Mitä hamsterit merkitsevät sinulle?

[Vilma]

Missä arvossa siis pidät näitä pieniä nappisilmiä? Kuinka valmis olet panostamaan hamsuharrastukseesi?
Täällä haluaisin siis herätellä keskustelua hamsuharrastuksesta hyvine ja huonoine puolineen.


Itse eksyin hamsujen pariin oikeastaan ihan vahingossa vuonna -04. Ystäväni oli saanut aivan ihanan syyrialaisnaaraan ja itsekin ihastuin noihin nappisilmiin heti. Eipä aikaakaan, kun meille muutti Viirun sisko Lulu eläinkaupasta. Hamsuista en tiennyt mitään, mutta saman vuoden lopulla meille vihdoin tuli tietokone ja löysin SHY:n sivut sekä asiantuntevaa tietoa hamstereista. Lulu jätätti minut todella hamsujen kiehtovaan maailmaan. Vuonna 2004 menin myös ensimmäiseen hamsterinäyttelyyn Grand Galaan pk-seudulle. Siellä näin monia upeita eläimiä ja näin kasvattajia. Se oli todella upea kokemus hamsuista tietämättömälle ihmiselle.
Näyttelyihin en kuitenkaan olisi valmis matkaamaan kovinkaan kauas, se olisi rankkaa ihmisille että eläimille. Minulle jokainen hamsu on se oma rakas mussukka - perheenjäsen, jolle haluan tarjota mahdollisimman hyvän elämän. :)

[Anonymous]

Hurmuri eli meidän yksi vuotias ukkelihamsu tuli firefly`s hamsulasta ihan vain siksi, etten saanut koiraa ja suutuksissani päädyin hamsu.. ei ollut tippaakaan hajua miltä pk uros hamsu edes näyttää ennen kuin järkytykseksi näin ne laahukset  :teipit

tuolloin nauroin kaikille näyttelyille yms.. kohta mieheni oli hamsuun jo sen kauniin käytöksen vuoksi ihan lovena ja huomasinkin olevani opiskelemassa hamsujen genetiikkaa.. ja aloinkin metsästää luonnonvalkeaa hamsutyttöaä ja löysinkin pk luonnonvalkoisen neidon pikkumökiltä :) kesäkuussa meillä oli kuuden vauvelin pentue, mutta emolla oli sitten kohduntulehdus jota en osannut päätellä, ja äityli söi poikaset --> 6 vrk. jälkeen kuoli itsekkin.

tästä kaksi viikkoa olikin jyväskylän pet`expo näytskä johon huomasin hurmua jo kiikuttavani ja sieltä meille tuli purasen annelta Belluska, mielessä myös omat vaavit.. neitohan on pk luonnonvalkoinen roan.. syyskuussa meille nakkeja tulikin.. 10 maailmalle varttui 5. kaksi pontevaa poikaa ja kolme tyttöä. molemmista pojista olen todella ylpeä, koska ne ovat perineet isänsä huipun luonteen :) tästä pentueesta meille jäi pk luonnonvalkea poika pumpuli.. ja kaikkiaan hamsuja on yhden sijasta meillä jo neljä :) enkä niistä varmasti luovu!

pari kertaa vuodessa hennon ne näyttelyissä käyttää..  xD

Olen ylpeä harrastuksestani ja jokainen otus on äiteen oma mussukka  :lov

[Laku-kissa]

Toi on turha kysymys. mie suhtaudun niihin vakavasti. Ne ovat yhtä arvokkaita kuin koirat, kissat tai muut eläimet, pienemmässä koossa vaan. Ei koko merkkaa mitään. :sydan  :lov

[e??a]

Kyllähän hamsu paljon merkkaa minulle, vaikka onkin kooltaan pieni. Onhan siinä vähemmän hoitamista kuin esim. koirassa, mutta en kuitenkaan vähättele sitä yhtään. Ei pieni koko tee pienistä eläimistä mitenkään vähempiosaisia. :) Haluan hoitaa hamsuni hyvin ja antaa sille mukavan, pitkän, terveellisen ja rennon elämän. :lov :D

Näyttelyistä en ole kovinkaan kiinnostunut, enemmän tykkään pitää hamsun lemmikkinä ja seurakaverina. ;) :sydan Näyttelyitä mitenkään väheksymättä.

[minttunen]

Nokkonen (kuten ed. hamsteritkin) on rakas perheenjäsen, kuin oma lapsi. Kuten koiranikin :lov

[minttunen]

Piti vielä mainita että näyttelyt ei minua kiinnosta, tuntuu jotenkin ikävältä ajatus että yöeläintä ja tökitään päiväsaikaan hereille arvostelua varten. Mutta tämä on vaan minun mielipide, toivottavasti siitä ei kukaan loukkaannu :)

[Tatu]

Hamsterit ovat minulle rakkaita lemmikkejä ja perheenjäseniä, joista haluan pitää hyvää huolta ja suoda niille onnellisen elämän.

Näiden suloisten otusten pariin eksyin miettiessäni eläintä, jota äitini allergia sietäisi, päädyin jyrsijöihin ja sitä kautta hamstereihin.

[oona]

Hamsterit ovat minulle,pieniä ihania :) ne on niin suloisia ja mukavia.hyviä kavereita.ne tulevat aina olemaan ystäviäni :sydan

[Heli]

Noh, hamsterit EI ole mulle perheenjäseniä eivätkä ne todellakaan ole samalla viivalla lapsen (tai edes miehen  :D ) kanssa. Noin yleensäkin vastustan kovasti eläinten inhimillistämistä ja sellaiseksi se liian korkealle tasolle nostaminen yleensä menee.

Hamsterit kuitenkin ovat mulle tärkeä ja kiinnostava harrastus ja pidän kyllä kovasti näistä mielenkiintoisista pikku-viipottajista. Voisi sanoa että mukava pikku lisämauste elämään.  :)
Mutta maailmani ei kaatuisi, vaikka jostain syystä joutuisin niistä luopumaan.

[minttunen]

Mä en voi sanoa että inhimillistäisin lemmikkejä. On väärin eläintä kohtaan kohdella sitä ihmisenä. Silleenhän esim. ongelmakoiriakin syntyy kun ei osata ymmärtää koiraa koirana jolla on täysin erilaiset eleet ja käytösnormit yms kuin ihmisellä. Mutta omat lemmikkini hamsterista koiraan ovat mun perhettä. Mulle on aina eläimet olleet tärkeämpiä kuin ihmiset ja se ei tule koskaan muuttumaan.

[AnZu]

Kaikki lemmikkini, myös hamsterini, ovat minulle perheenjäseniä. Ihmiseen ne toki eivät ole rinnastettavissa, eikä niitä keskenään voi täysin vertaillakaan. Jos esimerkiksi pieni, lyhytikäinen eläimeni ei lääkinnän jälkeen parantuisi, lopetuttaisin sen helpommin kuin esimerkiksi kanin tai koiran. Tämä ei johdu siitä, etteivätkö kaikki olisi minulle rakkaita. Ne ovat vain erilailla rakkaita ja ymmärrän eliniän niiden elämään muodostamat puitteet.

[Meii--]

Minulle hamsterini on perheenjäsen, ja se ei siitä miksikään muutu! :)

[Nilla]

Edit// Kirjotan kohta viestin uudestaan.

[Tatu]

Ja sillä, että sanoin, että hamsterit ovat minulle (muun muassa) perheenjäseniä, en inhimillistä niitä. Kaikki rakkaat eläimet ovat lemmikkeinä minulle perheenjäseniä, ihmiset nyt ovat tietenkin ihan eri asia, mutta minusta sana perheenjäsen ei aina tarkoita ihmistä. :)

[disbeliever]

Hamsterit yleisesti eivät ole lempielukoitani. Ovat jotenkin liian söpöjä mun makuuni. Ja mua ärsyttää niin vietävästi kun esim. pikkulapset haluaa pitää Patea sylissä juuri söpöyden ja "lapsen ensimmäisen lemmikki" -maineen takia. Kun tuo meidän Pate-tyttö on aikamoinen itsemurhaliitelijä, eikä sitä haittaa että ollaan korkealla, alas on tultava ja mahdollisimman nopeasti x).

Näyttelyistä tykkäisin varmasti kun saisin aikaseksi lähteä käymään. Omaa tyttöäni en lähtisi kuskaamaan ku on niin randomi heebo, mutta olisi kiva käydä katselemassa ja kuuntelemassa muita omistajia ja heidän karvakuonojaan.

Hamstereissa vähän myös tökkii se, että ovat yksineläjiä. Lauman toimintaa on mielestäni kiva seurata, siksi omistuksessani on myös pari hiirtä. Hiiret luotan myös paremmin vieraiden syliin.

Itselle hamsteri ei ole mikään sylivauva mutta kyllä se eläinpesueeseen mukaan lasketaan vaikka vahingossa meille päätyikin. Siinähän se menee muiden muassa ja sen touhuja on ihana seurata ja terraa on kiva sisustaa, mutta tuskin mulle enää elämäni kolmatta hamsteria tulee.. Mutta ikinä ei saa sano ikinä :)