• Welcome to Suomen Hamsteriyhdistys ry.
 

Cushing?

Aloittaja lentsu, 08.03.09 - klo:13:28

« edellinen - seuraava »

Sundae

#15
Hedera ei kuulosta omaan korvaani tutulta... Mutta tarkistellaan joka tapauksessa, kun joltakin löytyy äXien sukutaulu.

Listasin eilen omalle koneelle muutaman hamsun (eivät omia kasvattejani tai omia hamsujani, ja lisäksi ennen Peppiä ja tuota ongelmaista J-poikuetta), joiden muistan saaneen kuvatunkaltaisista iho-oireista (mutta tietääkseni näillä ei kasvaimia ollut), mm. kaljuuntumista ja koppuraihoa. Toisen näistä näin muistaakseni silloin, kun sen takapäästä oli alkanut lähteä karvaa (2003), omistajan mukaan taisi kaljuuntua myöhemmin kokonaan, mutten tiedä, oliko jotain muuta. Toisen näin aika loppuvaiheessa (2004?), iho oli aika ruttuinen ja kuivakka, lopetukseen taisi mennä aika pian sen jälkeen.

Käyn läpi vielä sukutauluja ja katselen, mitä yhteisiä tekijöitä sieltä löytyy, muutama näköjään ainakin pikavilauksella. Kannattaa varmaan jutella näiden omistajien kanssa sitten tarkemmin, tietävät itse kuitenkin paremmin, mistä/millaisesta oli kyse, kuin joku vilaukselta nähnyt.

Mitä nyt ehdin selailla, niin ainakin näiden molempien jälkeläisiä (siis nykyään toki monta polvea eteenpäin...) näyttäisi olleen/olevan kasvatuskäytössä, joten joku varmasti tietää, jos vastaavanlaisia iho-oireita ym. on sen jälkeen jollakin muullakin eläimellä ollut. Vaikea varmasti yksittäisiä tapauksia hoksata, mutta nyt taaksepäin katsomalla varmaan saattaa jollakulla alkaa raksuttaa.

lentsu

#16
Sundae: Jos löydät noiden kaljuuntuneiden hamstereiden tietoja, se olisi mielenkiintoista ja varmaan hyödyllistäkin. Ne kuulostavat potentiaalisilta cushingin taudista kärsineiltä... Mutta pitää muistaa sitten sekin, ettei kaikki karvanlähtö ole samaa sairautta.

Niillä hamstereilla, joista kerroin tuossa aikaisemmin ja joista yhden avauspöytäkirjaakin tänne kopioin, sairaus alkoi ensin aivan lievänä turkin harventumisena päälaelta, sitten takapäästä, jolloin tuli ihoon myös noita mustia pisteitä, joista englanninkielisessä artikkelissakin mainitaan. Sitten sairaus eteni nopeasti, jos oli lähtenyt siihen asti etenemään - koko hamsteri kaljuuntui nopeasti, lähinnä karvaa jäi päähän silmien ympärille ja ihoon tuli haavoja ja kuolioita, joiden takia eläimet piti viedä lopetettavaksi. Iho myös haisi selvästi tässä vaiheessa.

Sen sijaan mulla on ollut kerran yksi naaras Colbronde's Keiko, jonka jätin käyttämättä jalostukseen siksi, että sillä karva oheni hajurauhasten ympäriltä noin nelikuisesta lähtien. Jotain hormonaalista ilmeisesti, sillä karva palautui vanhuudessa. Pahimmillaan kyljet olivat lähes paljaat. Allergiasta ei ollut kyse, eikä myöskään mistään sellaisesta sairaudesta, joka olisi hajottanut ihon. Periytyvyyttä en lähtenyt testaamaan. Vanhemmat olivat terveitä.

Ja kerran on ollut allerginen naaras Mantelin x (en muista nimeä) jota kutsuin Assiksi ja jonka jouduin jättämään jalostuksesta, koska sillä oli paha puruallergia. Karvat lähtivät vatsapuolelta kokonaan ja iho ärtyi punaiseksi, jos oli purujen kanssa missään tekemisissä. Pidin sen papereissa, niin eläin pysyi oireettomana.

Eli muistutukseksi nyt vaan ainakin nuoremmille, että jos hamsterilta lähtee karvaa, kyse ei ole aina eikä välttämättä mistään cushingista tai sairaudesta, joka johtaa kuolemaan. Kuitenkin kyse on mielestäni aina sellaisesta vaivasta, että poikasten teettäminen on hyvä unohtaa.

Sundae

#17
Lentsu, viskasin yksäriä. Naputtelen parhaillaan sukutauluja ja laitan sulle jotain hahmotelmaa joko huomenna tai jo kun tulen illalla töistä.

lentsu

#18
Kiitos Sundae, jatketaan keskustelua ja kiva jos saan niitä tietoja.

Mutta tässä välissä nyt kun olen tuossa googletellut kasvattajanimeäni ja löytänyt netin syövereistä eeerittäin kiinnostavia sukutauluja - ei omien hamstereitteni, vaan niiden jälkeläisten ja jälkeläistenjälkeläisten jne. vetää kyllä vakavaksi.  :S

Vaikka alunperin kyseessä olivat terveet hamsterit, mitähän siinä vaiheessa on ajateltu, kun ne on niputettu yhteen ja risteytetty kaikki keskenään? Ei ainakaan geenipoolia. Oranssi on tasan tarkkaan nyt tässä asiassa oikeilla jäljillä. Uskon, että paljon ongelmia selittyy sillä, että jossain vaiheessa linjat ovat menneet yksinkertaisesti liian tiukoiksi. Minun tai muiden.

Näennäisesti monen hamsterin sukutaulussa ei ole yhtään samaa eläintä, mutta jos suurin osa viimeisenä sukutaulussa alkavista eläimistä alkaa nimeltään esimerkiksi mun kasvattajanimellä (kun lopetin kasvattamisen keltaisten kanssa, kaikille tuli vissiin kiire saada osansa linjasta?  :roll: ) tai sitten sellaisella, josta tietää, että takaa tulee taas mun eläimiä. Ja kun näiden eläinten suvun tunnen 1990-luvun alkupuolelle asti, se nyt on vaan niin, että yhdessä vaiheessa niin mun kuin muutamien muidenkin hamtereiden takana kertautuu, kertautuu ja kertautuu Maxemal's Melody Maker, Molly Malome ja muutama muu Ämmällä alkava. Se tarkoittaa sitä että oikeasti, siinä vaiheessa jos suku koostuu pääasiassa vain näistä hamstereista ja niiden jälkeläisistä, eikä sekaan ole tuotu kokonaan uutta verta esim. kauempaa ulkomailta, geenipoolista on tullut katastrofaalisen ahdas.

Varmaan paljon samanlaista on tehty muiden sukujen kanssa, mutta mä nyt ratkutan tässä oman jalostustyöni jatkamisesta, kun voin sen tehdä ilman että kukaan voi sanoa että mustamaalaan muiden sukuja. Omaansahan saa varmaan julkisesti mollata ja dissata ilman että kukaan muu vetää siitä herneet.  XD

Yritin aikoinaan parhaani, mutta nekään eläimet eivät olleet virheettömiä. Esim. Colbronde's Fandango, joka oli jumalaisen kaunis pk keltainen ja jota lainasin yhdelle kasvattajalle viimeiseksi silloin, kun itse lopetin jalostustyön, kuoli mystisesti (ei vaikuttanut sydämeltä) ja aivan äkisti pian astutusreissulta palattuaan ilman näkyviä oireita. En avauttanut, kun en enää itse kasvattanut siinä vaiheessa linjaa. Mutta jotain vikaa siinä oli ja nyt se on vähän yhden jos toisen takana risteytettynä kaikkiin mahdollisiin muihin mun kasvatteihin joita löytyy sen puolison takaa. W-poikueella oli se sydänvaiva, joka tuli Istharilta, joka kärsi lopunikänsä pitkittyneistä vaivoista sydämessä ja kuoli lopulta itsekin siihen, sitten se tosiasia, että Maxemal's M vaikka oli sen sairaan suvun terveen vesan Colbronde's Mentorin tytärlinja, ja vaikka ne kaikki olivat terveitä ja upeita, täytyy muistaa että kukaan ei takaa saadaanko Mentorin perimästä sittenkin joskus aina esiin tuo suspect alopecia areata tai cushing, mikä se sitten tieteellisesti onkin, kun RIITTÄVÄSTI kerrataan samaa sukua. Ja sitähän on tehty urakalla.  :huh

Ja sitten, tähän liittyy ihan toinenkin asia kuin sairaudet. Huolestuttavasti näyttää olevan nykyään paikoin vaikea saada naaraita tiineiksi. Näitä juttuja on tuolla poikasturinapalstan puolella kasapäin. Tai poikaset syntyvät jotenkin viallisina tai naaraan vaistoissa on jotain vikaa tms. tapauksissa, joissa naarat tappaa kaikki poikaset tai ne kuolevat muutaman viikon ikäisinä ilman selitettävää syytä. Yksi suuri syy tällaisiin ongelmiin on ahdas geenipooli. Se voi tulla kauempaa kuin ajattelettekaan. Ruotsista tuodut eivät ole ratkaisu, sillä ne ovat, kuten Oranssikin sanoi, etenkin nykyään tosi ahtaista linjoista, ja takana osin suomalaisia. Eläinkaupan eläimet tuovat vielä vähemmän lisää uutta tervettä verta kuin tuurilla, koska ne vasta ovatkin usein rutsattuja.  Houston, we have a problem.  :teipit Mihin me hävitettäis papova ja mistä saataisiin taas joukkoon ne ihanat brittikasvattajat, jotka pitävät hamstereita meikäläisittäin hirveissä oloissa, mutta joilla on oikeasti PALJON hamstereita ja siten laaja, meidän hamstereista poikkeava suku ja perimä. Sitä nimittäin tarvittaisiin.  :pihalla:

Sundae

#19
Niin, siinä ei tosiaan paljon auta, että kasvattajalla itsellään on useampaa eri tuontia ja linjaa, kun Suomessa on ollut jo vuosikaupalla vaikeaa saada erisukuista. Myös Ruotsissa. Kun sitä erisukuista vihdoin saadaan, se on kohta jokaisen elukan takana kuitenkin. Jossain vaiheessa väkisinkin kaikki kohtaa, kun kaikki mahdolliset kortit on käytetty. Yksittäiset uudet eläimet ei auta, yksittäiset uudet linjat ei auta. Ja kun lisätään tähän papovat ja muut tuontia rajoittavat/rajoittaneet tekijät, niin voilá.

Ongelmallista on myös se, että jotkut eivät ole millään tasolla tietoisia pienemmistä tahi suuremmista ongelmista, joita on jossain takana esiintynyt. Eikä kaikki ongelmat todellakaan esiinny juuri sukutaulun eläimillä vaan esim. sisaruksilla ja asioita pitäisi kerrata, niistä pitäisi saada tarpeeksi keskustelua ja pistää ylös. Kaikkea ei todellakaan pysty huomaamaan kovin lyhyellä aikavälillä eikä yksin. Palasia ei aina saa koottua tarpeeksi ajoissa ja se hyvinkin vaatii sen, että katsotaan nimenomaan taaksepäin ja yksittäistapauksia kokonaisuutena. Ei kaikki ongelmat kulje "nättinä pakettina", jonka voi helposti sitten bongata ja eliminoida pois omasta kasvatuksestaan.

Tieto ei aina kulje läheskään riittävästi, joskus jopa ollenkaan. Joitakin ei huvita puhua tietyistä asioista, osa asioista unohtuu tai "unohtuu", kasvattajia lopettaa ja tärkeitä asioita jää unholaan, kun niitä ei käsitellä aktiivisesti tai niistä ei tiedetä tarpeeksi. On helppo sanoa, että "se linja on jäänyt pois, kun oli niin ongelmainen", mutta silti omien jalostuseläinten taustat on pari sukupolvea taaksepäin lähes samaa soppaa ja porskutetaan eteenpäin aurinko olevinaan pilvettömältä taivaalta paistaen.

Nämä on vaikeita asioita, ja rajojen vetäminenkin on vaikeaa. Kun ei ole tietoa, mistä ongelma on peräisin (tai mikä se ongelma tosiasiassa kokonaisuudessaan on), kuinka pitkälle rajaat, mitä ja miten rajaat? Myös jatkossa? Kun muidenkin tekemiset ja tekemättä jättämiset vaikuttaa. Jos ei juuri sillä hetkellä, niin myöhemmin. Omassa kuplassaan ei kauan elele.

Karu totuus on se, että vaikka kaikkesi yrität, tutkit ja pähkäilet, suunnittelet ja keskustelet ja olevinaan fiksusti teet, niin jossain saattaa silti mennä metsään tai tulla ylläriä jos jonkinlaista. Viimeistään siinä vaiheessa kun siinä sopassa on muitakin kuin se oma lusikka.

lentsu

#20
Ja sitten kun tiukasti rajataan, on tuloksena loppuviimeksi vain entistä ahtaampi geenipooli.  :roll: Ja joskus sairaiden sisaruksista löytyy niitä terveitä, mutta jos koko linja lopetetaan, ollaan taas menetetty turhaan yksi linja. Joskus taas koko linja on niin kipeä, että on parempi lyödä hanskat tiskiin. Rajanveto voi olla vaikeaa ja kristallipalloa kun ei ole, virheiltä ei välty.

Ja sitten kun saat uutta verta ulkomailta, niin kun käy oikein lottorivi, tulee Suomeen vain uusi perinnöllinen sairaus jonka kanssa sitten kamppailet ja yrität elvyttää linjaa muilla, ja kas, kotimaisilla hamstereilla.

Koko kasvattaminen on tätä taustaa vasten aika masokistista puuhaa.  :roll:

Mutta mikä sitten auttaisi, olisi tiedon kerääminen ja sen tallentaminen. Yhdistys voisi pitää kirjaa suvuista (kai ne sukutaulut jossain tallella onkin, ainakin takavuosilta kun hamsterit vielä rekisteröitiin?), nyt tietty vaikeampaa, mielestäni harmi ettei hamstereita enää rekisteröidä niin laajasti kuin joskus tehtiin. Jos ne kirjat on jossain tallella, yhdistyksellä on käsissään lähes koko suomalaisen hamsterijalostuksen historia miinus viimeisimmät vuodet, mikä on tietty iso menetys. Mutta sitten tarvittaisiin sitä avoimuutta, jotta kirjattaisiin kaikki ilmoitetut naaraat joilta ei lisääntyminen onnistu, ennen aikojaan sydänsairauksiin tai kasvaimiin kuolleet eläimet (vanhuksia on turha kirjata, joka tapauksessa suurimmalle osalle tulee jokin kasvain tai sydäri, mikä mummelin/papparaisen vie), karvansa menettäneet, allergiset ym. Jos tällainen kartta olisi ja se olisi julkinen, kaikilla olisi helpompaa. Mielestäni tämmöiset muistiinpanot olisivat verrattomasti tärkeämpiä kuin muotovalioiden listaaminen. Mutta iso homma ja ongelmana, jos on paljonkin ihmisiä, jotka eivät välitä puhua ongelmista julkisesti tai ei vaan kiinnosta, vaikka kuinka lyötäisiin avauspöytäkirjoja tiskiin. Mutta jos tarpeeksi edes olisi kiinnostuneita ja työtä tehtäisiin yhdessä, siitäkin apu.

Oranssi

#21
Xardanin emo oli tiukasti "linjattu" (sanon nätisti) seuraaviin hamsuihin: ensimmäiseen hamsteriini Toffo's Daffodiliin x3, sen täyssiskoon Toffo's Fortuneen x1, Fin Mva Mantelin Severiin x3 sekä Sunrise Graceen x2. Näistä Grace oli itse sukusiitoksen tulosta. En itse tehnyt Xardanin takana olevia linjauksia vaan muut kasvattajat. Oranssin Bluesin ja Sunrise Gracen poikue oli nätti ja ilmeisesti innosti kasvattajia hieman liikaa...

Luojan lykky minulle niin rakas Toffo's Daffodil "Vappu" ei kuollut kasvaimiin, vaan sydäninfarktiin, todettu EELAssa. Fin Mva Mantelin Severi eli terveenä pitkään ja oli itse ulkosiitoksen tulosta. Sunrise Grace eli aivan normaalin mittaisen elämän myös. Jos näillä eläimillä olisi ollut kasvaimia, nykyinen tilanne voisi olla hullumpi kuin se onkaan.

Cushingia muistuttavan taudinkuvan olen mahdollisesti nähnyt jo v. 2001, kyseessä oli lemmikkihamsteri joka eli vanhaksi, 26 kk on hyvä ikä naaraalle, ja vanhan hamsun sairaus lienee hyväksyttävää? Kyseinen naaras oli samasta suvusta kuin Mustikkamaan Salmiakki**.

Towy Vale's Olympia, englannintuontinaaras, josta suoraa emolinjaa alaspäin polveutuu mm Fin Mva Mustikkamaan Peppi Pitkätossu, lopettiin sairaana ja sillä todettiin imusolmukesyöpä eli lymfooma, dg:n julkisti aikanaan hamsterin omistaja itse, joten ei liene väärin toistaa sitä tässä.

Ja todella tiukkaan sukusiitettyjä Stjärnvindens- ja Månstenens- hamsuja löytyy useita mm Sharonda's J -poikueen takaa.

Oletan edelleen, että villakoiran ydin on syyrianhamsujen yleiset kasvaintaudit yhdistettynä liialliseen sukusiitoksen joka romuttaa immuniteetin ja/tai tiivistää perimää liikaa.

mirilii

#22
Juhahan on alkanut tekemään sitä sukutaulutietokantaa. Ongelmana nyt on ollut vähän se, että sukusiitoslaskuri ei toimi ihan aukottomasti. Tai toimii, mutta se menee hiukan sekaisin jos sillä koittaa oikein rutsattuja sukusiitoskertoimia laskea (se laskee prosenttia liikaa) mutta ihan sellainen perustietokanta on jo oikeastaan suht hyvissä kantimissa. Aika on vaan vähän kortilla työnteonkin ohessa, ja kun tietokantoja pitää rakentaa aika monta, koska lajejakin on useita.

mirilii

#23
Lainaus käyttäjältä: "Oranssi"Xardanin emo oli tiukasti "linjattu" (sanon nätisti) seuraaviin hamsuihin: ensimmäiseen hamsteriini Toffo's Daffodiliin x3, sen täyssiskoon Toffo's Fortuneen x1, Fin Mva Mantelin Severiin x3 sekä Sunrise Graceen x2. Näistä Grace oli itse sukusiitoksen tulosta. En itse tehnyt Xardanin takana olevia linjauksia vaan muut kasvattajat. Oranssin Bluesin ja Sunrise Gracen poikue oli nätti ja ilmeisesti innosti kasvattajia hieman liikaa...

Oleellista kai olisi myös tietää, että miten kaukaa kyseiset nimet kertautuu. Kuitenkin kai on tärkeää, että sukusiitos tapahtuu mahdollisimman hitaasti, ja mahdolliset samat nimet ei kovin montaa kertaa vilahda yhdessä sukutaulussa. Kanta kestää hidasta sukusiitosta paremmin kuin nopeaa.

lentsu

#24
Hienoa työtä Juhalta.  :) Sukutaulutietokanta jo sellaisenaan olisi äärimmäisen arvokas. Siihen kun voisi liittää vielä terveystietoja, se olisi aarre.

Kanta tosiaan kestää paremmin hidasta kertausta kuin nopeaa, mutta Suomessa (Ruotsissa tilanne vähän toinen) mielestäni hankalin ongelma tällä hetkellä ovat juuri nuo kauempaa kertautuvat. Nythän ihmiset kyllä katsovat, ettei sukutaulussa näy samoja nimiä, ja monet ovat siitä käsittääkseni hyvinkin tarkkoja. Geenipoolin kannalta on kuitenkin myös hyvin oleellista se, montako eri hamsteria on takana kaikkiaan sitten, kun ollaan kauempana siitä, mitä sukutaulussa näkyy. Pyysin tosiaan aikoinaan esim. ettei Z- tai W-poikuetta linjattaisi ja nyt ne ovat moninkertaisina. Minulla ei ole tietoa niiden jälkeläisten ja jälkeläistenjälkeläisten sydäntautikuolleisuudesta, mutta tuskin teki kovin hyvää.

Sillä perusteella miten pitkään nyt satunnainen otos (eri sukuisia) täällä kotonani 9 hamsteria on elänyt, yleinen terveystilanne ei liene kuitenkaan mikään kauhea, kun 4 hamsua 9:stä on täyttänyt jo 2 v ja viimeinen kuollutkin oli lähes 2,5-vuotias naaras. Tämä on toki pieni otos, mutta ei nyt kauhean karmeaa tilannetta lupaa. Toisaalta huolestuttavat nuo yleisiltä kuulostavat tiinehtymisongelmat. Ne voivat osittain johtua kannan kapeudesta.

mirilii

#25
Joo, kyllä siihen voi lisäillä tietojakin, kunhan vaan saadaan keksittyä sopiva systeemi siihen. :) Eli kuka päivittää jne.

marlena

#26
On kyllä tosi tyhmä juttu tämä että nykyään pääsee ulkomuotoluokkaan ilman rekisteröintiä. SHY saa vain itseään syyttää että rekisteröinnit ovat "loppuneet" .  Ja oletteko ajatelleet ruokinnan osaa. Valmistajat ovat miettineet kaikille lajeille omat ruokansa. Mutta monet antavat hamsterille hevosille tarkoitettua ruokaa.  Pitäisi järjenkin sanoa että  Hevonen ja Hamsteri ovat ruuansulatukseltaan ja kooltaan erilaiset.  Ja niiden tarpeet ovat erilaiset. Ei ihme että esim. knikkejä alkoi tulemaan kuin liukuhihnalta. Joku aina jossain antaa ihan väärää ruokaa.  :oops:  
Ja sitten, jalostus, kuka siitä välittää. Kun monet ostavat mielellään naaraan että sille saa sitten poikasia.. Eikä välitetä mistä ja minkälaisen uroksen valitaan. HAMSTERI on liian halpa, sitä ei arvosteta tarpeeksi. (tällä en nyt tarkoita vastuullisia kasvattajia jotka yrittävät parhaansa). Hybridejä tehdään kun ne ovat niin söpöjä ja kauniita. KUKA VÄLITTÄÄ??? Ne tulee vain lemmikeiksi..  Nykyään ei enään löydä helposti ulkomailtakaan puhtaita linjoja. Vai???  Huh HUh
Ajattelin elvyttää hiukan syrkkikasvatustani mutta huomaan nyt että ei kannata.  :cry:
Susa-Erma´s Syyrialaiset ja Venäjänkääpiöt: Talvikot ja Campbellit
Asumme Tampereella! 040-5839435  
http://susaermas.suntuubi.com/

Elven

#27
Eipäs nyt luovuteta. Mikäli se vanha tieto pitää paikkansa, että kaikki lemmikkisyrkit on peräisin jostain yhdestä parista jotka joku tutkija vei johonkin jerusalemin yliopistoon, niin selvästi hamsut on ennenkin selvinneet vaikeuksista. Hamsuja on kaikkialla.
Joten miksi, se on sitten niin vaikeaa? Ja se tosiasia nyt vain on hyväksyttävä, että kaikkia sairauksia ei mitenkään pystytä jalostuksella poistamaan.
Jonkunlainen laaja ja kaikenkattava rekisteri voisi auttaa, mutta miten muka saisi aikaan rekisterin, jossa olisi jokaisen hamsterin kuolinsyytkin? Hyvin harvat kuitenkin tutkitaan kuoleman jälkeen. Pelkkä kuolin-ikä kun ei oikein riittäisi, vaikka hyödyllinen sekin kyllä olisi. Ja siinä pitäisi tosiaan olla kaikki hamsterit, eikä vain ne laatu1 saaneet.
Aloittelevaa syrkkikasvatusta, värit vielä vähän hakusessa.

lentsu

#28
Mulla oli sellainen "rekisteri" omistani, kunnes tyhmyyksissäni viskasin sen "tarpeettomana" pois. Eli merkitsin aina, toista kymmentä vuotta, jokaisen hamsterin rekisteripaperiin myös kuolinpäivän ja joko todetun (avaustulos) tai oletetun (oma havainto, mikä ei tietenkään varma, mutta suuntaa-antava), oliko kuolema viitannut esim. sydänkohtaukseen tai kasvaimiin.

Tämä olisi täysin mahdollista, jos kaikki tekisivät niin kuin minä aikoinaan tein, mutta sen lisäksi lähettäisivät kopion hamsteriyhdistykselle, joka organisoisi tiedon keruun ja arkistoinnin. Silloin jos jotain odottamatonta ilmenisi esim. voimakasta taipumusta kasvaimiin, cushingia tms. jossain perheessä, tilanne olisi paljon helpompi kartoittaa kuin nyt kun etsitään viitteitä sieltä ja täältä. Toki merkinnöissä pitäisi olla aina selkeästi myös se, onko tieto avaustulokseen perustuva vain omiin havaintoihin (=oletus). Joka tapauksessa se tarjoaisi informaatiota.

Ei koskaan päästä kaikista taudeista, se on aivan selvä. Eikä nykytilanne papovaa lukuunottamatta ole sen pahempi varmastikaan kuin aikaisemminkaan - paitsi nyt siltä osin, ettei papovan takia ole tuotu uutta verta Englannista ikiaikoihin, mikä kaventaa perimää kyllä merkittävästi.

Kasvatus on aina ollut tuulimyllyjä vastaan taistelemista ja turpaansa ottamista, aika ajoin, ja välillä siitä taas saa palkinnon: kauniita, terveitä hamstereita. Niin että Marleena en mä nyt noin sanoisi kuitenkaan. Ja rekisteri olisi aina ollut yhtä arvokas. On tosiaan sääli, ettei hamsuja enää rekisteröidä. Ja olihan se hyvä tulonlähdekin yhdistykselle. Ainakin itse pulitin aikoinaan melkoiset pennit kun rekisteröin jokaisen poikasen jokaisesta poikueesta.  ;)

Heli

#29
Lainaus käyttäjältä: "marlena"Ja oletteko ajatelleet ruokinnan osaa. Valmistajat ovat miettineet kaikille lajeille omat ruokansa. Mutta monet antavat hamsterille hevosille tarkoitettua ruokaa.  Pitäisi järjenkin sanoa että  Hevonen ja Hamsteri ovat ruuansulatukseltaan ja kooltaan erilaiset.  Ja niiden tarpeet ovat erilaiset. Ei ihme että esim. knikkejä alkoi tulemaan kuin liukuhihnalta.
Kyllähän varmasti ruokinnallakin on vaikutuksia asiaan enkä usko itsekään, että hevosille suunniteltu ruoka on ainakaan sellaisenaan hamsterille sopivaa. Toki hamsteri syö ruokaa huomattavasti pienempiä määriä kuin hevonen ja kun seokseen vielä lisätään hamsterille sopivaa täytettä, "laimenee" ruoka entisestään.
Mutta joo, kyllähän se silti on hevosille suunniteltu.

Mutta toisaalta, eipä se, että ruoka on suunniteltu hamsterille, tarkoita että se olisi sen sopivampaa.  :S En tiedä millaista esmes. parjattu supa on tällä hetkellä (olen kuullut juttuja että olisi parantunut?), mutta viimeksi kun minä sitä ostin, se oli ihan ka-ma-laa.

Mut en tiiä, tämä hamsteritouhu on nykyään niin rakettitiedettä.  :D
Destiny's hamsterit 2001-2009