Kiinnostaa ^^ ;)
Ja siis tuolla tottumisella tarkoitan, että se luottaa sinuun ja niin päin pois ; D
Lainaus käyttäjältä: "Oscar"Kiinnostaa ^^ ;)
Ja siis tuolla tottumisella tarkoitan, että se luottaa sinuun ja niin päin pois ; D
melkein heti! :lov Hyvältä kasvattajalta hankittu hamsteri oli ekana yönä ja ihan hädissään kun lähdin nukkumaan :mrgreen: :sydan
Heti :) Kaikki kiipesivät jo ekana iltana itse käteen.
No kyllä se oli heti. Vaikka eläinkaupasta ostinkin niin heti se luotti. :)
No meni siinä vähän aikaa , tykkäsivät mua aina purra.. :haha Eläinkaupasta ostin ja ne oli aluks aika säikkyjä, joten sitte vaan juttelin niiden kanssa paljon ja annoin haistella mun käsiä. Kyllä ne siitä sitte alko tottumaan.. :)
Lenni oli puoli vuotta, jo kun se hommattiin. Piti käyttää aika pitkään hansikkaita, ei ollut näemmä tottunut ihmisiin, minäkin olin aika kovakourainen, kun Lenni on vasta toinen hamsteri, joka minulla on ollut. Nyt se on semmoinen herttainen hamsterivanhus. :)
Ömm... Kyllä siinä meni hieman aikaa kunnes se ei enää lähtenyt karkuun kättä :grin
Jekku ei ole ikinä purrut silleen :'DD
..paitsi kerran kun se oli raukkana jumittunut puumökkinsä ikkunaan ja jouduimme käyttämään ruokaöljyä jotta se pääsi siitä irti..
Se sattui mutta oli iha ymmärrettävää, ku se oli shokissa varmaankin :|
Viikkoon sillä meni luottamus ihmisiin,mutta kyllä saatiin se takasin kiltiksi ittekseen :mrgreen:
Okei, kiitos vastauksista (:
Mulla on ollu nyt tasan viikon tuo Eppu, ja kyllä se sinäänsä on käteen tottunut, mutta sitä täydellistä luottamusta ei kyllä vielä oo tullu ;)
Mutta yritetään ^^
Muutes, kuinka voin käsitellä tätä kyseistä hamsteria, kun en uskalla ottaa siitä mitään kovakouraista otetta, ettei siihen satu, mutta kun se aina pyristelee pois kun nostan sitä, ja aina pelottaa että se tippuu... :S Siis sattuuko hamsua jos siitä ottaa oikein tukevan otteen?
Ja jos laitan sen käsittelyn ajaksi esim. sängylle, niin sehän voi mennä kulmissa olevaan koloon, sitä kautta tippuu lattialle jne.. : DD niin ja eihän se putoa siitä sängyltä? Kuiteskin sänky on suhteellisen korkea tiputtavaksi... :| ;)
Eka syrkki, uusia juttuja robon jälkeen ; D
^ Hamsteri ei ymmärrä korkeuksia, joten se saattaa kyllä hypätä alas jos sitä ei vahdi.
Kannattaa kuitenkin olla varovainen hamsterin kanssa, eiväthän ne mistään lasista ole, mutta eivät kestä kovaa puristustakaan. Yritä käsitellä hamsteria hellästi mutta varmoin ottein, ja jos se tahtoo liikkua, voit antaa sen juosta kädeltä toiselle, kunhan vahdit ettei se putoa. Itse en käsittele hamsteriani avokämmenellä, vaan pidän kädet ikään kuin kupissa.
kolmantena päivänä, eläinkaupasta ostin niin ei ollut käsikesy, mutta nyt on tosi kiltti ja näin pois päin. :lov
Minni tottui n. 2 päivässä, aluksi Minni vähän näykki, mutta tottui tosi nopeasti käsiin ja ihmisiin.
En voi sanoa että kumpikin tottuivat heti, mutta todella pian, ei siin montaa päivää ehditty yhdessä olla kun ne kiipesivät kädelle kun laitoin lisää ruokaa ja vähän muutenkin korjailin häkkien sisustusta.. Ihan hätkähdin kun Luna (vanhempi tyttöhämsu) vain kiipesi kädelle, jotenkin se tunui niin oudolta sillä edellinen syrkki oli ollut viikon ihmistä piilossa tultuaan meille ;D
Pojulla meni ehkä ävhän pidempään kuin Lunalla, mutta siitä kuoriutuikin sitten aivan ihana pikkutalvikko herra joka tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä :lov
On ollu nyt mulla 2 viikkoa ja kyllä alkaa nyt luottamusta tulla kun pidän sitä vapaana niin kiipeaa itse syliini ja melki aina kun menen sen häkin viereen niin se heti tulee siihen kaltereiden luo ja näyttää ihan siltä että ota mut syliin :lov :lov :)
Iidalla meni n.3 päivää ja Aadalla n.2 viikkoo.
Vaikka ostimmekin Eikan eläinkaupasta, jo heti ekana päivänä se hamusi kädelleni :lov
mulla menee varmaa kaks vuotta... :( se tykkää kokeilla hampaitaan mun sormeen aina ku yritän ottaa sitä dunasta muuten ku putkella...
Lainaus käyttäjältä: "Piipari"mulla menee varmaa kaks vuotta... :( se tykkää kokeilla hampaitaan mun sormeen aina ku yritän ottaa sitä dunasta muuten ku putkella...
Mulla on vähä sama juttu. :( Ku laittaa käden häkkii saa hampaanjäljet heti sormii. Mulla on ollu jonku pari kuukautta. :S
Lainaus käyttäjältä: "Piipari"mulla menee varmaa kaks vuotta... :( se tykkää kokeilla hampaitaan mun sormeen aina ku yritän ottaa sitä dunasta muuten ku putkella...
Mulla on vähä sama juttu. :( Ku laittaa käden häkkii saa hampaanjäljet heti sormii. Mulla on ollu jonku pari kuukautta. :S
Noo, mulla se meni ihn hyvin paitsi että... :cry: Hamsuni puri minua tänäänkin... no sehän on normaalia mutta ei se vielä ihan kesy ole :huh
Heti ekana päivänä! Kun ensimmäisen kerran laitoin käden sen dunaan, koska olin nostamassa ruokakippoa, niin heti yritti kädelle kiivetä! Varmasti myös hyvän kasvattajan ansiota. :lov
nyt ollut pian 2 päivää tuo tyttösyyris. koskea voi jotenkin, mutta ei se anna syliin ottaa tm.. tosi arka vielä.. no tää on vasta sen toka ilta siis täällä :p
Yufu on oikeastaan alusta asti ollut melko luottavainen, mutta Kuura oli ensimmäiset päivät hieman säikky. Koda on ollut aivan pienestä pitäen myös erittäin ystävällinen hamsu ja tulee heti kädelle kun sen dunaan laittaa.
Sissi tottui minuun viikossa. Kun Sissi täytti 2 kuukautta, kaveritkin alkoivat helliä sitä. :sydan :sydan
eipä tuo lyylineiti vieläkään uskalla käteen tulla.. tasan viikon nyt ollut täällä. huomenna dunan siivous, mitenhän se mahtaa sujua sitten... : D
Kolme viikkoa meni talvikkotyttö Wipen kesytyksen kanssa mutta nyt on yksi rakkaimmista hamsuista.
Saa nähdä miten uuden tulokkaan Menon kanssa käy. Se tuli maanantaina ja on saanut olla vielä ihan rauhassa.
Mei tottu parissa kolmessa päivässä. Se olikin onneksi valmiiksi kesytetty, helppo homma mulle :D
Aika kauan siihen muistaakseni meni...
Meillä kaikki tottui heti seuraavana päivänä :)
Mitä tarkoitatte muuten "käsikesyllä"? Siis kyllähän miun Nipsu on silleen ettei se pure, mutta kädessä kävelee kokoajan eteenpäin.. Eikä tule vapaaehtoisesti kädelle.
Onko tämä nyt teidän mielestänne kesy vai ei? Ollut jo 3 viikkoa.. :|
Pari päivää. Ei nyt kyllä edelleenkään luota. Ei uskalla tulla käden lähelle, kunhan haistaa. Minä ja minun rakas arkajalkani. :sydan
:nuija:
Talvikot tottuivat käteen heti. Mutta haistelu kyllä kesti pari päivää sen saman minuutin, ennen kuin uskalsi kyytiin. : )
Nemo tottui heti minuun. Kun poika tuli meille, se kiipesi pienen aristelun jälkeen kuljetuslaatikosta kädelleni. Ensimmäisenä iltana tarkoitukseni oli tarjota kädestä näkkäriä, mutta Nemo kiipesikin suoraan minun olkapäälle. xD Ihanan kesy otus.
Nana on ollut meillä reilut puoli vuotta. Se ei ole vieläkään kunnolla tottunut minuun. :< Nana ei ole oikeastaan koskaan pelännyt minua, mutta se ei ole vielä käsittelyyn tottunut. Nana ei yksinkertaisesti viihdy dunansa ulkopuolella. En usko, että se tulee koskaan tämän enempää kesyyntymään.
Luna kiipesi kädelle toisena tai kolmantena päivänä tulostaan. :)
Edesmennyt Iida tuli myös toisena päivänä, mutta Aadalla meni pari viikkoa, ennen kuin kiipesi itse. Viikko meni ennenkuin antoi ottaa käteen. ;)
Saatto jopa pari viikkoo mennä. Ku olin varannu eläinkaupasta harmaan pojan, ku hain sen se ol ainoo. tietty kaikista pelkurein sinne jätetty, rohkeet päältä pois. Nykyää hää on ihan normaali, ehkä vähä säikympi ku muut . :sydan
Lilja tottui minuun jo heti seuraavana päivänä :lov
Tuli heti sykkyyn, kun laittoi käden aitaukseen :lov
En nyt ihan tarkasti muista, mutta Pörröllä meni ainakin puoli vuotta totuttelussa. Se ostettiin lemmikkieläinkaupassa, ja luulen syyn olevan siinä. :roll:
Pikiin en ehtinyt suuremmin tottua, kun se sairastui ja kuoli jo parin kuukauden sisällä.
Mulla olis yksi kysymys tähän liittyen:
Siis otatteko hamsunne yleensä käteen vai tuleeko se johonkin tiettyyn paikkaan oottamaan, että pääsee?
Meillä tultiin ennen aina oottamaan puusillan päälle, että joku ottais sykkyyn, mutta ei enää... :( Vitsi kun ei tiiä, mikä sillä on. Sitä ei vaan jostain syystä kiinnosta.
Muistaisin että Jojo olisi tottunut minuun ainakin viikon sisällä... Tuohan riippuu myös aika paljon hamsteri yksilöstä.
Minä en ole opettanut Jojolle mitään paikkaa johon se tulisi. Yleensä vain otan hänet käteen. Joskus kun pidän Jojoa vapaana se tulee itse käteeni.
Lähes puoli vuotta. Nyt kuitenkin Aapo on jo aivan käsikesy. <3
jos oikein muistan niin, 5kk
Mielenkiintoista luettavaa...
Ostimme lemmikkikaupasta Syrkin nimeltään Hile pari päivää sitten sunnuntaina. Se huusi kuin syötävä, kun se otettiin kuljetuslaatikosta pois. Peloissaan raukka. Siitä jo päättelin, että jaahas, menee kesyttämisessä ilmeisesti aikaa...
Hile tulee kyllä luokse uteliaana katsomaan mitä tapahtuu ja ottaa ruokaa kädestä. Mutta kun sitä yrittää pikkaisen koskettaa, se säpsähtää. Ja juoksee nopeasti pesäänsä. Tulee kuitenkin aina iltaisin uteliaana katsomaan ja haistelemaan dunansa läpi kun jutellaan sille. Olen yrittänyt tehdä silleen, että se saa tulla haistelemaan kättä rauhassa. Mutta ei tietoakaan siitä, että tulisi itse kädelle tms. Jos laittaa käden avoimena tielle, niin se vaihtaa suuntaa :D
Nyt kävi niin, että kun siivosin sen pissinurkkaa, tyttöni rapisteli siinä puruja ja Hile tuli katsomaan. Tyttö yritti vähän silittää sitä ja sepä näykkäsi. Himskatti, olisi näykkäissyt mua, koska nyt tuli tytölle paha mieli ja miten mahtaa uskaltaa luottaa, että kyllä se siitä... Usko loppui jo vähän itseltäkin. Mahtaako tuo pikkuotus kesyyntyäkään... Mutta en anna periksi. Ilmeisesti kannattaa olla kärsivällinen ja antaa sen haistella edelleen. En tiedä kumpi olisi parempi. Antaa sen haistella vaan vielä tovi ja sitten yrittää sitä lautasella nostamista. Vai raakasti vaan nostaa se lautasella jo tänään veks hetkeksi? Haluan siitä kesyn, jota voi pitää sylissä. Hile on nyt 3 kk vanha ja kuulemma sitä on käsitelty, mutta eipä siltä vaikuta...
Edina jo ensimäisenä päivänä oli kiipeämässä kättäni pitkin vapauteen :D Eli aika nopeasti tottui. Muutkin hamsut on mulla ensimäisinä päivinä tullut itse kädelle.
Ei noista eläinkaupasta hankituista aina mene takuuseen, ovatko ne loppujen lopuksi kovinkaan paljon käsiteltyjä. Mulle on pariin otteeseen tullut ilmeisen käsittelyyn tottumattomia tapauksia, mutta kyllä ne siitä ajan (ja kärsivällisyyden) kanssa ovat kesyyntyneet.
Limppu on ollut jo muutaman viikon, muttei vieläkään ole kovin kesy. Ei sitten millään tule kädelle ja venkoilee vastaan. Kyllä se näyttää jo parempaan suuntaan menevän, mutta on niitä helpompiakin tapauksia ollut. :roll:
Pampula oli nuorena tyttönä todella rasavilli, mutta tasoittui sitten muutaman-parin kuukauden iässä. Nyt näköjään tuo yksi Pampulan typykkä on perinyt emonsa luonteen - on nimittäin kipakka tapaus, vaikkei purekaan, ja tokihan se on sitten se, jonka halusin itselleni jättää. xD
Sitten taas on niitä, jotka ovat jo tullessaan olleet ihanan kesyjä - tosin poikkeuksetta nämä ovat olleet kasvattajalta eivätkä eläinkaupasta. Bablo ja Tossu noista tämänhetkisistä olivat jo valmiiksi kesyjä, ei niiden kanssa paljoa ollut totuteltavaa.
Indy puolestaan huusi kuin syötävä automatkalla kotiin, mutta siihen se jäi ja oltiinkin kilttiä tyttöä - neidolla taisi vain olla asiaa. :D Ei ole edes näyttelyreissuilla melunnut, mitä lie silloin alkuun olikaan.
Kyllä sitä parin tapauksen kohdalla on meinannut usko mennä, että hamsu siitä kesyyntyisi, mutta eipä ole loppujen lopuksi ollut yhtäkään, joka ei ajan kanssa olisi kesyyntynyt. Harva on purrut tai näykkinyt, ovat muuten vain olleet hankalia ensi alkuun.
Olen villeimmät tapaukset laittanut alkuun kuljetusboksiin ja siellä käsitellyt, etteivät pääse karkuun kun pistävät niin hanttiin. Poikasten kanssa tein alkuun niin, että pidin vain kättäni siellä. Pampula onneksi oli kovin käsikesy, joten muksut ottivat emostaan mallia, ja loppujen lopuksi kädessä oli välillä koko satsi poikasia. xD
Ruokkiminen kädeltä on sekin ollut hyvä konsti saada hamsun luottamusta.
Kolmantena päivänä, eläinkaupasta sanottiin, että pitää antaa päivän tottua uuteen kotiinsa, sen jälkeen voi alkaa tehdä tuttavuutta uuden perheenjäsenen kanssa. :)
Meillä kiivettiin kädelle ja syliin heti ensimmäisenä päivänä. :)
Frilla oli hoidossa viikon verran ja siellä oli noin 10 minuutin tutustumisen jälkeen kiivennyt hoitotädin kädelle.