Hehheh! Isossa-Britanniassa oleillessa tuli taas kartutettua tätä reaktiomäärää, mutta vain ja ainoastaan positiivisesti! Englannissa hamsterit eivät suurimman osan aikaa kuuluneet päivittäiseen elämääni millään lailla - kävin silloin tällöin näyttelyissä, mutta koska omia eläimiä ei siellä ollut, en niistä aina kaikille muistanut mainitakaan. Kävin siellä sitten eräässä seurakunnassa, ja taas kerran odottelin sunnuntai-iltana bussia pysäkillä englantilaisen ystäväni kanssa. Tulin sitten maininneeksi viikonloppuni menot - että perjantaina olin metallikeikalla Leedsissä, ja lauantaina Otleyn maatalousnäyttelyssä (juttua sieltä uusimmassa Poskarissa, vink vink

), jonne menin alunperin sen takia, että siellä oli myös hamsunäyttely. Siitähän kaverini sai melkein slaagin! Alkoi nauraa ja kiljua niin että katu raikui että "HAMSTEREITA! Mikset sinä aikaisemmin ole kertonut!!" ja minä siihen kakistelin että kun olen saanut vähän outoja reaktioita aiemmin niin en aina ihan kehtaa kertoakaan. Sain pienen, ystävällismielisen "läksytyksen" siitä että näin hienot ja eksoottiset harrastukset tulee aina mainita ja esitellä. Bussissa sain esitelmöidä koko harrastuksesta juurta jaksain, ja seurakunnassa minua kiidätettiin kaveriporukasta toiseen kertoen "ette ikinä arvaa millaisia hienoja harrastuksia Karoliinalla on eikä hän ole kertonut meille mitään!" Sitten piti esitellä kuvia puhelimesta ja kertoa taas kaikki mahdollinen.
Se oli harvinaisen positiivinen kokemus, joka pyyhkäisi aika hyvin pois monet negatiiviset muistot, joita tässäkin ketjussa joskus olen jakanut. Pohdiskelin sitten, että saa loppua tämä harrastuksen häpeileminen. Pää pystyyn ja hamsterit julki! Toki täytyy huomioida myös, että yleistettynä monet britit
rakastavat eläimiä ja kaikenlaista kasvattamista ja värkkäämistä - oli siis kyseessä hamsujen tai vihannesten kasvattaminen tai käsitöiden tai hillojen tekeminen. Siitä huolimatta yritetään pitää mielessä, että jos joku ihminen suhtautuu vähättelevästi tähän hienoon hullutukseemme, niin hänen suhtautumisensa kertoo vain ihmisen omasta tietämättömyydestään ja ymmärtämättömyydestään, ei suinkaan siitä, että harrastuksessamme sinällään olisi jotain vikaa.

Toinen maanmainio kokemus sattui, kun olin sitten juhannuksen alla poistumassa noilta mailta. Matkasin Suomeen veljeni kanssa, ja meillähän oli aivan jättimäiset määrät tavaraa mukana - sekä ruumaan menossa oleva koirankuljetuslaatikko, jossa yhdeksän hamsteria! Olimme erittäin hyvissä ajoin Manchesterin lentokentällä check-in-jonossa - eläinten kanssa lentäessä ei lähtöselvitystä voi netissä suorittaa. Kun sitten check-in aukesi, meidät ohjattiin business check-inin puolelle, jossa vanhempi herrasmies aivan riemastui kun tajusi, millaisia eläimiä tässä checkataan. Oli kuulemma hänelle uran ensimmäinen kerta, vaikka tiedän hamstereita aiemminkin lennätettäneen samalla Finskin Manche-HKI-linjalla. Eläinten checkaamisessahan menee tovi jos toinenkin, joten ehdimme rupatella vaikka mitä. Virkailijamme tahtoi välttämättä kuulla hamsteriharrastuksesta lisää. Englantilaisesta harrastusmaailmasta kertookin se, että hän kysyi minulta
"do you show these as they show crops and produce" eli näyttelytätkö näitä samaan tapaan kuin satoa ja käsitöitä, hilloja, leivonnaisia yms. näyttelytetään.

Suomalainenhan olisi kysynyt "kuten koiria näyttelytetään" mutta tämä herra tiedusteli asiaa vihannes-, leivonnais-, hillo- jne. näyttelyiden kannalta! Siellähän tosiaan sulassa sovussa näyttelytetään niin eläimet kuin vihanneksetkin!
Rupattelimme siinä sitten aikamme, kunnes turvamies tuli hakemaan eläimiä. Kaikki olivat muun muassa herttaisen huolestuneita eläinten hyvinvoinnista. Me pääsimme mukaan katsomaan, kuinka eläimet luovutettiin eteenpäin ruumaan vietäviksi. Sitten pääsimme itse jatkamaan turvatarkastukseen. Veljeni ja minut opittiin jo tuntemaan Manchen lentokentällä nimityksellä
the lady and the gent with ten hamsters, mikä lienee hienostunein nimitys, jolla minua on koskaan kutsuttu.

No, sitten turvatarkastuksessa koin vielä yhden positiivisen yllätyksen ja hämmästyksen. Boarding passia eikä passiakaan kysytty, mutta jotenkin kummassa turvatarkastaja kuitenkin tunnisti minut, ja kysyttyään, oliko minulla enempää nesteitä käsimatkatavaroissani ja vastattuani kieltävästi, hän vitsaili vielä
"no more hamsters?", "ei enempää hamstereita?". Olin aivan ällikällä lyöty sillä en ainakaan mielestäni tunnistanut turvatarkastajaa. Hauskaa se kyllä oli! Ja sitten lopulta boardingissa minut jälleen tunnistettiin, ja minulle haluttiin kertoa että kapteeni ja miehistö tietävät eläimistä, ja ne on jo viety ruumaan ja niillä on kaikki hyvin. Jälleen kerran muut matkustajat tuijottivat minua kummeksuen, mutta se oli selvä, että ainakin tällä kertaa Finskin brittivirkailijat innostuivat eläimistä ihan valtavasti.
Kokemus oli kyllä valtavan mukava, joskin tiedostan, että aina kaikki ei mene näin positiivisesti. Tällä kertaa oli ainakin kyllä ihan loistoa!