Näitä kun lueskelee aamukahvin ääressä, niin tuntuu, että olenpa kyllä päässyt vähällä. Saas nährä sitten, kun tuo viimeisin tulee olkkariin näkösällee isoon terraan
Ekat kaksi hamsua kun ovat vähän piilossa lasten huoneissa - ja toinen niistä onkin lähinnä tyttären lemmikki.
Meidän äiti ei nyt ihmettele enää mitään elukoitani, joita on kyllä ollut varsin maltillisia määriä. On vaan helpottunut, kun en ota koiraa, jota "hän joutuisi hoitamaan lomalla". Tykkää kyllä eläimistä oikeasti ja omi taannoisen kissanikin.
Tutut lakkasivat kommentoimasta harrastuksiani varmaan sen figuuripöytäpeli-innostuksen kohdalla, kun maalasin yöt läpeensä demonihaltia-armeijaa. Sen jälkeen muutama hassu hamsteri on aika pientä.

Ainoat kommentit ovat tulleet Naksun turkista: "En mä tiennyt, että tuollaisia on!" tai "Oletko varma, että se on hamsteri?" Joo, kohtalaisen.
Rotiksi noita itsekin sanon. Varsinkin Lulaa, joka on oikea rotta kiipeämään ja keksimään kaikenlaista. Ja siis on meillä ollut joskus pari oikeaa rottaakin asustamassa
