Tieteellisiä tutkimuksia hamstereista

-Titiuu- · 08.02.13 - klo:16:55

Saattaa olla, että osastointi meni ihan pieleen, mutta haulla en vastaavaa löytänyt.
Ystävällinen mode varmasti siirtää tämän oikeaan osoitteeseen, jos näkee tarpeelliseksi

Tutkailin NCBI:n tietokantaa ihan muun aiheen tiimoilta, mutta löysin usemmankin mielenkiintoisen tutkimuksen koskien Mesocricetus auratus -lajia.

Esimerkiksi tämä http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2610053/ jossa on tehty vertaileva tutkimus luonnossa ja vankeudessa elävien hamstereiden valverytmien eroista. Ja tässä toisessa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8537937 saattaisi olla osaselitystä toimintaan.

Varmaan on muistakin hamsteriaiheista tehty tutkimuksta...että jos jollekin on osunut silmään niin linkki vain jakoon

Alkemistin · 08.02.13 - klo:18:25

Todella mielenkiintoinen linkitys!

Tuossahan todetaan, että luonnossa seuratut syrkkinaaraat ovatkin päiväaktiivisia! Tosin aktiivisuuspiikkejä on kaksi; 6:00 - 8:00 aamulla sekä 16:00 - 19:30 illalla. Vielä kiintoisammaksi asian tekee se, että sekä luonnosta 1999 pyydystettyjen syyrianhamstereiden jälkeläiset, että villit laboratorioon siirretyt urokset noudattavat täsmälleen samaa yöllistä rytmiä kuin laboratorio/lemmikkihamsterit kautta maailman.

Mitään tyhjentävää selitystä tälle ei annettu. Todennäköisenä kuitenkin pidettiin, että havaittu päiväaktiivisuus on sopeuma yöllä liikkuvien saalistajien takia. Päiväsaikaan saalistajia ei niinkään liiku.
Juolahti kyllä mieleeni tuon Vevven UICN linkityksen (http://www.hamsteriyhdistys.fi/foorumi/index.php?topic=10791.msg184641#msg184641) luettuani, että tämähän on periaatteessa voinut olla kohtalaisen tuore ja välillisesti ihmisen aikaansaama ilmiö, koska alue on nyttemmin tiheään asuttu maatalousalue. Se on varmastikin vähentänyt alueen päiväpetokantaa.

Se mitä pidetään syrkin "luonnollisena" vuorokausirytminä riippuu aivan siitä mitä luonnollisella tarkoitetaan. Luonnossa kun eläin ei välttämättä noudata [sanotaan nyt vaikkapa..] geneettistä vuorokausirytmiään. Tuskin tämänkään tiedon valossa syrkistä saa helpolla täysin päiväaktiivista eläintä, mutta pohtimisen aihetta on. Ilmeisesti aktiivisuus on kuitenkin joustavampaa kuin mitä olemme ajatelleen, painottuen kuitenkin tuonne aamu/ilta-aikoihin.
Hauskasti tämä osuukin havaintoihin omista syrkkiuroksistamme, jotka ovat tasaisesti hereillä aamuisin. Naaras kyllä nukkuu kuin tukki.

// edit. Luin vasta ekan artikkelin - täytyy katsoa toinen myöhemmin.

Alkemistin · 11.02.13 - klo:11:31

-Titiuu- : Tuota jälkimmäistä artikkelia ei ilmeisesti millään pääse lukemaan kokonaan, ainoastaa abstractin?
Se hankaluus on ollut aiemminkin, kun olen näitä tutkimuksia koittanut jäljittää.

Törmäsin kuitenkin ensimmäistä kertaa tieteelliseen tutkimukseen, jossa Mesocricetus Auratuksesta käytettiin nimitystä "Syrian hamster" (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3092401/). Tähän mennessä aina on käytetty alkuperäistä nimitystä "Golden hamster". Ehkä ne nimitykset päivittyvät tieteellisessä maailmassakin pikku hiljaa..

Alkemistin · 11.02.13 - klo:12:23

Nopeasti tuolta PMC:stä selaillen tuli vastaan seuraava edes jossain määrin kiinnostava artikkeli: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3266107/

Ilmeisesti ainakin syrkkiurokset jakaantuvat kahteen lisääntymisstrategiatyyppiin: niihin, jotka reagoivat fysiologisesti päivän lyhenemiseen ja ovat normaalia kyvyttömämpiä jatkamaan sukuaan (responders) ja niihin, jotka eivät reagoi valojakson muuttumiseen (nonresponders). Ensimmäisen tyypin urokset lisääntyvät pääosin vuoden runsasruokaisempina kausina, jolloin emot ja poikaset jäävät todennäköisimmin eloon. Nonresponderit taas ovat valmiita lisääntymään tasaisesti ympäri vuoden. Nämä kaksi muotoa säilyvät rinnakkain, koska jälkimmäiset hyötyvät leudoista talvista, jolloin niiden poikasia jää tavallista enemmän eloon.

Tämä on siinä mielessä kiinnostavaa, että ainakaan ennen en ole lukenut myös urosten lisääntymiskyvyn heikkenevän talven myötä. Kasvattajalle tästä tiedosta on hyötyä silloin kun on valittavana useampi uros lisääntymisikänsä loppua lähestyvän naaraan kumppaniksi (talvisaikaan). Ensimmäisen yhdistelmän epäonnistuessa toinen voi hyvinkin onnistua. Lisäksi tämä ominaisuus kulkee suvussa, joten sitä voi periaatteessa koittaa jäljittää.

// edit. Kuvittelisi responder-tyypin kadonneen lemmikki/labrajalostuksen myötä, mutta ilmeisesti ko. koe-eläimet eivät olleet villikantaa.

-Titiuu- · 11.02.13 - klo:13:57

Tuo on kyllä mielenkiintoinen ilmiö...ja nyt kun asiaa oikein miettii, niin onhan tosiaan tuollaista "valohakuista" käytöstä ja sen tuomaa muutosta esim. hormonieritykseen tutkittu mm. lajeillä, joilla esiintyy soidinkäyttäytymistä.

Mietin myös, millainen on yleisesti ajatusmaailma hamsteripuolella: onko jalostusvalinta painottunut jompaan kumpaan sukupuoleen? Jos ajattelee juurikin tuota uroksen kyvykkyyttä/potentiaalia hedelmöittää, niin otetaanko sitä yleensä huomioon vai onko ongelmatilanteissa tiinehtyvyysongelmat lähtökohtaisesti naaraslähtöisiä? Siis verraten esim. edelleen vahvasti siemenvalintaan perustuvaan sika/nautajalostukseen...

Eve87 · 11.02.13 - klo:14:21

LainaaIlmeisesti ainakin syrkkiurokset jakaantuvat kahteen lisääntymisstrategiatyyppiin: niihin, jotka reagoivat fysiologisesti päivän lyhenemiseen ja ovat normaalia kyvyttömämpiä jatkamaan sukuaan (responders) ja niihin, jotka eivät reagoi valojakson muuttumiseen (nonresponders). Ensimmäisen tyypin urokset lisääntyvät pääosin vuoden runsasruokaisempina kausina, jolloin emot ja poikaset jäävät todennäköisimmin eloon. Nonresponderit taas ovat valmiita lisääntymään tasaisesti ympäri vuoden. Nämä kaksi muotoa säilyvät rinnakkain, koska jälkimmäiset hyötyvät leudoista talvista, jolloin niiden poikasia jää tavallista enemmän eloon.

Tämä on siinä mielessä kiinnostavaa, että ainakaan ennen en ole lukenut myös urosten lisääntymiskyvyn heikkenevän talven myötä. Kasvattajalle tästä tiedosta on hyötyä silloin kun on valittavana useampi uros lisääntymisikänsä loppua lähestyvän naaraan kumppaniksi (talvisaikaan). Ensimmäisen yhdistelmän epäonnistuessa toinen voi hyvinkin onnistua. Lisäksi tämä ominaisuus kulkee suvussa, joten sitä voi periaatteessa koittaa jäljittää.

Kyllä täällä on talvisin ollut parikin urosta, jotka näyttävät siltä, etteivät todella tiedä mitä tekevät, liittyisiköhän tuo tuohon. Naaras kiimassa vieressä, mutta urosta ei kiinnosta

Alkemistin · 12.02.13 - klo:13:07

Lainaus käyttäjältä: -Titiuu- - 11.02.13 - klo:13:57
Mietin myös, millainen on yleisesti ajatusmaailma hamsteripuolella: onko jalostusvalinta painottunut jompaan kumpaan sukupuoleen? Jos ajattelee juurikin tuota uroksen kyvykkyyttä/potentiaalia hedelmöittää, niin otetaanko sitä yleensä huomioon vai onko ongelmatilanteissa tiinehtyvyysongelmat lähtökohtaisesti naaraslähtöisiä?

Muistan muutamaan otteeseen lukeneeni kasvattajien haluttomuudesta käyttää uudelleen huonohti tiinehtyvää naarasta, mutta urosten suhteen ensimmäinen (lukemani) kommentti taisi kyllä tulla tuossa Eveltä.

Lisää spämmäystä - tällä kertaa aiheena alfaurokset: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/4070412/
Tuokin on vain abstract, harmi kyllä. Toi silti ainakin minun tietoisuuteeni kaksi uutta asiaa. Ensinnäkin sen, että hamstereilla ylipäänsä on alfauroksia ja toiseksi sen, että niitähän naaraat suosivat. Kummatkaan asioista eivät ole yllättäviä, mutta antavat taas ajattelemisen aihetta...

Meillä on sattumoisin kotona aivan samanlainen jakauma hamsuja kuin yllä mainitussa testiasetelmassa; kolme urosta ja yksi naaras. Ja tottakai haluan itse valita kenen kanssa se naaras pariutuu.

Nyt kuitenkin tapaan laittaa pojat juoksentelemaan heräämisjärjestyksessä ja joskus sitten Illun perään samalle alueelle. Selvästi huomaa jokaisen hamsuista reagoivan muiden hajumerkintöihin - kuka enemmän ja kuka vähemmän. Myöhemmin tulleet hinkkaavat helposti edeltäjiensä hajut pois ja korvaavat ne omilla merkinnöillään. Varsinkin naaras tekee näin ja haistelee kaikki jäljet erityisen tarkasti. Tapahtuuko tässä nyt niin, että myöhiten herännyt uros on Illun mielestä Alfa, koska se onnistuu korvaamaan muiden hajujäljet?

Tietysti se uros, jonka olen valinnut Illun puoliskoksi on nuorin, herää aikaisin ja on vähiten kiinnostunut merkkailemaan mitään. Tutkimuksen mukaan naaras suosii alfaa ja oman kokemukseni mukaan Illu ei ainakaan arvosta nuorimmaistamme kovin korkealle.