Hamsteriharrastuksen väheksyminen

[Lellu]

Meilläpäin hamsterin ovat marsuja  :D ja kun kaverillani on marsu niin äiti sitten kysäisi "Mites se kaverin hamsteri jakselee" :D Sekoittelee sitten kaikki jyrsijät keskenään
 :lov
Ja toinen hommeli :)
Kun äiti vihdoin antoi minulle luvan hankkia hamsterin, niin ensimmäinen kommentti oli "Minä en sitten siitä marsusta yhtään huolehdi" ja sitten heti kymmenen minuutin päästä "Paitsi jos sulla on jotain menoja, niin kyllä mä voin veden vaihtaa ja ruokaa laittaa tarpeen mukaan" :D Kyllä se tulee hamsuun ihastumaan kun se taloon tulee  :lov

Kyllä myös isä osaa:
"Minä en sitä sitten ulkoiluta" :D reps!

[Tatu]

Liian monet pitää hamstereita itsestäänselvinä lastenlemmikkeinä, mutta mikäs siinä sitten on että kuitenkaan niin monet aikuiset ei tunnista hamstereita? Yksi päivä eläinkaupassa eräs mies opasti tytärtään näyttäen terrassaan olevaa hamsteria "tuo on marsu." Eilen näyttelyissä Ellun ollessa sylissäni monet tulivat kyselemään että "mikäs tuo on?" Pari kyselyä tuli että onko tuo rotta, yksi jopa kysyi että "tuo on varmaan joku isokokoinen rotta?" Tänään pikkusiskon kaverisynttärit ja olen liian monen suusta kuullut että "hei tulkaa kattoon, toi marsu heräs!!" :D

[riksukiksu]

Poikaystäväni ihmetteli kun suunnittelin uuden hansterin ostoa edellisen kuoltua ja totesi että sehän on pikkulasten lemmikki  :pihalla:  Sanoin sitte sille että haistappa kukkanen. Tosin nykyään se tykkää touhuta hansterini kanssa ja on ihan haltioissaan tästä pikkuotuksesta  :D  
Äitini meinasi tikahtua nauruun kun oli vuorossa hamsterin kynsien leikkaus ja pidin itse kiinni hamsterista ja äitini leikkasi. Nauroi samalla että "tästä saa huomenna töissä hyvät naurut kahvipöydässä kun kerron että leikasin hiiren kynsiä"  xD
En kyllä tiedä mikä entisessä hansterissa oli kun äitini ei halunnut koskea siihen. Harmittaa kun en ollut nähnyt sitä tapausta kun olin reissussa ja äitini oli siivonnu häkin ja nostanut Nökö-reppanan lusikalla mökin päältä pois kun ei ollut uskaltanut koskea siihen  :lol:

[.Mimie.]

Minä olen saamassa juuri hamsteria. Sanoin siitä kaverille ja se kysyi nihan hölmönä "Mitä sä sillä teet?"  :shock: . Loukkaannuin siitä kyllä vähän.  :<

[Elliska]

^ Just tota kaikki kysyy. :|
Varsinkin sillon kun suostuttelin äitiä antamaan lupaa ekaan hamsuun, niin toi oli varsin yleinen kysymys, vastaukseksi tosin aina kelpasi vastakysymys, mitä me tehdään kissoilla ja koirillakaan :D

[-Sonsku-]

Melkeen kaikki kutsuu marsuiksi... Äiti ei ensin tykänny yhtään, mutta kun poika meille tuli, niin jo viikonkuluttua äiti tahto sitä syliin!   :grin

[Nilla]

^ Juu. Marsu ja hamsteri ovat Täysin erillaisia, joten en ymmärrä miksi ne sekotetaan keskenään  :roll:

[-Sonsku-]

^Sano muuta!  ;)

[Juuli]

Toisaalta, minä joka en vaikka ole kiinnostunut laisinkaan esimerkiksi autoista, en luultavasti erottaisi monia automerkkejä. Joten emme voi mielestäni olettaa henkilöiden, joita jyrsijät eivät kiinnosta, erottavan marsua ja hamsteria toisistaan. Kaksi häkissä möllöttävää hiirtä, siinä se.  :D

[-Sonsku-]

^Joo, oot kyl ihan oikeessa!  :)

[rrousku]

"Taasko sinä semmosta rottaa oot hommaamassa O.O"
"Tuohan näyttää ja on ihan rotan kokonen o.O *osottaa eilen haettua syrkkiä"
"ei enää semmosia karvakasoja ennen kuin muutat pois"
bohaha, muutan kesällä x'D Talo täyteen hamstereita.

Kaveriporukassani on vaan eläinystäviä ja luokan pojat ei uskalla miulle sanua oikeen vastaan ku leikillä :D Mutta ei nekään oo mitään rotista puhunu. Niitä ei kiinnosta jyrsjiät, minua ei kiinnosta mopot. Täts it.

Kyllä se äiti on tuohon talvikkoon jo tottunut. Piti kädessäkin ja lässytteli xD Tais syrkin koko vähän hirvittää äippää. Mutta kyllä me sekin hänen käteensä tungetaan kunhan tottuu uuteen kotiin ja minnuun  :D

[Hanetzu]

No mie ite olin suunnitellut syyrialaisen hankintaa jo pari vuotta.
 Sitten ku aloin käymään töissä ja oli mahdollisuus hankkia se niin hankin.. Kuukauden sisällä ostin kaikki kamppeet ja itse hamsun  :teipit Kaikki kyllä tapahtui aika nopeasti  XD
Ei vanhemmat voineet estää, sillä olimme sopineet, että jos itse kustannan kaikki niin saan hankkia hamsun.
Meillä on kyllä totuttu kaiken sortin eläimiin, sillä meillä on pari kania, kolme gerbiiliä ja yksi poikahiiri  :lov  
Nytten kaikki ovat lääpällään minun Jekkuuni  :kieli

[Marla]

Puhetta hamsuni pienistä terveydellisistä ongelmista.
Kommentteja niihin:
"Tappakaa se ötökkä."
"Heitä se pihalle, mitä sä sitä itelläs pidät riesana?"
"Laita pahvilaatikkoon ja auton renkaan alle."
"Vedä vessanpöntöstä."
"Syötä koirille/kissoille/vaarilles."

Olen saanut kuulla (asioista mitään tietämättömiltä) siitä, kuinka lapsellista on pitää tässä iässä (17 vee) enää hamsuja. "Olisit vain jättänyt ne sinne lapsuusaikoihin, ei sun ikäiset sellasilla enää leiki."

Todella ala-arvoista kommenttia olen saanut kuulla myös hamsuista ylipäätään; kuinkä typeriä ja turhia elukoita ne ovat.
Hamsujalostuksesta on tullut jos jonkinlaista haukkumista: "Se on todella sairasta touhua." "Ihme hyypiöiden pelleilyä." Ja niin edelleen...

En minä noista juurikaan välitä. Ainakin yritän olla välittämättä. Kyllä nuo aina vähäsen kolahtavat, kun jotkut eivät tajua, että hamsteri voi olla perheenjäsen siinä missä koirakin. Minulla ainakin on.
Tietämättömien löpötystä olen saanut kuulla monestikin, ei se enää jaksa hetkauttaa hirveästi.
On silti typerää heittää täysin tietämättömänä kommenttia, joka loukkaa toista. Ehkeivät he tajua loukkaavansa, mutta siksi pitäisikin miettiä, ennen kuin kovin kärkästä kommenttia menee antamaan. Itse on vaikea käsittää, kuinka jotkut ihmiset eivät vain tajua.

[Beada]

Vai että pikkulasten lemmikki, hih ja mie kun oon jo 26v. perheenäiti  :lov No ainahan mie voin sanoa, että hommasin hamsterin mun lapsille (4v. ja 2v.), niillehän tuo onkin just sopiva lemmikki  :lol:

No mutta niitä kommentteja. Puoliso oli alkuun vastaan koko ajatusta, mutta lämpesi nopeasti ja nyt kyllä tykkää tuosta meidän hamsupojasta.

Mun täti nyrpisti nenäänsä ja totesi, että ne HAISEE  :c8

Mun äiti ei kommentoinut mitenkään.

Mummokaan ei kommentoinut, vaikka mielessään varmasti ajatteli kaikkea ei niin painokelpoista. Mulla oli 10v sitten gerbiili ja kani ja niitä se INHOSI eikä tuo meidän koiriakaan rakasta joten se siitä.

Mut se ilo tässä "aikuisuudessa" on, että minä saan tehä mitä ite haluan, eikä muilla ole siihen mitään sanomista  :grin

[trap]

Loppujen lopuksi kavereiden ja tuttujen suhtautuminen on ollut aika suopeaa. Muutama kaveri on jo nyt ilmoittanut tulevansa katsomaan heti kun minulla on poikasia (ja olen vain maininnut, että joskus tulevaisuudessa aion kasvattajaksi), ja aina kaikki on ihastelemassa että voi kun on söpö. Silloin kun oli Ansa ja Kepponen samaan aikaan, niin oli kyllä aika rasittavaa selittää jokaiselle erikseen että miksi en pidä niitä samassa häkissä. Isä on vahvasti sitä mieltä, että keskityn liikaa "niihin rottiin", ja se haittaa koulunkäyntiäni, vaikkei arvosanoissani muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ole mitään valittamista. Yleensä poikapuolisilta tulee vähän rankempaa kommenttia - eräskin kaveri nauroi kun kerroin, että minulla on hamsteri, ja kysyi ivallisesti, että mitä järkeä on pitää jotain rottaa pienessä kopissa, eihän sen kanssa voi tehdäkään mitään. Tuollaisille tapauksille en edes jaksa alkaa selittämään hamsterinomistuksen iloja, kun tiedän ettei sinne kuuntelijan pääkoppaan uppoa mitään.

Kyllä aika usein huomaa, että kaverit alkavat kyllästyä hamsterikertomuksiini, joten pitäisi kai opetella pitämään suunsa supussa. On minulla muutama kaveri, jotka kuuntelevat oikein mielellään, mutta keskustelu alkaa tyssätä siihen, kun mainitsen vaikkapa soopelin tai normaalin värityksen - eikä oikein jaksaisi aina selittää, että millainen sejase väri on... Äiti tykkää hamstereista enemmän kuin isä, vaan kylläpä monet kerrat yllätin isänkin juttelemasta Ansalle, kun tämä luuli ettei ketään ole paikalla ;)

Siskopuoleni reaktio vähän yllätti minut, kun kerroin aikovani eläinlääkäriksi. Olen aina pitänyt häntä melko eläinrakkaana, mutta tämä alkoikin heti ivata, että "mitä järkeä on omistaa koko elämänsä elukoille". Jos aion sekä hankkia suuren lauman eläimiä että tehdä työtä eläinten parissa, ei missään ole enää mitään järkeä hänen mukaansa. Mielestäni se, että satun pitämään eläimistä ei kyllä estä sosiaalisia kontakteja - ja kai se on minun asiani, jos tahdon viettää aikaa eläinten kanssa.

Ihme kyllä, kukaan ei ole sanonut minulle, että hamsteri olisi pikkulasten lelu/lemmikki, ja hyvä niin :)