• Welcome to Suomen Hamsteriyhdistys ry.
 
Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - Agnés

#1
Liikutuin kyyneliin tästä. Kiitos.
#2
Mansikka täyttää pian jo 14 kk :)
#3
Haluaisin vielä lisätä yhden seikan tuohon, että tuntuuko hamsterin menetys pahalta. Eläimen lajin lisäksi siihen vaikuttaa varmasti tosi paljon se, et jos on kasvattaja ja hoitaa pariakymmentä hamsua, myy paljon poikasia pois ja on tottunut siihen, niin ei se varmasti sure yhden hamsun poismenoa läheskään niin paljon kuin vaikka ensimmäisen ja ainoan hamsunsa menettänyt aloittelija. Ei tälläkään foorumilla ole paljon saanut lukea kokeneiden kasvattajien itkuhymiötäytteisiä viestejä siitä miten hamsu on kuollut ja tuntuu pahalta viikkokausia. Tietenkin se on ymmärrettävää!
Se mikä ihmetyttää, on toi asenne, et esim. koiraa sais muka surra enemmän ja kauemmin koska se on elänyt kauemmin ja sitä voi ulkoiluttaa (eli sen kans voi olla enemmän muutenkin). Voin sanoo et todennäkösesti sit kun mun elämän ensimmäinen rakas lemmikkini Mansikka-hamsu kuolee, mä saatan surra sitä paljon enemmän kuin joku koko elämänsä eläimien parissa viettänyt joka menettää 10-vuotiaan koiransa. Et kannattais ajatella vähän pidempään ennenku sanoo jotain sellasta et ei hamsu oo mikään perheenjäsen. Jollekin se voi olla koko elämä mikä on toiselle normaali "päivärutiini".

Itse olen 18v ja ekan lemmikkini sain siis tuossa kohta vuosi sitten. En ollut edes lapsena kovin kiinnostunut eläimistä, päinvastoin, ärsytti ala-asteen hysteeriset heppahullupissikset ja ihq koiranpennuille lässyttäjät. Jotenkin mä vaan yhtäkkiä hurahdin eläimiin ja nyt olen ihan koukussa. Nyt en halua edes ajatella sitä että jonain päivänä joudun hyvästellä rakkaat hamsterini.

En varmaankaan olisi osannut joskus 10-vuotiaana vielä eläintä käsitellä, mutta kuten joku tuolla jo totesikin, kyllä lapsistakin löytyy hyviä ja tunnollisia eläimen omistajia. Ja kylläpä kismittää nuo kommentit, mitä itse saan kuulla usein, et "hahaha mullaki oli hamsteri joskus ekalla!!11" :kieli
#4
Rakas Mansikkani täytti juuri 13 kuukautta.
#5
Lainaus käyttäjältä: "Hanetzu"HAAHAAHAH.

Mä oon sitä mieltä, että vaikka threadin nimi onkin "miten saitte suostuteltua vanhempanne ostamaan hamsun", niin minusta on turhaa vastata tänne siten, että "no kun oli jo ennestään eläimiä". Miksei voi siihen samaan syssyyn lyhyesti sitten vastata, että miten sai sen ekan eläimen/jyrsijänsä? - ja vasta sen jälkeen bostailla, että no sitten ei mitään eri lupia tarvinnut hamsteriin.

En ollut näköjään vastannut tänne. Tämän ekan hamsterini hankimme ex-kihlattuni kanssa meille yhteiseksi (nykyäänhän se on vain minun omani, kas kun ero tuli), ja lupaa en siis vanhemmiltani kysynyt, koska hamsteri asui mieheni luona. Minulla nyt olisi joka tapauksessa mennyt joka viikonloppu saamani raha ruokaan/ryyppäämiseen, ja äitille se nyt olisi ollut kuitenkin sama, meneekö mulla muutama euro sillon tällön hamsunruokaan. Samaa ruokaahan sille kuitenkin pääpiirteittäin annetaan, mitä itsekin syö.
#6
Rekisteröidyin joo nyt sinne. :) Lepattaja-nimellä, kun sinne ei saanut ottaa heitto-eetä nimimerkkiinsä.

En tosiaan omista vielä kuin vasta yhden lemmikin.
#7
Täs on vähän infoo mun talvikosta.

Mansikka, synt. 05/07. Tarkempaa syntymäpäivää ei oo tiedossa, mut oon "päättäny" et se on 1.5.

Kuva: http://irc-galleria.net/view.php?nick=v ... d=74930339

Hankin sen Hyvinkään Salamanterista 31.7. Se tuotiin sinne jostain Ruotsista. Mulle oli oikeestaan ihan sama, minkälainen kääpiöhamsteri sieltä tarttuu mukaan, varmaa oli vaan, et haluun kääpiöhamsterin. Tollasia siellä sit oli kourallinen, ja tää söpö neiti lähti matkaan <3

Se tykkää makaronista ja salaatinlehdistä. :D

Olin vielä aika tietämätön kaikesta ennen ku ton eläimen hankin, mut nyt on kokemusta karttunut ja oon sitten viisaampi seuraavan eläimen kohdalla. Ehkä sit jo osaan kääntyä jonkun kasvattajan puoleen, kun tuntuu monet olevan sitä mieltä, et hamsu kannattaa ostaa suoraan kasvattajalta, eikä eläinkaupasta. Et ois jotenki kesympiä? Mutta niin. Ei tässä mun Mansikassa kyl mitään vikaa ole.  :lov
#8
Asia selvä, en sitten laita sitä. :)
#9
Lainaus käyttäjältä: "Ankkanen"Joskus oli jopa sanomalehteä purujen alla!

Anteeksi tyhmyyteni, mutta mitä haittaa on sanomalehdestä purujen alla?

Mulla on parhaillaan eka hamsterini, ja kyllä mä huomasin pian hamsun hankkimisen jälkeen, miten vähän mulla itseasiassa on tietoa. Sain vasta äskettäin tietää, että liharuoat kuuluu ihan perusravintoon, ja sitä on tullut aika vähän syötettyä. Mitä olisinkaan tehnyt ilman nettiä?

En myöskään ole osannut opettaa sitä pissanurkkaan, ja se pissaa samaan paikkaan missä se nukkuukin. Toki jotkuthan eivät taida oppia sitä millään, mutta tää taitaa olla ihan mun omaa syytä... No, monet asiathan oppii parhaiten (ja vain) kantapään kautta, ja pääasia taitaa olla, että hamsu on vielä elossa :D

Myös toi kurkkujuttu tuli aika yllätyksenä, mutta enää en syötä sitä sille niin usein.
#10
Minulla on vain yksi hamsu, samalla eka lemmikkini. Se on syntynyt toukokuussa eli on kahdeksan kuukautta vanha. :)