Yleinen pulina poikasten teettämisestä osa 2

[Saana]

Mulle näyttelyt on toissijaisia poikasten saantiin nähden. Eli ensin mietin milloin olisi hyvä astuttaa huomioiden naaraan kehitys, mahdolliset urosehdokkaat jne. Mikäli mahdollista niin saatan siirtää hieman astutusta, jos joku tietty näyttely on vaikka kk:n sisällä. Tärkeämpänä koen siis tietyn linjan jatkumisen ja vasta sen jälkeen tulevat tittelit ja asiantuntijoiden mielipiteet ulkomuodosta.

[GaneshaX]

^ Aika samoilla linjoilla sun kanssa :) Vaikka näyttelyitä on aika vähän ja hamsterin näyttelyikä on lyhyt, niin kyllä ne poikaset on tärkeemmät.

[Avaruushamsu]

Voi ei, kuuluukohan tämä nyt tänne :) No, olen aloittamassa kasvatusta ja kokoonpano jolla sen aloitan olisi tällainen: yksi naaras odottaa lainaurosta, yksi pari olisi minulla itselläni ja yksi uros olisi minulla myös odottamassa naarasta. Kuulostaako tämä liialta määrältä hamstereita, eli pitäisikö kasvatus aloittaa jollakin toisella määrällä?

[NormaJeane]

Mistä näkee että robo tyttö on raskaana?

Meillä on tarkoitus ensimmäinen poikue tehdä ja olis kiva saada tietää että mistä tietää että millon niitä vaaveja olis tulossa?

[Olive]

^Se on ihan itsestä kiinni, millasella pataljoonalla haluaa ja on resursseja kasvattaa. Eli ei oo mitään yhtä ja oikeaa määrää, millä aloittaa.

[Saana]

Mistä näkee että robo tyttö on raskaana?

Meillä on tarkoitus ensimmäinen poikue tehdä ja olis kiva saada tietää että mistä tietää että millon niitä vaaveja olis tulossa?

Eipä välttämättä mistään. Yleisiä tuntomerkkejä tietysti voi olla, että naaras ei enää kaipaa uroksen seuraa ja että maha pullistuu ja nisät tulevat esiin. Nämä eivät välttämättä kuitenkaan aina toteudu ja vauvamahakin voi jäädä niin pieneksi, että sen kasvamista ei erota.

[Minski]

Voi ei, kuuluukohan tämä nyt tänne :) No, olen aloittamassa kasvatusta ja kokoonpano jolla sen aloitan olisi tällainen: yksi naaras odottaa lainaurosta, yksi pari olisi minulla itselläni ja yksi uros olisi minulla myös odottamassa naarasta. Kuulostaako tämä liialta määrältä hamstereita, eli pitäisikö kasvatus aloittaa jollakin toisella määrällä?

Ihan oikeaan paikkaan laitoit kysymyksen ja minusta on hienoa, että pohdit tämmöistä asiaa Yleisesti ottaen neuvoisin kaikkia alottelevia kasvattajia aloittamaan ihan tuommoisella pienellä määrällä kuten juuri tuossa sinun viestissäsi on, minusta tuo on ihan hyvä, etenkin kun tuo uros joka odottaa naarasta on sellainen, jota ei tarvitse heti käyttää, koska uroksia voi käyttää vaikka puolitoista vuotiaanakin vasta. Itse olen huomannut, että moni kasvattamisen aloittanut on väsähtänyt lopulta kesken kaiken, kun ei ole osannut pitää jalkoja maassa vaan on hankkinut alkuhuumassa liian monta saman ikäistä hamsua, jotka tietty saa poikaset samaan aikaan ja niistä jätetään kotiin poikasia, jolloin niiden saman ikäisten hamsujen määrä vain kertaantuu ja hamsujen lukumäärä onkin näin ollen humahtanut liian isoksi omalle jaksamiselle. Neuvoisin myös aina muistamaan, että tärkeintä ei ole se määrän kasvattaminen vaan sen laadun; hyvä kasvattaja ei ole se, jolle syntyy kokoajan hamsupoikueita vaan se, joka saa aikaan jalostuksellista tulostakin (tietysti hamsujen oloista ja terveydestä tinkimättä). Hamsukasvatus on aika hidasta puuhaa, etenkin syyriksillä, jotka vievät erakkoina ja isompina eläiminä tilaa enemmän; syyriskasvatus ei sovikaan ihmisille, jolla ei ole malttia vaan joka haluaa tulosta kokoajan :)

Tervetuloa hamsukasvatuksen pariin ! Olet ilmeisesti myös jostakin Tampereen lähistöltä, kun etsit ainakin dunaa täältä seudulta ? Ehkä tulevaisuudessa ollaan siis yhteyksissä, jos päätät aloittaa kasvattamisen :)

[Avaruushamsu]

Kiitos vinkeistä Minski, viestisi oli oikein rohkaisevaa luettavaa :) Olen juu Tampereelta päin:)

[Louna]

Kaipa minäkin saan sitten tänne kirjoittaa, vaikka hamsterikasvatus on vasta haaveissa :) Olen viimepäivinä selaillut ahkerasti juttuja foorumilta, mutta olisin kiitollinen, jos joku kokemusta omaava jaksaisi vastata "kyselyikäisen" ihmettelyihin  :mrgreen:   Mua kiinnostaisi, että oliko kasvattajilla ensimmäisten poikasten aikaan kovasti vaikeampaa löytää uusille hamsuille koti verrattuna siihen, kun kasvatusta on jo pitkä aika takana? Varasitteko niin paljon asumuksia, että voisitte majoittaa kaikki poikaset, jos niille ei löytyisi ostajia, vai pidittekö vaihtoehtona esim. eläinkauppaan viemistä? Onko "huonoimpien" lopettaminen tällaisessa tilanteessa ollut teille vaihtoehto? Kun päätitte aloittaa kasvatuksen, teetittekö ensin yhden poikueen tai useamman "koemielessä", vai oliko siitä eteenpäin kasvatusta suunniteltu jo ihan pitkälle eteenpäin?

Mulla on yli 10 vuoden kokemus lemmikkihamstereista, mutta ei yhtään näyttelyistä tai poikasista. Elämäntilateen takia juuri nyt ei ole järkevää aloittaa kasvattamista, koska muutama iso asia on niin auki, mutta koitan valmistautua mahdolliseen kasvattajanuraan mahdollisimman etukäteen. Tällä hetkellä mulla on vain yksi talvikko, mutta olen ajatellut ottaa syrkin tai useamman (joista mulla on eniten kokemusta, ja joita haluan kasvattaa; ovat eniten se mun juttu hamstereissa), ja alkaa niiden kanssa hankkimaan näyttelykokemusta, jotta "hamsterisilmä" kehittyisi, ts. tietäisi, onko hamsteri ulkomuotonsa puolesta jalostukseen sopiva. Tunnistan yleensä perusvärit ja kuviot ja erityisen huonot tai kauniit yksilöt, mutta en mielestäni tiedä riittävästi, jotta voisin vielä aktiivisesti kasvattaa. Tietokoneen näytöltä ja kirjoista ei vaan opi samalla tavalla kuin tosielämässä näkemisestä ja tutkimisesta. Värigenetiikka on peruspiirteittäin jotenkin hallussa netistä luetun ja lukion bilsan ansiosta, mutta haluan tietää lisää. Todennäköisesti en halua aloittaa kasvatusta ainakaan kahteen vuoteen, joten tässä on onneksi aikaa hankkia kokemusta... Voi olla, että mahdollinen aloitus venyy useiden vuosien päähän, mutta mielummin perehdyn asiaan hitaasti ja harkitusti kuin joutuisin esim. tilanteeseen, jossa elämäntilanteen takia olisi oikeasti pulassa 100 hamsterin kanssa.

Saako tänne ylipäätään tällaisia kysymyksiä laittaa, vai jaksaisiko joku kokenut kasvattaja vaihtaa ajatuksia vaikka yksityisviestein?  :mrgreen:

[Saana]

^Kysymyksesi ovat juurikin oikeassa osiossa! Ja noita kysymyksiä saa ja pitää kysyä.

Mulla ei alussa ollut mitään suuria suunnitelmia kasvatuksen suhteen. Kun innostus iski niin siitä se sitten lähti. Hamsteri.infoa tuli selattua ja kysymyksiä kyseltyä niin että moni varmasti alkoi nähdä jo punaista. Sharonda'sin Soile jankkasi keltaisen periytymistä mulle ainakin tuhanteen kertaan ennen kuin se meni perille. No nyt se on muistissa varmasti vielä mummoiässä ja muistan sen dementioista huolimatta.

Kasvatettava väri on vaihtunut vuosien varrella, mutta ihan ensimmäiset kasvattini ovat edelleen nykyisten hamsujeni taustalla. Ja onhan hamsuissa paljon muutakin kuin väri, kuten esim. tyyppi, pää, turkin tiheys jne.

Olen vienyt poikasia eläinkauppaan jo kasvatuksen alussa ja vien edelleen, mikäli kaikille ei löydy kotia. Onneksi nyt on tiedossa erittäin hyvä eläinkauppa, joka ottaa hamsuja vain kasvattajilta. Mihinkään huonoksi kokemaani en eläimiä veisi, vaan sitten, jos muuta vaihtoehtoa ei olisi, pitäisin kaikki itselläni. Hamstereiden lopetusta en siis ole koskaan edes harkinnut sen takia. Multa on alusta asti kysytty hyvin vaihtelevasti poikasia. Joskus täytyy myydä eioota ja joskus taas jää useampi pentu ns. käteen. Poikasia kysellään yleensä hyvin kausiluonteisesti. Kesäloma-aikana niitä kysellään kuitenkin huomattavasti vähemmän muihin aikoihin nähden.

Se "hamsterisilmä" ei tosiaan kehity pelkkien kuvien perusteella vaan siihen tarvitaan rutkasti livenä nähtyjä eläimiä sekä keskustelua kasvattajien kanssa. Ehdottomasti siis kannattaa aloittaa näyttelyissä reissaaminen. ;)

Ja kuten Minski tuolla aiemmin sanoikin, niin kannattaa aloittaa pienellä määrällä eläimiä. Aluksi vaikka vain kahdella. Niin monta kyllästymistä on kerennyt tähän muutamaan vuoteen nähdä ihmisillä, jotka ovat aloittaneet liian suurella määrällä. Niin tosiaan, aloitin myös itse sillä tavalla ja sen takia voin myös kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että malttia sinne kasvatuksen alkuun! :)

Mulle voi laittaa mailia, jos haluaa jotain erityistä kysellä. :) Yksäriboxi on aina täynnä niin niitä en tykkää laitella.

[Minski]

Saako tänne ylipäätään tällaisia kysymyksiä laittaa, vai jaksaisiko joku kokenut kasvattaja vaihtaa ajatuksia vaikka yksityisviestein?  :mrgreen:

Tottakai foorumille saa laittaa tämmöisiä kysymyksiä :)

1. oliko kasvattajilla ensimmäisten poikasten aikaan kovasti vaikeampaa löytää uusille hamsuille koti verrattuna siihen, kun kasvatusta on jo pitkä aika takana?
2. Varasitteko niin paljon asumuksia, että voisitte majoittaa kaikki poikaset, jos niille ei löytyisi ostajia, vai pidittekö vaihtoehtona esim. eläinkauppaan viemistä?
3. Onko "huonoimpien" lopettaminen tällaisessa tilanteessa ollut teille vaihtoehto?
4. Kun päätitte aloittaa kasvatuksen, teetittekö ensin yhden poikueen tai useamman "koemielessä", vai oliko siitä eteenpäin kasvatusta suunniteltu jo ihan pitkälle eteenpäin?

1. Ei ollut vaikeampaa. Uskon sen, että kuinka hyvin poikaset saavat koteja johtuvan aika paljon kasvattajan -uudenkin- sijainnista esim. Tampere on keskeinen paikka, josta poikasia on tultu hakemaan kauempaakin, kun välimatka oikeastaan mistä hyvänsä ei ole tänne pitkä ja onhan isommassa kaupungissa jo itsessään enemmän potentiaalisia ostajia kuin pikkupaikkakunnalla :) Myös kuvat kertovat enemmän kuin ne tuhatkaan sanaa siitä poikasesta eli myynti-ilmot, joissa on poikasista kuvia löytävät kohdeyleisönsä paljon paljon paremmin kuin pelkät teksti-ilmoitukset; lemmikkiä ostava henkilö haluaa aina nähdä sen kuvan siitä tulevasta pallerostaan eikä ostaa pelkän tekstin perusteella, samoin koen kyllä kasvattajanakin.
2. Asumuksia oli varalla, eläinkauppa ei ollut vaihtoehto, mutta olin varautunut pitämään poikaset vaikka itse, jos ei olisi koteja löytynyt (tosin eka poikue oli kooltaan vain 3 poikasta :))
3. Ai jalostuksellisesti huonoimpien ? Vai terveyden vuoksi huonoimpien ? Jos tarkoitat jalostuksellisessa mielessä huonompia niin en voisi koskaan ymmärtää, että ihmisellä voisi olla oikeus päättää jonkun elämä vain siksi, että se ei ole huippu-jalostusyksilö tai että sillä on joku väri- tai kuviovirhe tai että poikaselle ei löytynyt kotia. Terveyshaitta on ainoa, jonka vuoksi hyväksyn poikasen lopetuksen, jos siis eläimen elämä ei ole elämisen arvoista, mikään knikki taas ei ole sellainen syy.
4. Ensimmäinen poikue oli puhtaasti lemmikkimielessä teetetty. Toisesta poikueesta kaikki sitten oikeastaan alkoi ja tätä sukua on suoraan alenevassa polvessa edelleen poikueideni takana siellä jossain :) Omat värit mulle alkoi selkiintyä siinä neljännen-viidennen poikueen kohdalla.

[Vevve]

Vastaanpa vielä minäkin.  :)

1. oliko kasvattajilla ensimmäisten poikasten aikaan kovasti vaikeampaa löytää uusille hamsuille koti verrattuna siihen, kun kasvatusta on jo pitkä aika takana?
2. Varasitteko niin paljon asumuksia, että voisitte majoittaa kaikki poikaset, jos niille ei löytyisi ostajia, vai pidittekö vaihtoehtona esim. eläinkauppaan viemistä?
3. Onko "huonoimpien" lopettaminen tällaisessa tilanteessa ollut teille vaihtoehto?
4. Kun päätitte aloittaa kasvatuksen, teetittekö ensin yhden poikueen tai useamman "koemielessä", vai oliko siitä eteenpäin kasvatusta suunniteltu jo ihan pitkälle eteenpäin?

1. Kuten Minskikin sanoi, isommissa kaupungeissa poikaset menevät helpommin. Asun itse Helsingissä ja täällä olen saanut hyvin kaupaksi kaikki eläimet melkeinpä heti luovutusiän jälkeen. Kasvatan tosin kääpiöitä, ja olen huomannut että syyrialaiset tuntuvat hieman useammin jäävän kasvattajilleen nurkkiin pyörimään.

2. Talvikoilla nyt ei tarvitse erillisiä asuntoja, mutta mulla on aina varalla kasa flättejä joihin laitan poikaset kun erotan ne emostaan. Eläinkauppaan minun ei ole koskaan tarvinnut viedä poikasia, mutta tarpeen tullen voisin viedä tuohon yhteen tiettyyn hyväksi tuntemaani kauppaan. Sinne tarjosin jokin aika sitten hiiriä, mutta niillekin löytyi koti.

3. Terveyshaitan vuoksi tietysti lopetetaan, jos poikasella ei ole mahdollisuuksia elää. Jouduin juuri lopettamaan yhden roborovskipoikasen, jolla oli tassussaan iso tulehdus jota ei voitu hoitaa. Ulkonäöllisesti huonompien lopettamista en hyväksy, ne myydään sitten lemmikeiksi joista ei ole näyttelyihin tai kasvatukseen.

4. Kun teetin ensimmäisen poikueeni, mulla oli heti alusta alkaen kasvatus mielessä. En ollut suunnitellut paljoakaan eteenpäin, varmaankin vain sen verran että olin etsinyt etukäteen uroksen kun aikeissa oli jättää poikueesta kotiin naaras. En tainnut silloin ajatella kasvattavani paria eläintä enemmällä määrällä, mutta se on vähän paisunut... Tuntuu tosin että eläimiä olisi paljon enemmän, kun näitä ns. "ylimääräisiä" eli roboja ja hiiriä on paljon. Talvikoita on vain 7.

[GaneshaX]

1. oliko kasvattajilla ensimmäisten poikasten aikaan kovasti vaikeampaa löytää uusille hamsuille koti verrattuna siihen, kun kasvatusta on jo pitkä aika takana?
2. Varasitteko niin paljon asumuksia, että voisitte majoittaa kaikki poikaset, jos niille ei löytyisi ostajia, vai pidittekö vaihtoehtona esim. eläinkauppaan viemistä?
3. Onko "huonoimpien" lopettaminen tällaisessa tilanteessa ollut teille vaihtoehto?
4. Kun päätitte aloittaa kasvatuksen, teetittekö ensin yhden poikueen tai useamman "koemielessä", vai oliko siitä eteenpäin kasvatusta suunniteltu jo ihan pitkälle eteenpäin?

1. Minä olen vielä niin alussa, etten tuohon osaa mitään sanoa :)

2. Asumuksia olen varannut reilusti. Täältä asunnon puolelta löytyy vara-asumuksia nyt 7 ja varastossa niitä on kymmenkunta lisää.
Eläinkauppaa pidän vaihtoehtona, koska mun mielestä on parempi, jos kaupat myyvät hyvissä oloissa kasvaneita, terveitä ja kesyjä pentuja, kuin että ne tulisivat kaikki tukuista. Silti yritän etsiä pääsääntöisesti ensin kodit itse.

3. Jos poikasessa on jokin terveydellinen ongelma, ettei sen elämä olisi täyttä elämää, niin lopettaisin. Jos puhutaan, että siinä olisi puutteita jalostuksen/näyttelyiden kannalta, en ikinä.

4. Meillä eka poikue oli piiitkän ja hartaan odotuksen ja yrityksen tulos. Ihan jalostus oli tarkoitus aloittaa :)

[PiiaL]

Illalla emo kävi keräämässä eväitä pesään ja sain tilaisuuden nappaa kuvan nakeista. Laskeminenkin sujui paremmin tietokoneen näytöltä, kuvasta löytyy 18 nakkia  :huh  ja niitä varmaan on vielä jokunen tuon pinon alla....

Piti lainata tämä Jonnan viesti tuolta poikaskuvakeskustelusta tänne, koska asiani ei kuitenkaan pelkästään kuvaa koske. Miten ajattelisitte, näkisikö joku jo tässä vähän karsimisen aihetta? Jokaiselle poikaselle ei emolta tuossa tilanteessa tule nisää koko ajan riittämään ja jokunen voi sitten roikkua mukana siellä elämän ja kuoleman välimaastossa. Vai ajatteleeko joku, että luonto hoitaa, mitä ihmisen mennä siihen puuttumaan, odottaa vain että emo joko karsii tai sitten ei? Minulla ainakin tekisi pahaa ja miettisin kyllä muutaman karsimista tuollaisessa tilanteessa hetimiten. Onneksi ei ole ainakaan vielä meille syntynyt noin isoa poikuetta.

Vielä viidentoista poikasen poikue ei minun mielestä olisi liikaa, mutta lähinnä maksimi. Kun meilläkin on kuitenkin kehittynyt yhtä matkaa isoiksi hamsuiksi 15päinenkin poikue, mutta on sitten ollut yksilöä, paria pienempiäkin poikueita, joissa pari on saattanut menehtyä maidon saannin vähyydenkin vuoksi (tai mistä voin varmaksi tietää).

Muistaakseni kuitenkin joillakin on ollut vielä isompiakin poikueita kuin tuo 15 ja että kaikki olisivat jopa selvinneet(hyvin?)? Kokemuksia, ajatuksia?

[Sintturainen]

Itellä isoin poikue on ollut 14 ja kaikki selvisivät. Nyt tässä viimeisimmässä oli 13-14 ja vain 6 on edelleen hengissä. Muistelen että Arctican Sinillä ois ollut joskus 17 vaiko 18 pentua joista kaikki jäi henkiin.

Tuota karsimista ei oo siis omalla kohdalla täytynyt (onneksi) edes harkita.

Toisaalta kaikkihan ei edes katso pesään ensimäisten päivien aikana ja nehän on just ne kriittisimmät kun pennut on pelkästään emon maidon varassa.