Hamsterin hakeminen ulkomailta

[Heli]

Kyllä mä oon sitä mieltä ettei sitä valkonauhaisuutta ihan tuosta vaan pois saada ja uskon, että geenit vaikuttaa siihen missä sitä tikkausta on.
Mulle ei syntynyt yhtään oikeasti hyvin tikattua helmeä sillon kun viimeksi talvikoita kasvatin.
Harmittaa vähän kyllä, että nyt vasta kuulen että sulla ilmeisesti olis niitä ollut, koska mä olisin mielelläni jatkanut helmien parissa jos jostain olis saanut lisää matskua.  :)

[Tirrikka]

Joo, toi nyt on hahmotelma. Joka täs ajan kanssa tarkentuu. Ei tarvi siihen takertua. Musta toi on ihan fiksua seuraavilla perusteilla:

- Eläinmäärä varsin rajattu -> Keskittyminen siihen mikä oleellisinta ja ne vähät elukat sais olla sitten kaikin puolin priimaa.

- Uusi veri hyvä lisä

Onhan toi tavanomaisella mittapuulla omituista kasvatusta. Mutta mitäs sen väliä. Vai onko kasvattamisessa kriteerinä että poikasista joku on jätettävä kotiin ja tämä mun aattelema systeemi ei sitten olis laskettavissa kasvatukseksi vaan sen vuoksi että ajatus poikkeaa totutusta? Kasvattamista kumminkin joskin vähän erityyppistä kuin ehkä totuttu. Eikös.  Mutta pääsyy on että tavallisen kasvattamisen volyymiin ei ole tällä hetkellä mahiksia. Eläinmäärän takia. Päämäärä on tuoda säännöllisesti uutta verta, hoitaa hamsut mahdollisimman hyvin ja toivonmukaan sais jossain vaiheessa oman kasvattajanimen, josta jäis joku jälki sukupapereihin talvikoiden osalta.  Best of the best Brittilästä, niiden jälkeläisistä uutta verta. Kasvatuksellisesti järkeä ainakin siinä että noiden poikaset varmaan kelpais uudeks vereks aika hyvin muille kasvattajille.

[Mrk]

^^Olen ihan samaa mieltä, niitä "valkonauhaisia" ei saada pois. Niitä on syntynyt aina, hyvin tikatuistakin vanhemmista, ja syntyy aina. Siis jos historiaa miettii tähän päivään asti. Mutta onneksi kauniisti kuvioituja helmiä synnyttävät myös valkonauhaiset eläimet. Ja siis näin omien kokemuksieni pohjalta.
Jos tämä tieto tulee liian myöhään niin pahoitteluni, ei todellakaan ole ollut tarkoitus mitään pimitellä, mutta luulen että olet jo lopettanut helmien kanssa aiemmin kun tätä asiaa on erikseen tarvinnut edes miettiä. Tai sitten olen ottanut itsestäänselvyyksinä asioita. Mutta sitten taas onko joku tikkaus sellainen asia jonka vuoksi kannattaa kasvattaa tai olla kasvattamatta? Omalta osaltani voin sanoa ettei edes koko näyttelyharrastus jaksaisi kantaa +25 eläimen vaatimaa arjen rutiinien jaksamista. Mutta se on sitten taas ihan persoonasta ja intresseistä kiinni.

[Ninde]

^^Kyllähän kasvattaa voi myös pienimuotoisesti ja pienemmällä volyymillä (ja nimenomaan siis että jättää poikasia kotiinkin ja luo sitä omaa linjaa), joskin kääpiöillä se tietysti on hieman hankalampaa kuin syrkeillä kun jalostuskäyttöön soveltuva ikä on (naarailla) lyhyempi.

Kasvattajanimeä ei voi saada ilman oman linjan luomista, joten siinä mielessä tuo ei pitkäntähtäimen suunnitelmana ole kovinkaan hyvä.

[Tirrikka]

Ja se että himaan ei jää yhtään, niin jos katsoo tarpeelliseksi, niin yhden voi yrittää saada sijoitukseen toisaalle niistä pennuista. Mutten tajua miks se ois _pakollista. Tai edes järkevää. Jos tuon kaks naarasta ja yhden uroksen ja niiden yhden poikasen jättäs kotiin, niin sehän ehtii käydä eläkeikäseksi ennen seuraavien tuontien tulemista. Toki sillä vois tehdä poikasia hommaamalla puoliso suomalaisten kasvattajien linjoista, mutta senhän voi tehdä joku sellanen kasvattaja jolla on oikeasti mahiksia pitää isompaa määrää eläimiä. Sen puolen voin alottaa vasta sitten kun on huushollissa mahiksia isompaan eläinmäärään.

Edit: ok, heillä siis perustan luominen tarkottaa oman linjan luomista. Selkis. Mulla perustan luominen on suhteessa päämäärään. Tuomiseen ja uuden veren saamiseen Suomeen.

[Heli]

Mun arvaus on, että se tikkaus vaikuttaa useammassa geenissä (vai sanottiiks se niin että lokuksissa, ei voi enää muistaa). Kenties tuo valkonauhaisuus on joku oma juttunsa joka on jossain määrin myös sidottuna helmi-geeniin. Kuitenkaan värimerkkisillä ei yleensä ole hartioiden seuduilla havaittavissa heikompaa tikkausta.
Tyhjästä en tosiaan itse ole hyvin tikattuja helmiä koskaan aikaiseksi saanut. Enkä mä muista silloin ennen näiden tuontien aikaa läheskään yhtä hyviä tikkauksia nähneeni, vaikka silloinkin helmiä aikas ahkeraan kasvatettiin.

Ja enhän mä siis ole vuosiin enää talvikoita kasvattanut, mutta silloin kun kasvatin niin olisin mieluusti helmiäkin kasvattanut, mutta edes niitä rupusia ei hirveämmin löytynyt (siis sillon oliks se nyt '05 vai '06 kun jatkoin).
En mä jaksaisi näyttelyitä varten kasvattaa, vaan itseäni. Varsinkaan kun olen monen tuomarin kanssa aika eri mieltä siitä millainen se lajimääritelmän mukainen täydellinen eläin on.  :D
Enkä myöskään ole koskaan perustanut kasvatustani esim. pelkälle tikkaukselle.  :D Mutta eikös täydellisyyteen kuulu pyrkiä eli kaikki osa-alueet tulee huomioida.
Kyllä mullekin ulkonäössä tärkeintä on pää ja tyyppi. Mutta ei se tarkoita ettäkö tarttis sitten asia siihen jättää.

[Ninde]

^^Mutta ethän sä luo siinä mitään perustaa, vaan ainoastaan lisäät määrää. Määrän lisääminen ei ole lajin jalostamista.

[Tirrikka]

Ok. Kiitos ja kumarrus selvennyksestä. Täytyy sit tolta osin miettiä uusiks. Että miten pystys pitään ees niukan oman linjan tos rinnalla. Oma linja ois kiva, mutta että miten noiden määrien kans sitten käytännössä.

[Mrk]

^^^Mulla on vähän erilaiset muistot siinä mielessä että mun mielestä helmien kasvattaminen ahkerasti alkoi vasta kun näitä helmiä tuotiin Englannista. Sitä ennen oli vain yksittäisiä tapauksia, eikä kovin hääppöisiä. Siitä on kyllä niin kauan, että muisti voi myös tehdä kepposet.
Geenit totta kai vaikuttaa kaikkeen, se on selvä. Valkonauhaisuus periytyy paljon paljon agressiivisemmin kuin tikkaus hartioilla. Harmi kun muistaakseni kukaan ei päässyt siihen pisteeseen, että niitä hyvin tikkattuja olisi syntynyt enemmän kuin valkonauhaisia. Sitkeästi niitä vain tuli, teit mitä tahansa. Meillä oli tuolla valiolla aikoinaan myös hyvin tikattu naaras puolisona, mutta poikueesta tuli tasan YKSI hienon kuvion omaava helmi, muilla nauhat. Tuo on vain yksi muisto muiden joukossa, mutta kai sekin kertoo jotain kuinka vaikeata näiden kasvattaminen on.

Olisi mielenkiintoista yrittää kasvattaa samoista linjoista kahdella eri taktiikalla helmiä. Toisesta jättäisi kasvatukseen ne helmet joilla on pää, tyyppi ja koko kunnossa ja toisesta vain ne joilla on tikkaus lupaavin. Ja ajanmittaan seurata kummalla tyylillä tulee aikaisemmin ja tasaisemmin kauniita helmiä kaikilta ominaisuuksiltaan. Saisko jostain aikaa, rahaa, tilaa, jaksamista ja erisukuisia helmiä netistä tilaamalla?

[Vevve]

Mulla on tämänmoinen suht tumma helminaaras, joka lähentelee eläkeikää. Tämä on sitä lisääntymisongelmaista sukua eikä ole saanut yhtäkään helmipoikasta, mutta väri olisi niin kiva... Mitä olen sisaruksia joskus nähnyt, niillä ei ole yhtään näin paljon tikkausta.

[jonna]

Mutta noi britti tuonnit jää itelle, niitä en laita jakoon, lakikin kieltää. Ihan toinen juttu jos tois kaupallisena maahan. Sit niitä sais laittaa etteenpäin. Mutta oon selvittämässä ei-kaupallista tuontia eli epävirallisesti enkä virallisesti anna enkä myy toisille.

Öö mikään laki ei kiellä. Saat tuoda eläimiä maahan vaikka vaan myydäksesi ne eteenpäin, MUTTA se kaupallisen tuonnin raja koskee 6 kpl eläimiä tai yli, eli jos tuot vaikka vaan itsellesi sen 6kpl, joudut maksamaan niistä ALVin. Saat tuoda kerralla siis vaikka kolmekymmentä jos viitsii raijata, maksat niistä ALVin tullissa ja sen jälkeen saat tehdä niillä mitä tahdot. Voit yhtä hyvin tuoda 5 eläintä, pitää niistä itse 2-3 ja myydä loput eteenpäin.
Kaupallisen ja ei-kaupallisen tuonnin rajana on tuo lukumäärä, ja jos tuot sen kuusi tai yli, tarvitaan eläimille eläinlääkärintodistus ja tuontimaasta riippuen mahd. muita papereita.

[taruloru]

Vai onko kasvattamisessa kriteerinä että poikasista joku on jätettävä kotiin ja tämä mun aattelema systeemi ei sitten olis laskettavissa kasvatukseksi vaan sen vuoksi että ajatus poikkeaa totutusta?

Kyllä se oman linjan rakentaminen onnistuu yllättävänkin pienellä eläinmäärällä. Sen voin kokemuksesta sanoa :) Pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta se kyllä vaatii, ja hippusen onneakin.

Voit antaa osan kasvateistasi (esim. urokset) sijoitukseen henkilöille, joilta löytyy kumppani kasvatillesi jo valmiina. Tällöin sijoituskodissa syntyvät poikaset ovat periaatteessa juuri sitä "sinun linjaasi". Otat sieltä poikasen itsellesi ja olet päässyt yhden sukupolven yli kasvattamatta omaa eläinpopulaatiotasi. Tämä näin yhtenä esimerkkinä...

Käytännössä kannattaa sijoittaa muutamakin yksilö tai sitten sopia jo valmiiksi uuden kodin kanssa, että haluat kasvattisi yhden poikasen itsellesi. Tällöin voit ihan perinteisesti myydäkin kasvattejasi, kunhan etsit niille jalostuksesta kiinnostuneen kodin (=toisille kasvattajille). Ennen poikasten myymistä kannattaa rustailla paperille ihan suunnitelmia siitä, miten suku jatkuisi sitten uusissa kodeissa, ja monelleko poikaselle tarvitset jalostamisesta kiinnostuneen kodin, jotta linjasi varmasti jatkuu. Pitää ottaa myös huomioon mahdolliset tiinehtymisongelmat, sukusiitosprosentti (jatkossa!) ja muut mahdolliset ongelmat, jonka takia ei kannata vain yhtä poikasta sijoittaa poikuetta kohden.

Kasvattajanimi toki kannattaa anoa vasta sitten, jos asiat alkaa sujua ja linjan luomistyö on jo hyvässä vauhdissa ja tilakapasiteettia löytyy sopivasti. Vaikka ei se kasvattajanimi tee kenestäkään meistä toista parempaa tietäjää  ;)

[Tirrikka]

Tuosta suurten summien maksamisesta. En pitäisi kovin suurena sijoituksena sitä summaa minkä finnair ehkä perii hamsun kulettamisesta matkaamossa. Toki sitten kuin paljon kasvattaja pyytää tietystä eläimestä Brittilässä niin en tiedä. Mutta pointti on se, että hollantiin mennään viikoksi joka tapauksessa. Haki hamsuja tai ei. Joten en laske matkakuluja hamsujen piikkiin. Eri juttu jos sen takia tekis reissun ja maksais lennot ees takasin. Auto meillon vuokralla joka tapauksessa. Noh, lauttamaksu tuskin on päätä huimaava. Muita kuluja ei näillänäkymin ole. Paitsi hillitön määrä vaivaa ja soittoja. Tarkotus on hamsuista riippumatta tehdä joka kesämatka Eurooppaan, joten ei tää nyt kyllä mun osalta täytä kriteeriä et laittasin rahani ylikalliisti hommattuihin hamsuihin. Ylivaivallisesti kyllä. Mutta on sitä ollut mahottomampiakin selvitysprojekteja. Läpi harmaan kiven mennään joka tapauksessa.
 XD

[jonna]

Menee hiukka OT.si, mutta aloittelijana olisi kiva nähdä kuvia joissa on selvennetty hyvä helmi ja ei-niin-hyvä helmi. Tietysti makuasioita on monia, mutta silti kuvallinen (selostettu) materiaali olisi ihan tervetullutta.
Standu sanoo että tasaisesti tikattu, mutta millainen on hyvä ja tasainen tikkaus? Paljonko tikkausta on hyvä, paljonko on liikaa/liian vähän?

[Tirrikka]

Pitäskö tehhä oma treadi talvikko-kohtaan helmiäissafiirien ja helmiäisnormaalien hyvä tikkaus. Ois kiintoisa aihe!

Yritän huomenna kattoo hollannin Suomessa olevaa suurlähetystöä. Millon sinne vois soittaa. Graah. En yhtään osaa hollantia, toivottavasti sieltä löytys joku joka puhuis muutakin kuin hollandaisea.