Yleinen pulina poikasten teettämisestä osa 2

[Ely]

Ainakaan cämpsyillä ja roboilla ei ole eroa, talvikoista en tiedä kun ei ole kokemusta.  Mulla on siis syntyny tuplat molempiin lajeihin uskollisesti 21 päivän jälkeen.

[Alkemistin]

Tuleeko muuten kiinareilla (useinkin) tuplia?   

[Vevve]

^Ei, koska ne yleensä on tappelun takia pakko erottaa ennen synnytystä. Naaraan lisääntyneestä vihaisuudesta voi usein päätellä että jaahas, nyt se on tiine 

[Alkemistin]

Näin muistelin ja hyvä tietää, kun meilläkin yksi kiinarityttö nyt on kasvamassa. 

[Vevve]

Mulla on ollut pari sellaista naarasta jotka mieluusti olisivat uroksen kanssa asustelleet maailman tappiin asti. Erotin kuitenkin ennen synnytystä, kiinaritytöistä näkee tosi hyvin kun ovat tiinehtyneitä. Tässä esimerkkiä näyttää Niskis-rouva 

[tammenterho]

Onko hopeavalkoinen siis ps luonnonvalkoinen?

[Ely]

Ei vaan ps ms valkoinen.

[nooora8D]

Nyt olisivat hyvät neuvot tarpeen. Hamsterini synnitti eilen poikueen, mutta jostain kumman syystä se ei tehnytkään  sitä koppiin vaan yhteen terraarion nurkista. Voiko poikasia koittaa varovasti suojata jotenkin vai häiriintyykö emo liikaa? Onko muilla kokemuksia vastaavasta?

[Eve87]

Emo synnyttää siihen, mihin parhaaksi näkee. Nyt anna emon olla poikasineen rauhassa, kunnes poikaset ovat 2 viikon ikäisiä.

Laita kuitenkin emolle tuoreruokaa ja poikasille kannattaa laittaa pesään kuivaa kiinteää ruokaa kun ovat noin viikon ikäisiä.

Voit antaa emolle paljon vessapaperia asumuksen toiseenpäähän, älä laita poikasten päälle.

[hheidiv]

Kuinka hyvin teidän mielestä pitää olla perillä asioista, jos on ajatellut syrkkipoikueen teettämistä? Riittääkö pelkästään se, että tietää mitä tekee ja mitä värejä ei saa yhdistää keskenään? Jos tässä kohtaa siis suljetaan näyttelyt kokonaan pois ja pyritään saamaan mahdollisimman terveitä ja hyväluonteisia syrkin alkuja pelkäksi lemmikiksi? Ja tottakai tässä kohtaa myös pyritään valitsemaan puolisot, jotka tasapainoittaa toistensa hyviä ja huonoja ominaisuuksia, joten myös ulkonäköäkin katsottaisiin, mutta pelkästään siihen ei porauduttaisi - vaan juurikin tuohon luonteeseen ja terveyteen (mitä nyt siitä terveydestä saakaan irti). Tällä en siis tarkoita, että niitä poikueita teetettäisiin lisää ja lisää, ilman minkäänlaisia tavoitteita tai suunnitelmia - vaan, että se syrkkipoikue teetettäisiin harkitusti ja huolella. Ei siis niin, että yhdistää vain uros ja naaras syrkin miettimättä mitään sen kummemmin ja toivoo parasta.

Ihan mielenkiinnosta kysyn ja olisi mukava kuulla, että mitä mieltä tämmösestä ollaan 

[EmmaTi]

No tietenkin sitä teoriatietoa pitää olla mutta kaikkea ei vaan opi lukemalla vaan sitten käytännössä kun tilanteita tulee eteen. Hyvät suhteet muihin kasvattajiin on tärkeät, niin saa sitten niitä neuvoja esim. juuri sopivan pariskunnan valintaan ja niihin mahdollisiin ongelmatilanteisiin.
Oikeastaan kasvatukseen ryhtyessä tulisi olla täysi-ikäinen tai muulla tavalla riippumaton "äidistä" eli jos jokainen euro on toisen kukkarossa niin aika hankalia tilanteita on odotettavissa. Koska niitä investointeja putkahtaa pakostakin eteen.
Jos esim emo tarviikin yhtäkkiä eläinlääkärin apua niin sinne on voitava lähteä, siinä vaiheessa ei neuvotella että kuka nyt lähtee viemään ja kuka maksaa ja mitä maksaa.

Näyttelymenestys ei sinänsä ole minun mielestä mikään välttämättömyys hamsterikasvatuksessa, mutta joku pointti pitää olla että poikaset olisivat kiinnostavia muidenkin silmissä, koska niitä voi tulla vaikka kolmetoista ja kaikille pitää löytyä huolehtiva koti.

[hheidiv]

Viestissäni en varsinaisesta kasvatuksesta juuri puhunut vaan yksittäisen syrkkipoikueen teettämisestä, mutta ajatuksena kuitenkin olisi joskus tulevaisuudessa alkaa kasvattamaan syrkkejä. Tottakai olen tästä äidillenikin puhunut ja hän oli asian kanssa ok. Äitee pikemminkin kiinnostui näistä mun ajatuksista kovasti ja hänellä on joskus itelläänkin ollut syrkkejä, ettei ihan tietämätön näistä asioista ole

[EmmaTi]

Niin no kasvatusta se yhdenkin poikueen kasvatus on..

Mutta siis kyllähän siiihen helposti äitikin tempautuu mukaan, on se sen verran kiehtovaa puuhaa.
Ja sen yhden poikueen kun on taistellut maailmalle niin sen yleensä jo kristallinkirkkaasti tietää, onko itsestä siihen jatkossa vai ei.
Meillä harrastus on nimenomaan äidin(eli minun), tytär sitten toisinaan valitsee itselleen jonkun nimikkohamsun joka poikueesta jää kotiin. Aika näyttää siirtyykö harrastus seuraavalle sukupolvelle vai ei.

[hheidiv]

Näinhän se on