Hamsu aloittelija hakee neuvoja

[Monsterhamster]

(eli pyrin käyttämään vain normaaleja jalostuseläimiä).

Tuli vähän naurahdettua :D
"Epänormaalit eläimet jääköön jalostuksesta pois!"

Nojuu  ;)

[Unskie]

(eli pyrin käyttämään vain normaaleja jalostuseläimiä).

Tuli vähän naurahdettua :D
"Epänormaalit eläimet jääköön jalostuksesta pois!"

Nojuu  ;)

Hahah, tulipas hullu lause. :D Pitäisikö sanoa kuitenkin että normaalin värisiä jalostuseläimiä...  :haha

[Monsterhamster]

Mitä mieltä te olette suvuttomien/eläinkauppahamstereiden käytöstä jalostuksessa? Ainakin riskialttiimpaa tietysti voi olla, jos suvussa on jotakin sairauksia tms... Mutta esimerkkinä kun itseäni kiinnostaa värinä/kuviona mustalaikukas, niin niitähän ei käsittääkseni niin paljon ole(?). Eläinkaupoissa sen sijaan olen niitä useammankin kerran nähnyt.
Ja varsinkin, ihan toivoton ajatus aloittaa kasvatus suvuttomilla eläimillä?

Mutta kellään tähän mielipidettä?

[Eve87]

^no sukuhan sillä takana on, mutta tämä on se ikävä asia, että sitten hamsterin taustoista ei oikein mitään tiedä;sairaudet,luonne yms. Erittäin tarkkaan kannattaa harkita, mutta tukkuhamsteria en suosittele kyllä ostamaan ainakaan. Suurinosa nykyään kuitenkin taidetaan ostaa kasvattajilta eläinkauppoihinkin, osa vielä harjoittaa tuota tukkuhommaa. Jokaisen omassa valinnassahan se on, minkälaisilla eläimillä aloittaa, mutta luulisin että vastoinkäymisiä olisi vähemmän kun hankkii hamsterin, jonka taustat ovat tiedossa :) Minun mielipiteeni.

[Vevve]

Eihän eläinkaupasta ostetuilla aloittaminen tosiaan mitään saman tien täysin tuhoontuomittua ole, vaan voi onnistua oikein hyvin. Riskeistä pitää vaan olla tietoinen ja tarkka. Kun laikukkaita ei oikein ole kasvattajilla, eläinkauppa on sitten se melkeinpä ainoa vaihtoehto.

[Marla]

En minäkään tyrmää eläinkauppahamstereita jalostuksessa - toisinaan on turvauduttava niihin, mutta riskit toki ovat suuremmat, kun ei voi tietää, millainen "pommi" siellä geeneissä on.
Syyttä suotta en lähtisi eläinkaupasta ostamaan eläimiä kasvatukseen - paremman pohjan/jatkon kasvatustyölle saa käyttämällä kasvattajalta hankittuja yksilöitä, jos suinkin vain on mahdollista.
Laikukkaan tapauksessa voi olla tarvetta eläinkauppahamstereihin turvautua (kyllähän minä itsekin kiinareita eläinkaupasta olen ostellut), jotta kyseistä kuviota saisi kasvatettua. Ehkä vähän hankalampi (ainakin riskialttiimpi) tie, mutta onnistuminen toki on palkitsevaa. :)

[Eve87]

Kyllä minullakin on nyt tuolla yksi hopsuneiti, joka on eläinkaupasta, suomalaiselta kasvattajalta tosin tullut sinne. Näiden kanssa vaan odotellaan ja katsellaan rauhassa sitten minkälaisia tulee.
Itsekin monena päivänä kävin seurailemassa tätä neitiä, kun se oli minulle varattuna, katsoin hampaita, räpläsin häntää ja pyörittelin, kunnes tulin siihen tulokseen että on ikäisekseen ihan kelpo neiti.

Minulla taas vähän rajoittaa tätä kasvatusta se, etten pääse oikeastaan liikkumaan paljoakaan tällähetkellä muille paikkakunnille, sekin korjaantunee ensi vuonna ;)

[S.D.G.]

Täytyy muuten sanoa että kun jalostuseläimiä etsii, on minun ikäiseni ja asuu Pohjois-Karjalassa Joensuussa on himputin vaikea saada ensimmäisiä. Haastavaa ensinnäin löytää kasvattaja joka olisi mitenkään kiinnostunut, ja toinen vaikea tekijä on saada kyyti itselle/talvikolle. Tosin kun löydän sopivan lähden hakemaan sen vaikka junalla jos en muuten onnistuisi.
Mutta periksi en anna, vaikka sitten kuluisi viisi vuotta etsiä eläimiä.

Mä mietin tota että on vaikeaa löytää "kasvattaja joka olisi mietenkään kiinnostunut". Jos asia oikeasti on näin, niin jossain me jo kasvattajat mennään pahasti vikaan, jos aloittavalle tulee olo, ettei kukaan konkari ole kiinnostunut. No joo, täytyy tietysti ottaa huomioon, että kaikilla meillä on jonkinmoinen elämä hamsujen ulkopuolellakin (?) ja niin päin pois. Olisin muutamia vuosia sitten ollut kovasti sellaisen mentoroinnin tarpeessa, mutta itse en ole osannut enkä uskaltanut pyytää. Sen takia olen pyrkinyt suhtautumaan realistisen positiivisesti kasvattamisen aloittajiin ja autellutkin, jos suinkaan olen voinut. Tietenkin järjen kanssa.
Mutta onneksi nykyisiltä kasvattajakollegoilta saa vinkkejä ja apua ja tietoa mennen tullen, joten oma oppipoikasuhdetarpeeni on tullut siinä tyydytettyä.  xD

Oh my. Am I making any sense?  :D

[Nemesia]

Mun mielestä on väärin puhua eläinkauppahamstereista. Ymmärrän kyllä mitä ihmiset niillä tarkoittavat, mutta yhtälailla yksityiset "kasvattajat" myyvät poikasia, joiden suvuista ei tiedetä ja monet eläinkaupat pyrkivät myymään ihan sukutaulullisia hamstereita.
Mä ehkä luokittelisin enemmänkin hamsterit tukkuhamstereihin, kotimaisiin hamstereihin, joiden suvusta ei ole tarkkaa tietoa sekä sukutaulullisiin hamstereihin. Ja kaikkia näitä voi löytyä yhtälailla myös eläinkaupoista.

[Eve87]

Eläinkaupoissa on vain usein se homma, et nuo hamsut jää kitukasvuisiksi. Alle 100g hamsua en jalostukseen käyttäisi. itseasiassa se 170-200g standun mukaan on hyvä.

[Unskie]

Täytyy muuten sanoa että kun jalostuseläimiä etsii, on minun ikäiseni ja asuu Pohjois-Karjalassa Joensuussa on himputin vaikea saada ensimmäisiä. Haastavaa ensinnäin löytää kasvattaja joka olisi mitenkään kiinnostunut, ja toinen vaikea tekijä on saada kyyti itselle/talvikolle. Tosin kun löydän sopivan lähden hakemaan sen vaikka junalla jos en muuten onnistuisi.
Mutta periksi en anna, vaikka sitten kuluisi viisi vuotta etsiä eläimiä.

Mä mietin tota että on vaikeaa löytää "kasvattaja joka olisi mietenkään kiinnostunut". Jos asia oikeasti on näin, niin jossain me jo kasvattajat mennään pahasti vikaan, jos aloittavalle tulee olo, ettei kukaan konkari ole kiinnostunut. No joo, täytyy tietysti ottaa huomioon, että kaikilla meillä on jonkinmoinen elämä hamsujen ulkopuolellakin (?) ja niin päin pois. Olisin muutamia vuosia sitten ollut kovasti sellaisen mentoroinnin tarpeessa, mutta itse en ole osannut enkä uskaltanut pyytää. Sen takia olen pyrkinyt suhtautumaan realistisen positiivisesti kasvattamisen aloittajiin ja autellutkin, jos suinkaan olen voinut. Tietenkin järjen kanssa.
Mutta onneksi nykyisiltä kasvattajakollegoilta saa vinkkejä ja apua ja tietoa mennen tullen, joten oma oppipoikasuhdetarpeeni on tullut siinä tyydytettyä.  xD

Oh my. Am I making any sense?  :D

Mulla ei sinällään ole mitään valittamista siihen, että kun saa vastauksen joltain taholta suhtautuminen on ollut kyllä oikein mukavaa. :) Itse touhuilen koiramaailmassa aika paljon, ja siellä on oikeasti kiven takana löytää ihmisiä joista saisi vaikka kasvatusta aloittaessa tukea.

Täällä sanoin jossain ketjussa että ajatuksena on kasvattaa talvikkoa värissä normaali. Vastaukseksi sain että on hyvä saada yksi kasvattaja normaaliin väriin lisää, kun niitä on (?) hieman vähemmän kuin safiirien.

Olin ihan ällikällä lyöty, että palaute oli niin positiivista. :) Tiedämpä parit paikat muista eläinlajeista netistä/muualta josta saisi erittäin tylyä palautetta, ei varmasti mitään kannustavaa. Siitä annan kyllä ison plussan!

[Minnaw]

^Talvikoiden kasvatukseen kai suhtaudutaan hybridivaaran vuoksi uusien kasvattajien tiimoilta aika skeptisesti. Sukuihin tutustuminen vie kuitenkin hieman aikaa, ja usein aloittavilla kasvattajilla on jo se Nippe ja Nappe kotona, joilla niitä poikasia haluaisi teettää (anteeksi yleistys, onneksi hyviä ja vastuullisiakin kasvattajia vielä on!). Jokainenhan kasvattaja tietysti ottaa aina talvikoiden kanssa riskin, varsinkin jos jalostuseläin on ulkomailta tai sen sukua ei tiedetä pitkälle.

Itse sain mielestäni lämpimän vastaanoton talvikkokasvattajilta kun aikoinaan aloin näiden kanssa räpeltämään. Pilvilinnani olivat vain tuolloin melkoisen korkealla ja sieltä pudotus oli melkoinen isku: tuli mm. sairauksia hamstereille, suvut olivat ahtaat, kasvattamiani värejä ei tuntunut löytyvän jne.

Kuitenkin oli mielettömän hienoa huomata, että pienen tauonkin jälkeen kun aloin uudestaan etsimään itselleni jalostuseläimiä olivat tutut kasvattajat heti tukenani. Eli eikun vaan reippaasti mukaan!  :)

[Katitar]

mä oon vasta aloittanut kasvatustyön, mutta mun kokemukset on ollu kyllä kaikkea muuta kuin negatiiviset! omasta mielestäni mun on ollut helppo astua mukaan porukkaan ja sopivien jalostuseläimien etsiminen on ollut suht vaivatonta. oon aikalailla saanut sopivia jalostuseläimiä ihan kysymällä eikä kukaan ole kyseenalaistanut mun aikeita ja nyrpistänyt nokkaansa mun aloittamiselle saatika kieltäytynyt myymästä - päin vastoin!  :) lisäksi oon saanut apua ihan kyselemällä, mikä taas on edesauttanut mun omaa itseluottamusta tässä touhussa. omat kokemukset on siis tosi positiiviset ton aloittamisen suhteen.. meinaan kyllä tulevaisuudessa suhtautua samantyyppisiin tilanteisiin samalla tavalla.

toki olen näyttelyissä kiertänyt jo aika kauan ennenkuin kasvatusta aloittelin ja suurin osa täälläkin mut tuntevista tiesi mut jo ennen kuin mitään konkreettista kasvatusta harjoitin. ensin toin näyttelyyn vain omia lemmikkejäni ja tutustuin uusiin ihmisiin. tämän jälkeen uskaltauduin sihteerintöihinkin ja pikkuhiljaa kiinnostusta oli niin paljon että hankin ensimmäiset jalostuseläimet ja siinä se sitten oli.. olen nyt niin syvällä tässä suossa, että tuskin koskaan tästä eroon pääsen. heh.  ;)

[sirius151]

Hoitopussissa lukee että poikaset voi poistaa pesästä vaikka lusikalla.
Eikö emo häiriinny tällaisesta toiminnasta?  

[spellcaster]

^ Enemmän se voi häiriintyä siitä että mennään paljain käsin sörkkimään sinne pesään, riippuen nyt ihan minkä ikäisistä poikasista on kyse. Mulla ei ole hoitopussia tässä nyt joten en tiedä missä yhteydessä tuo lause oli, tarkoittaisiko mahdollisien kuolleiden poikasten poistamista?