Kertokaa.
No tuota. Mulla oli ensin gerbiilejä, enkä pitänyt oikein niistä, kun olivat niin vikkeliä. Sitten gerbiilien jälkeen mulle tuli talvikko ja se on sellanen ihanan rauhallinen ja sen myötä sitten tuli nää hamsterit. :)
sma juttu XD ne gerbut oli hiiemaan vikkeliä.....
en saanu rottaa... yhyy :cry:
Hmm, tähän on vähän hankala vastata. Hamsterit vain tuntuivat "siltä oikealta" eläimeltä, olen pitänyt niistä pienestä saakka. Enkä ole kyllä yhtään katunut eläinvalintaani :)
Olin jo pitkään miettinnyt, että olisi kiva, jos olisi pitkästä aikaa jokin lemmikki. Tuntui vaan siltä, että jokaisesta itseäni kiinnostavasta eläimestä löytyi jokin syy, miksen sitä voisi ottaa. Allergia rajasi kissan pois, koiran rajasi pois lievä reagointi sille allergiatesteissä, sekä se, että ei tuntunut kivalta ajatukselta ottaa koiraa näin pieneen asuntoon. Muita kiinnostavia lemmikkejä (kani, marsu, rotta) vastaan yleisin syy oli tilanpuute, koska pieneen kaksioon ei kauhean isoa asumusta ole mahdollista sijoittaa.
Hamsteri tuli sitten mieleen, enkä keksinyt mitään syytä sille, miksen sellaista voisi ottaa. Hamsteri ei ole niin vaatelias tilan suhteen kuin vaikkapa marsupari, eikä se vaadi samanlaista omistautumista kuin koira. Voin säestää edellisiä kirjoittajia myös sen suhteen, että minullakin on ollut gerbiileitä, mutten halunnut ottaa niitä enää, kun ne tuntuvat olevan perusluonteeltaan niin aktiivisia, rauhattomia viipottajia, enkä saanut niitä pienenä kesyyntymään niin hyvin kuin olisin toivonut. Hamsterista oli myös myönteisiä kokemuksia, koska muutamalla kaverilla on ollut pienenä sellainen, ja ne ovat olleet vallan mainioita ja suloisia otuksia. Näin vanhempana hamsterin ilta-aktiivisuus on oikeastaan vain plussaa, kuten myöskin se, että eläin pärjää pari päivää yksinkin tarpeen vaatiessa.
Edit: kamalaa typotusta
Siis penskana oli kaiken näkösiä elukoita ympärillä. Nyt sitten "vähän" vanhempana ensin tuli hiiri, sitten ekat rotat, sitten talvikko ja niin aloin pian sen jälkeen hakemaan sopivaa syrkkiä. Halusin nallemaisen, mutta pitkäkarvaisen kiiltävän ja suuremman kuin talvikko. Ja aika nopeesti kiinnostuin jalostuksesta, koska juuri sellaisia mitä halajaan ei oikein saa. Jos ollenkaan XD
hmmhh vaikea sanoa, sillä en oikein edes tiedä että mistä tämä hamsteri innostukseni on lähtöisin, jostain vain sain päähäni että haluan hamsterin.. katsoin netistä sitten tietoa, yms lueskelin kirjoja.. ja sitten -04 jouluna sain ensimmäisen hamsterini.. 8-) siitä lähtien olen hamstereita alkanut 'haalia' ;)
Hamsu oli eka "oma lemmikki", jonka vanhemmat suostui mulle ostamaan :) Siitä lähtien niitä on ollutkin lähestulkoon aina, muutamaa hamsutonta vuotta lukuunottamatta, vanhemmat varmaan katuu kun meni sen ekan syyriksen ikinä ostamaan :D
Olen omistanut myös kesyhiiriä, sit meillä on ollut marsu, kaneja, pikkusiskolla oli gerbiilejä, mutta mikään niistä eläimistä ei ole viehättänyt yhtään niin paljon kuin hamsu (erityisesti syyrikset) :) Syyrikset on suloisia ja ihanan nallemaisia, sopivan kokoisia ja helposti käsiteltäviä sekä rauhallisia :sydan Ja erakkoeläiminä ne ovat ihmistä kohtaan sosiaalisempia kuin mitä mielestäni laumaeläimet (kuten hiiret ja gerbiilit) ovat, ei ainakaan yksikään niistä hiiristä tai gerbiileistä kiivennyt kädelle tai ollut ihmisen olemassaolosta ja läheisyydestä yhtään kiinnostunut.
Noh, ensimmäisellä luokalla kaverini kanssa haaveiltiin hamsuista, sillon juuri ei tiedetty niistä mitään ja se oli ns. hetken mielijohde. Jo parin vuoden päästä aloin kiinnostua uudestaan, ja hankin netistä paljon tietoa hamsuista (= joka päivä hamsusivuilla monta tuntia :D ) Jo pitkän vinkumisen jälkeen äiti suostui ostamaan hamsterin jolloin olin 9v. Katsoimme kasvattajien sivuja ja Symphatil hamsusta löytyi yksi lk musta vn poikanen vapaana. Pidin väristä jo silloin paljon, niinpä äiti soitti kasvattajalle ja varasi hamsterin. Siitä lähtien on ollut hamsuja kokoajan.
Ja täällä ensimmäinen hamsuni, Omppu elelee vielläkin vanhana papparaisena :)
No mä olin toivonu pienestä lähtien jotain lemmikkiä, ja eka kyselinki kissoja ja koiria. Mut sit 11-vuotiaana aloin kysellä, et saisko jonkun jyrsijän. Sit iskä alko selvitellä, et minkä mä voisin saada, ja me päädyttiin sitten talvikkoon :angel
Mä oon ihan pienestä pitäen haaveillut omasta hamsterista.
Sisarusten kanit ja gerbiilit eivät tuntuneet oikeilta mulle :<
Lemmikkilehden kääpiölajien esittelystä xD Se oli joskus vielä niihin aikoihin kun lemmikkilehti oli parempi :)
Hamsterit olivat sopivan kokoisia ja kilttejä, ja söpöjä kuin mitkä :sydan
Eräillä tutuillamme oli hamstereita, päätin siis itsekkin etsiä tietoa netistä näistä karvapalleroista, jos vaikka voisinkin sellaisen lemmikin haluta. No, kiertelin ja kaartelin ympäri nettiä lukien hamstereista, ja todellakin, ne vaikuttivat oikein ihanilta. :) Sitten päätin, että minähän saan hamsterin, ja nyt sitten itselläni on kaksi roboa<3
Tässä oli todella "mielenkiintoinen" tarinani.
Halusin itelle eka koiran mutta ajattelin että se olisi aika vaativa ja pitkäikänen lemmikki joten kaverini sai tässä ihan vasta toisen hamsunsa ja tulivat meille juhannukseksi. Silloin ihastuin siihen ja nyt tulin ajatelleeksi että hamsteri olisi kiva ja ihana pikku kaveri. Nyt saan syksyllä itelleneni hamsun :D
hamsut :
- helppo hoitoisia
- moni ruokaista
- ei vie tilaa
En voinut lapsena saada mitään karvaista lemmikkiä, koska äitini on allerginen. Olen kuitenkin aina ollut eläinrakas. Kun sitten reilu kolme vuotta sitten muutin omaan kotiin, tiesin että joku lemmikki tulee. Asuin kuitenkin tuolloin kämppiksen kanssa ja hänellä oli koira, joten halusin eläimen omaan huoneeseeni. Tämä rajotti tilaa. Eläin ei saanut olla kovin suuri.
Tutkin sitten jyrsijöitä. Hamsterit olivat valloittavan suloisia nallemaisine piirteineen. Syyrialainen tuntui sopivan kokoiseltakin, vähän isommalta kuin moni muu jyrsijä, mutta kuitenkin suht vähän tilaa vaativalta. Luin myös että ovat helppoja käsitellä ja hoitaa. Niimpä tämä tuntui ihanteelliselta lemmikiltä sen hetkiseen elämäntilanteeseeni. Empä arvannut silloin kuinka ihanteellinen se olisikaan :D . Sen jälkeen ei ole hamsutonta päivää näkynyt, enkä usko niitä kovin paljon tulevankaan. Veivät kyllä sydämeni täysin.
Meillä on ollut kissoja ja koiria oikeastaan viimeiset 15 vuotta. Mutta kun tyttö syntyi 5 vuotta sitten, hänelle puhkesi kissa-allergia, jonka vuoksi kissoista jouduttiin luopumaan. (Onneksi löytyi kiva koti!) Ja nyt kun vuosi viimeinen koira sai vanhuuttaan sydänongelmia, ja valitettavasti menehtyi, niin päädyimme hamsteriin, koska aina ei aika riitä ihan koiran kouluttamiseen ja 24/7 sen opettamiseen, niin hamsteri oli ihanteellinen ratkaisu eläinrakkaaseen kotiin. Olemme todella ihastuneita Viliin ja kaikkeen iloon mitä suloinen jyrsijämme on meille tuonut! Tuntuu nyt siltä, että meillä tulee aina olemaan hamsteri, niin ihana se on!!! :lov
Ennen kuin Yufu saapui taloon olin jo pitkän aikaa halunnut saada koiran tai toisenkin kissan. Tajusin kuitenkin että koira veisi aivan kamalasti aikaa ja toista kissaa äitini ei suostunut hankkimaan. Yhtenä päivänä sitten menimme käymään faunataressa ystäväni kanssa ja katselin suloisia talvikoita, jotka varastivat sydämeni. Koska ystävälläni oli ollut hamstereita jo monta vuotta tiesin lajista jotakin ja päätin että hamsteri olisikin se oikea vaihtoehto. Kotona sitten selasin joka päivä nettiä hankkien tietoa ja sain luvan ottaa pikku jyrsijän. Hamsterin ottaminen oli merkkitävä asia, koska toivon että elämässäni ei enään tule olemaan yhtäkään hamsteritonta päivää.
Poikani halusi hamsun. Itse en olisi varmaan koskaan ostanut hamsua ellei Riku olisi sellaista halunnut. Pojalla mennyt niihin jo kiinnostus mutta minulla vaan lisääntynyt. Hamsuja on ollut nyt puolitoista vuotta meillä ja enää en osaisi olla ilman niitä. Hamsuun Riku päätyi koska kaverillakin oli xD ja siitä se sitten lähti :D
Mulla oli ensin gerbiilejä. No, olihan ne ihan kivoja ... :kieli Ei kuitenkaan ihan täydellisiä. Gebujeni kuoleman jälkeen ajattelin marsua. Sitten kania. Sitten frettiä. Sitten hamsteria. Hamsteri oli hyvä ja sopiva lemmikki sillä hetkellä. Oli kuitenkin tarkoituksena, että saisin jouluna vasta hamsterin. Nooh, sain sitten Lokakuussa Sissin. Oli niin kovat paineet saada se hamsteri. Hamsterit ovat muutenkin niin suloisia ja kivoja jyrsijöitä. :P XD
No mulla alko vaan jotenkin kiinnostamaan hamsterit ja sitten luin niistä kirjoista ja netistä ja aloin isälle vihjailemaan hamsterista.. :)
Nokun ei oltu ennen omistettu mitää muuta nii päätettii alottaa pienestä. Ensin kyllä mentiin kattomaan kasvattajan hamsuja, ei oltu osto aikeissa, muttakun olin niin ovela 9-10 vuotias niin osasin puhua äidin ympäri ja me ne ostimme.
Mulla oli ensin iso katras gerbiileitä ja sitten kääpiöhamstereita mutta kumpikaan ei ollut oikein mun juttu niin sitten rakastuin näihin syrkkeihin ja kaikki melkein 50 syrkkiä jotka olen omistanut ovat olleet ihania ja erilaisia persoonia :lov
Serkuilla oli 2 talvikkoa, ja äiti ihasteli niitä kovasti,
ja sitten kysyin, että saataisinko mekin sellainen?
Ja niin se sitten tuli meille.
Olin omistanut jo useampia gerbiilejä ja ne olivat minun makuuni liian vauhdikkaita. Etsin tietoa hamstereista ja sain ensimmäistä kertaa kuulla talvikoista joka kuullostivat löllyköiltä, joten sellaisen sain kun tuli asumus vapaaksi.
Sain ensimmäisen hamsterini Lulun 8-vuotiaana. Kaverini oli juuri saanut ensimmäisen hamsterinsa ja tottakai tuota otusta oli pakko päästä katsomaan. Ihastuin syyrialaisiin kovasti ja halusin meillekin samanlaisen. Pitkän kahden päivän vinkumisen jälkeen kävimme eläinkaupassa ja mukaan tarttui hamsteri ja viiden vuoden harrastamisen jälkeenkin hamsterit ovat aivan ihania eläimiä, eikä into ole laantunut! :)
Kahdella kaverilla oli hamsut, joihin ihastuin ja oma oli saatava, viikonlopun miettimisen jälkeen sain Toffeen eläinkaupasta. En ole kyllä katunu yhtään.
Hamsuja on ollut nyt n. 2,3 vuotta.
Koska oon tykänny hamstereista koko elämäni ajan. ja muutenkin tykkään jyrsijöistä. :)
Mie päävyin siks koska ovat ihania ( :sydan ), suhteellisen helppoja hoijjettavia, halpoja (kuulostaa jotenki ilkeeltä sanoo noin :) ) ja muutenki vievät niin vähä tillaa. 8-)
Vuonna -05, kaverini talvikko sai poikasia, ja ihastuin niihin. Sain äidin jollain ihmeen kaupalla suostuteltua ostamaan meille sellasen. Siitä lähtien on aina ollu hamstereita :)