Suomen Hamsteriyhdistys ry

Mun mielestä on erittäin sääli, että yhä edelleen campbelleita pidetään "arvaamattomina" tai jopa vihaisina.
Mikäli tälläisiä linjoja esiintyy, on ehdottomasti kasvattajien vastuulla kitkeä nuo ongelmat välittömästi pois.
Sama koskee myös "reviiritietoutta", campbelli ja muutkin hamsterit ovat lemmikkieläimiä, ja niiden ei missään normaalitilanteessa tulisi purra ketään.

Tuo reviiritietous oli valitettavan yleistä vielä kun mulle on tullut ekat campbellit joskus 2000-luvun alussa, mutta kasvattajien mielettömän duunin, yhteistyön sekä aika kovakätisen jalostuksesta poistamisen ansiosta niistä tuli yhtä "vaarattomia" kun muistakin hamstereista. Erityisesti brittituomarit useinkin kehuivat suomalaisten cämpsyjen luonteita, kun käsiä ei tarvinnut laastaroida arvostelun jälkeen 

Tässä hiljattain itseasiassa törmäsin jossakin myynti-ilmoitukseen, jossa myytiin campbelleja reviiritietoisina, sillä se on osa lajia. Ei ole. Ja sellaisten poikasten teettäminen joista jo lähtökohtaisesti tiedetään, että sieltä ei hyväluonteisia tule, on melkolailla vastuutonta ja lyhytnäköistä sekä -kantoista 

Nyt kun pääsin kirjottamisen makuun, niin haluan samalla nostaa esiin campbellien nykyisen tilanteen ajattelen ulkomuotoluokkia ja sitä myötä jalostustyötä. Ne ketkä mun arvosteluja on seurannut on varmasti saanut kuulla tätä ihan tarpeeksi, mutta erityisesti campbellien kanssa on tärkeää muistaa pitää värilinjat mahdollisimman puhtaina. Toki aina ei ole näillä eläinmäärillä mahdollista yhdistää vain samanvärisiä keskenään, mutta siinä tapauksessa on tärkeää miettiä että yhdistettävät värit ovat edes samantyyppisiä. Ts. "väärän" värin käyttäminen antaa jotakin jalostettavalle värille. Hyvä ja puhdas normaali on tietysti aina hyvä hätävara, mutta valitettavasti normaalejakaan ei taida kukaan oikein kasvattaa (siinäpä muuten hyvä projekti jollekin!). Campelleillä on mielettömästi upeita värejä ja valinnanvaikeus saattaa iskeä, mutta trust me - vielä upeampia ne on kun ne on oikeasti kauniita, standardin mukaisia ja mahdollsiimman puhtaita 

Haluan myös nostaa esille hopeoituneet. Mun mielestä se on muunnos, josta pitäisi joko a) päästä kokonaan eroon, tai b) hopeoituneet pitää ehdottomasti pitää omissa linjoissaan. On sääli huomata, miten muuten kauniit eläimet alkavat hopeoitumaan (ja nykyisin tuo hopeoituminen tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus). Itse en missään nimessä kannata hopeoituneen siirtämistä standardiin, vaan mun mielestä se pitäisi ehdottomasti ottaa pois koestandardistakin. Paitsi siksi, että sitä on hyvin hankala arvostella oikeasti ja siksi, että siitä tulee helposti oljenkorsi, ts. voidaan vapaasti sotkotella hopeoituneita muihin, koska ne kuitenkin saa näyttelyyn.

Olen myös hieman huolissani platinan lisääntymisestä myös Suomessa. Sinänsä se on kuviona hyvin kaunis, mutta ongelmat hyvin samankaltaisia kun hopeoituneiden kanssa.

Toi näyttelypaikka on muuten kanssa tosi kiva!

Sue on arvostellut mun ekan ulkomuotoluokan hamsterin. Se sai 77 pisetttä 

Melko pöyristyttävää käytöstä ruveta täällä meikäläisen sihteeriä syyttelemään yhtään mistään. Homma hoitui varsin hienosti, ja luojan kiitos sihteerinäni oli oikeasti ihminen joka tiesi jostakin jotakin. Robojen kanssa ylipäätään oli melkomoinen soppa, sillä luettelossa noin 90 % eläimistä oli väärässä luokassa. En myös ihan ymmärrä tuota käsialan mollaamista, kuitenkin Marjut onnistui ihan hyvin jakamaan palkinnot niiden mukaan  Jälki-ilmolapukkeet jäi myös meidän osalta näyttelypaikalle, joten aika turha tulla siitä(kin) nitisemään :) Jos näytteilleasettajat (tai järjestävä yhdistys) jonku niskoille haluaa mogat laittaa, niin allekirjoittanut kuitenkin kotimaisena ulkomuotouomarina lienee pääasiallisessa vastuussa siitä mitä tietoja, minkälaisia lappuja ja millä tiedoilla siitä pöydästä on mihinkään lähtenyt. Joten ennemmin mollaukset mulle kuin niille jotka ihan oikeasti vain hyväsydämisyydestään haluavat auttaa. Toisaalta taas yhtälainen vastuu on sillä, kuka tulokset on vastaanottanut yhdistyksen toimesta, ei ole paha rasti tarkistaa että tulosluetteloissa on tarvittavat tiedot, ne kun saattavat tuomarinpöydän tiimellyksessä unhoittua.

Pääsääntöisesti mun mielestä on aivan turhaa kirjoitella sertikortteihin nimiä, niihin kuitenkin merkataan eläimen numero, jolloin jokaisen on kohtuullisen helppo luettelosta tarkistaa se eläin, kelle se kuuluu. Itse en ole ainakaan koskaan sihteeriäni edellyttänyt nimiä niihin kirjoittamaan, enkä taas itse sihteerinä ole niitä koskaan suostunut kirjoittamaan. Enkä ole edes ensikertalainen, joten ette voi senkään piikkiin laittaa :D Tärkein on kuitenkin mun mielestä tuomarin ( ) allekirjoitus, jotta sillä lirpakkeella on edes jonkinlainen validiteetti. Niin ja se eläimen numero tietysti.

Mun piikkiin voi myöskin laittaa sen jos sieltä on joku täysin tyhjä sertikortti lähtenyt, laskeskelin tarvittavien korttien määrän aluksi vähän väärin ja meiltä taisi ne loppupeleissä kesken palkintojenjaon loppua. Ja se taas on todellinen vihre, koska ainakin kauniissa ajatuksissani kirjotin niihinkin eläimen numeron :P

Pääsääntöisesti tahtoisin myös muistuttaa siitä, että myös näytteilleasettajilla on vastuu eläimistään. Mun mielestä pieni osanen sitä vastuuta voisi olla se, että kuuntelee tulokset jotta on edes vähän kartalla kuka sai mitäkin. Ja jos taas eläimet ovat kuriirin vastuulla, voisi olla ihan jees sen verran kertoa mitä on mukana, jotta kuriirilla voisi olla joku haju kuka on saanut mitäkin.

Reilun kymmenen vuoden näyttelykokemuksella voisin todeta, että kun kaikki kantaa vähän vastuuta, on tälläisten(kin) sotkujen selvittely paljon helpompaa :)

...niin ja vielä jatkoa,: jos noissa tuloksissa löytyy selkeitä kirjotus- tmv. virheitä, niin eiköhän ne nyt jokainen joka niitä pystyy muokkailemaan voi käydä muokkailemassa oikeaksi ilman sen suurempi nillityksiä, loukkaantumisia tai toisten syyttelyitä.

Pitäsköhän munkin tulla käväseen ku rupeski vähä innostaan tää touhu taas 

Kiitos mukavasta näyttelystä kaikille asianosaisille! Erityiskiitos Marjutille hyvästä seurasta, Arjalle hamsukuriirina toimimisesta, Merjalle hyvästä sihteeröinnistä ja meidän reippaalle assarille! :)

Minulla oli arvosteltavana 60 eläintä, ja tarvitsee myöntä, että tuo määrä kyllä hipoi maksimia tällä nykyisellä arvostelukaavakkeella, johon kuitenkin pyrin joka kohtaan kommentoimaan vaikka itseäni saatoinkin toistaa.

Voisin tässä kirjoittaa ihan ajatusten virtana joitain seikkoja arvostelemistani luokista ja mieleeni jääneistä eläimistä. Minulla ei ole tässä juuri hollilla näyttelyluetteloa eikä edes omia muistiinpanoja, joten pahoittelut jo valmiiksi jos tässä esiintyy joitain epäjohdonmukaisuuksia.

Talvikot olivat ehdottomasti päivän parasta antia. Suuret onnittelut TiBelle HIENOSTA jalostustyöstä talvikoiden kanssa! S1 oli kyllä palkintonsa ansainnut, todella kaunis normaali talvikko! Talvikoiden neljä parasta olivat muutenkin hyvin tasaväkistä sakkia, lopulliset sijoitukset menivät ehkä pienten painotuserojen mukaan. Viidenneksi pääsi ihastuttava nuori safiiri, jota esittelin tulevalle ulkomuototuomarille Sadullekin ihan innolla! Se oli niin lupaava ja kaunis eläin, ja väriltäänkin vielä kohtuullisen kaunis! Toivon todella, että se ei iän myötä rupea rusehtamaan, vaan parantaa väriään entisestään. Se saikin ansaitusti myös tuomarin suosikki maininnan. Pääsääntöisesti safiirit olivat erittäin vaaleita perusväreiltään ja tikkauksiltaan, mutta toisaalta parilla safiirilla oli erittäin hienot ja voimakkaat päät ja tyypit, joten niiden avulla on hyvä lähteä jalostamaan parempaa väriä. Helmiä esitettiin vain muutamia, ja niistä lähes kaikilla oli harmaa perusväri, ja hyvin epätasaiset tikkaukset. Helmien ongelmana olivat myös pitkät turkit. Itseäni toistaen sanon kuitenkin vielä, että talvikot olivat kokonaisuutena erittäin hyvätasoinen luokka, ja olin positiivisesti yllättynyt niitä arvostellessani. Lihavia talvikoita esitettiin vain pari, mikä on mielestäni hienoa edistystä.

Standardiluokan campelleita esitettiin minulle alle kymmenen. Väreissä oli paljon parannettavaa kauttaaltaan, mutta toisaalta myös tyypeissä. Monella eläimellä oli periaatteessa kauniin oloinen tyyppi, mutta monelta erottui vyötärö, ja eläin oli perusolemukseltaan hontelo. Campbellinhan kuuluu olla tyypiltään voimakas ja ns. karhumainen leveillä hartioilla. Ykköseksi selviytyi kohtuullisen värinen, tyypiltään ja päältään mukiinmenevä normaali, jolle lopulta päädyin antamaan myös sertin. Se oli sertinsä todella ansainnut, eikä yhtään ollut häpeäksi lajille BIS-kehässäkään :)

Koestandariluokan campelleita esitettiin minulla muistaakseni 12. Luokka oli kokonaisuutena melkomoinen pettymys, ja ne jatkoivat samaa linjaa tyyppien ja värien kanssa kuin standardiluokan eläimetkin. Erityisesti mielestäni koestandardiluokassa tulee painottaa väriä, sillä sen vakiinnuttamisestahan koko luokassa on kysymys. Lopulta ykköseksi lutviutui pieni nuori opal, jolle ehkä olin turhankin ankara arvostelussa. Toiseksi tiensä löysi musta hopeoitu, jolla oli kaunis tyyppi ja pää, sekä myös standardinmukainen hopeointi. Jos se olisi ollut vielä hieman ei-niin-tuhti, olisi se erottunut edukseen vielä enemmän. Haluan erikseen myös mainita vielä kauniin argente valkonauahaisen täplikkään, joka myös edustaa kaunista campbellin tyyppiä ja melko hyvää kuviointia.

Eistandardiluokan campbelleiden tasossakaan ei ollut hurraamista, ensimmäiseksi sijoittunut erottui todella edukseen, ja edusti kyllä erittäin kaunista campbellin tyyppiä, päätä ja yleisolemusta!

Eistandardiluokan roborovskeja esitettiin 8 kappaletta. Valtaosalla oli mielestäni puutteitta ja päässä ja tyypissä. Turkkien erittäin hyvä laatu ja tiheys, jättivät kyllä positiivisen muistijäljen. Kaksi parasta eläintä erottuivatkin edukseen päidensä ja tyyppiensä kanssa, ja olin erittäin ilahtunut että ne esitettiin. Pääpiirteittäin luokan taso oli kuitenkin hyvä :)

En kommentoinut eistandardiluokassa esitettyjen eläinten värejä, sillä itselläni ei ole vielä täysin tarkkaa käsitystä siitä, millaisia niiden tulisi olla.

Pari yleistä sanaa vielä lopuksi:
Ensinnäkin, vaikka kyseessä on ulkomuotoluokka, odotan (ja suorastaan vaadin) että eläinten kynnet on leikattu. Vaikka kynsien pituus ei suoranaisesti vaikuta lopulliseen arvosteluun, on mielestäni oiketettua olettaa, että ulkomuotoluokan eläimet ovat viimeistelty näyttelyyn.

Toiseksi haluan muistuttaa, että antamani laatuarvosana todella tarkoittaa sitä mitä se on. Eli mikäli eläin sai laatuarvosanan "hyvä", on se mielestäni HYVÄ eläin standardia silmällä pitäen. Se ei siis tarkoita sitä, että eläin olisi huono, tai standardinvastainen. Mielestäni arvosanan Erinomanen saavan eläimen täytyy todella olla erinomainen (ts siinä ei saa olla lähes mitään virheitä standardiin verrattuna).

Kolmanneksi, näyttelypaikan valaistus ei ollut kaikkein ideaalein värien arvostelua silmälläpitäen, mutta uskon, että se oli sama kaikille, joten tulokset ovat päivän osalta keskenään täysin vertailukelpoisia.

Ja vielä jalostusta silmälläpitäen haluaisin muistutttaa puhtaiden värilinjojen tärkeydestä mikäli halutaan luoda hyviä, standardinmukaisia eläimiä.

Ja mitä tulee aikaissemin triidissä esitettyihin huomioihin:
En tiedä koskiko tuo kynsijuttua minua ollenkaan, mutta kyseessä lienee joko jommankumman tuomarin huonot silmät, tai käsitys pitkistä ja lyhyistä kynsistä. Toisaalta taustalla saattaa olla myös käsitys omistajan taidosta leikata kynsiä :) Joka tapauksessa, kuten ylempänä mainitsin, ei pitkät kynnet ainakaan minun arvostelussani ole este sijoituksille tai muille palkinnoille  .

Ja sihteerin toimintaan: mun mielestä riittää, että sihteeri kirjoittaa arvosteluun eläimen numeron ja tuomarin arvosanan, paikan ja pvm:n jos kerkiää sekä pyytää siihen tuomarin allekirjoituksen. Mun mielestä on syytä odottaa, että näytteilleasettaja täyttää kuponkiin tiedot siltä osin kun niitä siihen haluaa. Itse ainakin ohjeistan aina sihteerini toimimaan näin. Syykin on ihan yksinkertainen vaikka se kuulostaa mitättömältä: aika. ja toisekseen sihteeriparan ranteiden säästäminen. Minulla esimerkiksi oli eilen kuusikymmentä eläintä arvosteltavana, ja tehokasta arvosteluaikaa kuusi tuntia (josta vähennetään ruokatauko ja muut mahdolliset tauot, noin puoli tuntia) eli jäljelle jää 5,5 tuntia. Arvosteluaikaa per eläin jää siis noin 5 minuuttia, ja tässä laskelmassa ei oteta huomioon palkintojen päättämistä, sekä mahdollisia virhetilanteita (esim eläin kateissa tmv). :)

Ja assistentin toimintaan: tuo arvostelulirpakkeiden hukkuminen/joutuminen vääriin käsiin on ikuisuusongelma, eikä se välttämättä läheskään aina johdu assistentin huolimattomuudesta. Assarin lisäksi kun niihin lirpakkeisiin koskee tuomarit (esimerkiksi finaalieläimiä vertaillessa), yleisö ja jokainen muukin mahdollinen ihminen. Toisaalta taas arvostelun on hyvä antaa olla boksin päällä loppuun asti, jotta yleisö (ja se tuomari finaalieläimiä vertaillessa) voi sitä katsastaa. Mutta siis jos joku ongelmaan keksii ratkaisun, olisi se hienoa! Ruotsissahan tää homma on hoidettu niin, että arvostelulirpakkeet jaetaan vasta arvostelujen päätyttyä, joka taas tietää melkomoista ruuhkaa pöydän ääressä siinä vaiheessa :P
Mutta joka tapauksessa, kiitos kivasta näyttelystä, oli tosi mukavat puitteet ja tunnelma!

Tosi hyvältä näyttää toi mun sängenpeittämisyritys :D :D

Lainaus käyttäjältä: "Sintturainen"Hiukka ot, mutta millasia sulle tuli?  :)

Suklaa-keltasen kasvatusmateriaa, toinen Suomesta ja toinen Ruotsista :P

Lainaus käyttäjältä: "Sirpa"Ehkä tyhmä kysymys, mutta onko näyttelyluettelon pituudelle määritelty jokin yläraja että se ei saa olla tiettyä sivumäärää pidempi ja siksi fonttia täytyy pienentää jos luetteloon tulee lisää tavaraa? Vai onko se jotenkin riippuvainen vaikka luettelon templatesta tai muusta vastaavasta?

Ei sillä ole mitään muuta estettä (ellei asiat ole muuttunut) kun se, että lyhyemmän luettelon tekeminen maksaa vähemmän :)

Lainaus käyttäjältä: "Maiju*"Mä siis olen ehdottanut sellaista että vanhempien nimien lisäksi laitettaisiin ne värit.  

No mä aattelinkin et oot kuitenkin ajatellut järkevästi  :lov

Mä en itse päässyt paikalle kun huippaloitsin Oulussa, mutta ihanainen Marjut nappasi mulle mukaan pari uudelleealkavan syyriskasvatuksen kantaeläintä  :lov

Mä haluaisin kyllä ainakin säilyttää ne vanhempien nimet(kin) siellä luettelossa, se on aina ollut ainakin mulle tärkeä osa koko luetteloa - hamstereiden sukupuiden rakentelu mahdollisimman pitkälle. Samalla koen, että siitä on ollut suuri apu itse kasvatustyössä, kun näyttelyissä pystyy helposti ainakin jotenkuten omaksumaan usean hamsterin vanhemmat (ja sitä myötä useampiakin sukupolvia).

Lainaus käyttäjältä: "Ninde"Luonnonsininen kuulostaakin nimityksenä hyvältä. Harvemmin hamsupuolella on otettu värinimityksiä kanelita, niin eipäs tullut itselle mieleenkään! :)

Onnex mä ajattelen sunkin puolesta!  :lov

Meillekin tulee ehkä poikasia vielä tämän vuoden puolella!  :p Viime kerrasta onkin aikaa  :sydan

Se riippuu hyvin pitkälti siitä, että mitä ominaisuuksia on eläimessä/eläimissä joihin linjasiitosta tehdään. Pääsääntöisesti pidetään sääntönä, että sukusiitosprosentin tulisi pysyä ainakin alle 6,25, joka siis on serkusparitus. Tästä voitaneen päätellä, että tuo kuvaamasi yhdistelmä on ihan "sallittu". Kuitenkin pitää ottaa huomioon, että mikäli tuossa suvussa joka tulee kertaantumaan hamstereiden taustalla on esimerkiksi periytyviä sairauksia tai vikoja, ne herkemmin periytyvät myös tuleviin jälkeläisiin.

Mitään "akuutteja" sukusiitoksen oireita, kuten hedelmällisyyden heikentymistä ja poikuekoon pienenemistä tuosta tuskin seuraa, mikäli seuraava paritus on totaalinen ulkosiitos. Kannattaa kuitenkin ehkä miettiä muitakin vaihtoehtoja, jos ei ole tiedossa nimenomaista syytä/syitä miksi haluaa linjauksen tehdä.

Kannattaa myös muistaa, että Suomen hamsterikanta on hyvin pieni jos sukuja avattaisiin esim 10-20 polvea, joten suurimmassa osassa poikueita sukusiitosta kuitenkin tapahtuu, vaikka sitä ei rekisteripaperien perusteella huomaisikaan.

Tietysti kaikki lähtee Ouluun, koska Oulussa

a) on aina tosi kivat näyttelyt!
b) siellä asuu paljon mukavampia ihmisiä kun etelässä
c) siellä on toripoliisi
d) sieltä saa pannukakkuja oikein pannukakkuihin erikoistuneesta talosta!
e) mä olen siellä tuomarina  ;)

Joten, sinne on hyvä etelästä lähteä jo päivää aiemmin ja tutustua kaupunkiin, ja seuraavana päivänä hankkiutua Limingalle näyttelyyn.

Kaiketi voit laittaa mitä vain, mutta ehkä olisi korrektia kysyä mielipidettä standardikomitelta. Joka tapauksessa tärkeintä on se, että samat värit on samoja värejä myös papereissa, ettei kohta ole kaikki ihan sekaisin kun toinen käyttää toista ja toinen toista nimitystä ja vaihtaa vielä joka poikueen välillä :)

Mun mielestä luonnonsininen (dd) sopisi kivasti, sininen voisi olla sininen ja kaikki mihin dd muuten liittyy voisi mahdollisesti olla esim. sini-jotain, jos ei kuvaavampia nimityksiä löydy?

Kanien väristä toi luonnonsininen mullekin tuli mieleen, ja se sopii mun mielestä varsin hyvin myös siitä syystä, että kanien luonnonsininenhän on englanniksi opal. Ja taas campbellien opal on dd. Toisaalta voitaisiin myös miettiä, olisiko loogista vaihta myös kämpsyjen opalin nimeksi luonnonsininen...?

Lainaus käyttäjältä: "KaisaM."Viimein kiimoja!!  :sydan  Odotettavissa siis yhdistelmät pk ky-hu + lk s suklaa ja pk ky-hu + pk s musta. Sen lisäksi Jessin pitäisi poksahtaa lauantaina, masua on kivasti.  :sydan

Mut voi pitää mielessä jos tulee musta-keltasia tai kyyhkis-keltasia ja kaikkia sen tapasia  :lov

Sehän on ilmiselvä luonnonsininen!  :P