Olin n. 8-vuotias, kun ensimmäisen kerran innostuin hamstereista. Aluksi äiti ei oikein tykästynyt ideasta ja ensimmäinen oli "Ei". Syynä käytti sitä, kun meillä oli jo koira. Muutaman päivän ajan äiti kypsytteli mielessään ajatusta ja minä etsin kaiken mahdollisen tiedon hamstereista (nettiä meillä ei vielä tuolloin ollut...). Välillä, kun asiasta kysyin äiti oli sitä mieltä, etteikö koira jo riittäisi.
Suostuttelin äitini minun ja siskoni kanssa eläinkauppaan. Siellä menimme ensimmäiseksi katsomaan tietenkin hamstereita. Siellä oli n. kymmenkunta lk mustia ja lk normaaleja hamstereita. Aikamme pieniä ihastellessa, äiti lopulta tokaisi "No otetaan se hamsteri, kun täällä ollaan" :haha . Olin aivan sanaton ja luulin aluksi sitä vitsiksi. Kuitenkin äiti oli ihan tosissaan ja menimme katselemaan hamsterillemme tarvikkeita ja sen jälkeen menimme myyjän avulla valitsemaan hamsteria. Päädyimme siskoni kanssa lk normaali naaraaseen, jonka nimesimme Luluksi.
Tällä tiellä olemme edelleen ja hamstereita on harrastettu jo reilu 5-vuotta. Ensimmäinen hamsteri tuli siis v. 2004.
// Jankuttaminen ei siis todellakaan auta, vaan noi vanhempien mielestä jopa olla esteenä. Kannattaa omatoimisesti kerätä tietoa hamstereista ja mennä tietoineen päivineen vanhemman luokse ja kysyä asiasta. Mikäli vanhemmat eivät suostu, kannattaa kysyä kieltämiselle perustelut. Ja ei kannata antaa katteettomia lupauksia, kuten siivoan itse huoneeni ja lupaan parantaa koulunumeroita tai jotain vastaavaa, mikäli niitä ei myöskään noudata ;) .