempi laahuksiset. Mitähän nämä lisäaineet sitten ovat, jotka lisäävät karvan kasvua? (Ruvetaanko nyt urakalla niitä sitten syöttämään, että saadaan naaraillekin ne kunnolliset laahukset :D vitsi vitsi..)

Nyt tuntuu kyllä typerältä ja tuo Minskin kommentti kyllä riipaisi, kun en tajunnut ilmoittautua vapaaehtoiseksi assarointiin. Olisihan sitä aikaa pitkän päivän aikana siihenkin ollut, vaikka kävin myös mielelläni kiertelemässäkin koko messualuetta. Oltiin paikalla siis lauantaina. Minulta vaan taisi mennä ohi assareiden vajaavuus, kun en ollut koko päivää hamsteriosastolla.

Mutta tuota, meillä meni ihan tosi hyvin ulkomuotoluokassa. :) Mukana oli neljä hamsutinta, joille tuli arvosanoiksi erinomainen+ Igorille, erittäin hyvä++ Gillianille ja erittäin hyvä Darwinille ja Valencialle. Igor voitti pitkikset ja oli BIS2 ja Gillian tuli toiseksi ja muodostui muotovalioksi. Lemmikkiluokasta kaikille tuli arvosanaksi erittäin hyvä ja Darwin sai, minusta vähän hassusti, kunniamaininnan isosta koosta. :haha

Gillian onkin ensimmäinen muotovaliohamsuni, myös ensimmäinen oma kasvattini sellainen. Kuitenkin vähän, mutta vaan pikkiriikkisen, tunnelmaa latistaa se, kun Gillianista ei kuitenkaan ole omalle jalostukselleni mitään hyötyä, niin hieno neiti kuin se onkin. Vaikka kasvatin Gillianin, on silti vähän hassua mieltää se omaksi kasvatiksi, koska en kuitenkaan suunnitellut sen syntyvän, en astuttanut sen emoa, vaan emo muutti meille paksuna veljensä toimesta. Tämän sukusiittoisuuden vuoksi en halunnut käyttää Gilliania jalostukseen. Näyttelytimpä sitä silti, kun siitä ilokseni kasvoi kaunis naaras, nyt neljännen näyttelyn päätteeksi muotovalioarvo saavutettuna :)

Meille ei muuttanut nyt uusia hamstereita vaan uusi rottanen, ihana sk amber/berkshire mm. uros. Ai että tykkään punaisista silmistä myös rotilla, vielä kun tuolla on oikein kirkkaat sellaiset :sydan Pääsi meidän kahden vuoksikkaan pojan seuraksi ja näyttävät olevankin jo samaa perhettä tuolla keskenään.

Oli kiva nähdä muita hamsuihmisiä taas ja omia kasvattejaan :) Nyt tulee meillä näyttelyihin pidempi tauko ja syksyllä nähdään sitten taas niissä merkeissä. Ja jospa Igor kasvattaisi tässä välissä ihan kunnollisen pitkän tukan, niin tulisi se kolmaskin serti sillekin saatua (vaikka vajaavaisellakin laahuksella on nämä kaksi sertiään saanut muiden hyvien ominaisuuksiensa vuoksi).

Eilen tuli pitkästä aikaa vierailtua paikallisessa eläinkaupassa, nykyään kun en enää hae sieltä kuin mörttiröpöä ja muuta satunnaisesti tarvittavaa. Ruuat tilaan netistä ja purut haen Agrista.
Voi hitsi miten söpöjä lk ja pk tk valkoisia tytteleitä siellä oli :lov Mutta järki alkoi heti kolkuttelemaan, että mitä minä tekisin tk valkoisella, etsinnässähän on creme, ps creme ja minkki naaraita..

Sintturainen: Ketkä on poikueen vanhemmat? :)

^Soopeli valkonauhaiselta kyllä näyttäisi, kun kuvista ihan kuin erottuisi vaaleat silmärenkaat ja vaalea pohjaväri.

^Kun poikaset täyttävät neljä viikkoa. Samalla erotellaan tytöt ja pojat eri porukoihin.

Lainaus käyttäjältä: "Minski"Pääluvun en usko olevan suuri, koska emostakin vasta 3 vrk ennen synnytystä huomasi, että kyllähän tuo poikasia odottaa; vatsa oli pikkuisen pyöreämpi ja painoa pikkuisen enemmän kuin normaalipaino sillä on, mutta ei tosiaan paljoa merkkejä ollut.

No meillä oli samoin, itsehän astutin jopa Hadjiran neljää päivää ennen synnytystä, koska sillä ei mitään mahaa erottunut, eikä painokaan ollut juurikaan noussut. Siellä vaan kiimassa oli ja neljä päivää tuon jälkeen synnytti 14 poikasta :pihalla: Sillä se maha täyttyi siinä kolme-kaksi päivää ennen synnytystä ja synnytys tapahtui puoli vuorokautta ennen laskettua aikaa.

Lainaus käyttäjältä: "Ninde"

Lainaus käyttäjältä: "Olive"Mikäs on edellisen poikueen ikä ja pääluku?

Liittyy tähän miten? On mullakin ollut useampia poikueita samaan aikaan, tekeekö se ihmisestä sitten vai automaattisesti poikastehtailijan?  :roll:

Tuskin Olive tarkoitti viestillään, että ajattelisi Jonnaa poikastehtailijaksi. Tässä kysymyksessä on varmaan tämä Jonnalle viimeksi syntynyt tosi suuri poikue, ja kyllä minuakin kiinnostaa kuinka monta sieltä on nyt selviytynyt tänne asti :) Tuosta jättipoikueesta kehittelinkin aiemmin keskustelua toiseen ketjuun, kun pohdiskelin karsimisen tarvetta.

Täytyy kyllä myöntää, että minulle tämä white-kuvio tuottaa harmaita hiuksia, jos en kohtapuoliin saa sitä kitkettyä meidän linjasta ! Ajattelin ensin, kun uudeksi vereksi meidän linjaan satuin valitsemaan whiten, että ihan helppo jättää se kuvio pois linjasta, kun vaan ei käytä jalostukseen white-poikasta tuosta poikueesta ja mitä vielä. Tämä poikueesta kotiin jäänyt naaras paljastuikin whiteksi, vaikka ei ollenkaan näytä whiteltä: ei valkoista mahassa tai muualla turkissa, ei levinnyttä kaulalappua, ihan tummat korvat, ei punertavina hehkuvia silmiä, no väri on ehkä normaalin standardiin verrattuna vaalea, mutta se nyt ei vielä välttämättä viittaa whiteen(kun ei suku taida ihan parasta normaalisävyä edustaa). Eli semmoinen piilo-white on tämän kotona tällä hetkellä vielä olevan poikueen emo. Isää en whiteksi epäile, whitejä ei sen edellisessäkään poikueessa ollut, eikä myöskään isän ulkomuoto anna syytä epäillä kuviota.

Mutta tuota tässä J-poikueessa on nyt muutama ihan selkeä white siinä mielessä, että niillä on suuri / suuret valkoiset kuviot mahassa (valkoista ylä- ja alavatsassa) ja sitten yhdellä on tosi vaalea perusväri(cinnamon, hyvä että edes värimerkit erottuu, turkki vaalean oranssi) ja levahtanut kaulalappu, eli tummasta kaulanauhasta puuttuu oikea puoli(aivan kuten poikueen mummolla äidin puolelta, joka on white), se on ihan valkoinen, mutta muualla mahassa ei ole valkoista. Tällä cinnamonilla on myös ainakin tähän edelliseen ps creme -poikueeseen verraten vaaleat punaiset silmät.

Syy, mikä minua white-kuviossa kiukuttaa on se, että se on joskus tosi hankala hamsterista tunnistaa, kun näköjään se ei selkeästi aina yksilöissä erotu. On tosi paljon eroja whitejen kesken, toiset ovat kaikinpuolin vaaleita(on valkoista selänkin puolella, kokonaan valkoinen maha, vaaleat silmät(punaisuus), vaaleat korvat, vaalea perusväri) ja toisilla saattaa vaan olla vaaleampi perusväri. Ja minähän en tykkää epäselvistä asioista. xD  Nyt kun white on vielä ei-standardi –kuvio, niin silloin väriä ei arvostella ja se ei oikein minua miellytä, kun minä nimenomaan haluan arvostelun eläimen perusväristä ja nimenomaan kuviottomana kasvattaa. Nyt vaan käy taas niin, että kotiin jää aika varma white-poikanen, kun sillä nyt vaan sattuu olemaan se haluamani perusväri, satiinisuus ja  siitä näyttäisi  muutenkin olevan nyt ihan hyvänmallinen yksilö kasvamassa.. No ehkä ensi poikueesta pystyn ja osaan valita sen ei-white-yksilön.. Niin, ehkä.

Pitää yrittää nyt vielä jos saisi ennen poikasten luovutusta otettua näistä mahdollisista whiteista kuviakin, niin joku muukin osaisi kommentoida onko tässä whitesta nyt oikeasti kysymys.