Minulla oli monia hamstereita 8-16 -vuotiaana, viimeinen kuoli kesällä ennen lukion aloittamista. En ottanut uusia, kun arvelin opiskelun vievän paljon aikaa... Nyt parikymppisenä iski kuitenkin kuume uudelleen ja otin ihanan umboroustyttö Randomin kotiimme. Aina, jos olen sanonut tutulle tms., että omistan hamsterin, vastaus on aika usein "joo, oli mullakin lapsena." Jotkut ovat jopa kritisoineet, että tällä iällä ei pitäisi enää edes mistään hamstereista kiinnostua. Minulta on mennyt ihan ohi, että mikä muka tekee hamsterista "lasten lemmikin"? :pihalla:
Mitä mieltä olette väitteestä, että hamsterit olisivat etupäässä lasten eläimiä?
Kyllähän moni hamsun omistaja nuori onkin, mutta olen näille kritisoijille yrittänyt perustella, että "näitä harrastaa kuule moni sua vanhempikin". Ja eihän lemmikki koskaan lopulta saa olla pelkästään lapsen vastuulla - viime kädessä eläimen hyvinvointi on omistajan vanhempien vastuulla, jos kyseessä on "lapselle hankittu" lemmikki, vaikka lapsi pääosin eläimen hoidosta huolehtisikin.
Heitämpä tähän yhteyteen vielä nuoremmalle sakille erikoiskysymyksen: Aiotko omistaa hamstereita vielä silloinkin, kun olet aikuinen?
Mitä mieltä olette väitteestä, että hamsterit olisivat etupäässä lasten eläimiä?
Kyllähän moni hamsun omistaja nuori onkin, mutta olen näille kritisoijille yrittänyt perustella, että "näitä harrastaa kuule moni sua vanhempikin". Ja eihän lemmikki koskaan lopulta saa olla pelkästään lapsen vastuulla - viime kädessä eläimen hyvinvointi on omistajan vanhempien vastuulla, jos kyseessä on "lapselle hankittu" lemmikki, vaikka lapsi pääosin eläimen hoidosta huolehtisikin.
Heitämpä tähän yhteyteen vielä nuoremmalle sakille erikoiskysymyksen: Aiotko omistaa hamstereita vielä silloinkin, kun olet aikuinen?