Suomen Hamsteriyhdistys ry

Nojuu mun moka 
Hoksasin tässä aamun pikkutunneilla että toi emähän on yhdistelmästä opal plat. ja sin.plat. Mun tietääkseni toi emän suku on likimain pelkkiä opalia, sinisiä ja mustia....ja jos toi isä on sitä mit luulen niin se on aika lailla normaali/argentelinjainen. Tällä pohjalla toi väri on outo. Näiden kahden nyt ko.cämpsyn vanhemmat ovat siis kasvattejani.
Eipä silti nää cämpsyt osaa kyllä yllättää...tuntuu että mikä vaan on mahdollista ...
Viimeisin oli argentet joilla oli ruskea pohjaväri ja liki valkoinen vatsa 

Joku umbbari toi on mikä on tuossa laittamassani linkissä, sillä on naamassa tuo kummallinen "maski" joka umbbareilla yleensä on. Tuollaisia mulla on syntynyt useampia, dove umbbareita ne ei oo, ja tosiaan mä sain silloin niille värimäärityksen tumma beige ja sama väri on merkattu tuon kuvan ötökälle kanssa   

Katsoin vaan tuolla toisaalla foorumilla olevaa kuvaa näistä kahdesta cämpsystä ja siinä kuvassa tämä on aivan erivärinen. Keltainen tulee ekana mieleen. Kaaret vaan uupuu mutta eipä ois eka keltainen joka näyttää ihan yksiväriseltä.

Toinen on opal platina. Tuosta toisesta en sen sijaan mene takuuseen...ne mitä omia on epäilty tummaksi beigeksi, ovat olleet eri sävyisiä ja tummempia. Kaivan linkin kuvaan jos löydän...

Muoks.
http://sphotos-f.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-prn1/25326_101904906519561_4211260_n.jpg
Tuon väriksi on merkattu tumma beige ja tuon sävyiset on ne omatkin olleet joita on tummiksi beigeiksi mietitty.

Livenä näkeminen helpottaisi värin määritystä, esim.argenteja ja keltaisia on valtava kirjo olemassaan, sävyvaihtelu on siis huomattavaa eikä kaikki suinkaan ole samanlaisia.

Jep.
Sain jopa todella "asiallisen" vastauksen kun tivasin tätä lupa-asiaa, "you must travel other way". Jepjep :D
Noh, nyt on hanskassa vastauksia joista yksi on "you don't need any permissions" ja yksi on tuo ylläoleva, ja kolmas se että eläimille tarvitsee sen luvan (jota ei saa), pitää rekisteröityä TRACES-järjestelmään (joka on lähinnä eläinlääkäreille tarkoitettu järjestelmä), ja pitää rekisteröityä johonkin tuontiasiaan jota kukaan ei ole loppujen lopuksi kertonut mikä se on ja millä lomakkeella se tehdään 
Ette usko että on nuija olo! Joka tapauksessa nyt on tilanne se ettei kukaan ole enää vastannut siihen mitä tehdään kun lupaa ei saa, eläimiä tulisi yli 5 kpl ja reitti kulkee Ruotsin läpi joka ei ole edes  kohdemaa, tuoja/viejämaa.
Viime kädessä pitää turvautua siihen että "lainaamme" jonkun ruotslaisen tuontilupaa, ei kai ole muuta vaihtoehtoa.

Ja tiedättekö mitä tullissa sitten tapahtuu kun on hankkinut kaikki vaaditut luvat ja paperit?
Kukaan ei halua katsoa niitä.

Meni kyllä usko nyt lopullisesti Jordbruksverketiin. Tosiaan Ruotsiin ei saa viedä kuin max.5 eläintä per nokka. No laitoin sitten nuo tuontilupaperit menemään ja tadaa! Tuontilupaa ei voida myöntää kuin ruotsalaiseen osoitteeseen 
Kaiken koomisinta tässä on se että on toimittu tasan heidän ohjeiden mukaan. Kysyin lisätietoja että mitäs nyt niin arvatkaapa olenko saanut ensinkään vastausta....

Vastauksia olen saanut aiemmin 8 joista jokainen on erilainen ja nyt sain vielä 3 lisää 

Lainaus käyttäjältä: Rukyo - 02.10.12 - klo:16:14
Tammenterho/ Campbelleita tulisi käsitellä samoin kuin muita poikasia eli päivittäin, sillä mitä enemmän poikasia käsittelee sitä paremmin ne tottuvat siihen.

Jos cämpsyillä on pääkoppa kunnossa niin on aivan sama käsitteleekö niitä kerran viikkoon vai päivittäin. Itse en käsitellyt cämpsyjäni kovin usein, juurikin "erottaakseni jyvät akanoista". Jos cämpsypoikanen näpsii niin sitä käytöstä ei saa pois käsittelyllä. Päinvastoin päivittäinen räplääminen ärsyttää eläintä entistä enemmän puolustamaan pesäänsä.

^Tota, mä en halua yhtään masentaa mutta se hopea+diluutti ei ehkä ole sieltä fiksuimmasta päästä  tuolla on nimittäin nyt ollut genetiikkaryhmissä useampi tapaus joissa poikanen voi olla/on jollain tapaa hopea+diluutti mutta kukaan ei voi sanoa väriä varmaksi, eli värin tunnistus voi mennä mahdottomaksi. Toki jos niitä haluaa arvuutella niin mikäs siinä, mutta nuo esimerkit nyt nähneenä luovuin itse siitä pienestä ajatuksesta joka koski myös hopeasinistä. Juu ei kiitos 
Varsinkin, kun joku keksii kuitenkin jossain vaiheessa lisätä soppaan mukaan ps.t, rs.t, satiinit ja kuviot nin avot  muutenkin olisin näiden uudempien variaatioiden kanssa varovainen alkuun, ei niistä kaikkia mahdollisia variantteja kannata heti alkaa kokkaamaan. Sinistäkin on loppujen lopuksi aika vähän aikaa kasvatettu.

Onkohan hopeasamppanjoissa oikeasti noin suuret variaatiot kun mulla on hopeasamppanja kanssa ja se ei ole sinne päinkään samaa sävyä Lumon kanssa...? Vai hämääkö kuva?

Hajime, Värimerkit näkyy kyllä jo tuossa iässä. Eli jotain yksivärisiä siellä on tuutin täydeltä  ei nää tosiaan aina mene kuten odottaisi, mulla kävi äskettäin vähän samoin kun luonnonvalkoinen naaras paljastuikin geneettisesti mustaksi. Ei tullut ihan sitä mitä odotettiin ja toivottiin 

Mä muistelisin omien ipanoiden perusteella että tämmöset Sgsg-hopsumustat ja suklaat on tuossa kohdin ihan samanvärisiä kuin ei-hopeisetkin. Toki eroja voi olla, mutta usein noi Sgsg-hopsumustat on niin mustia että ne voi olla vaikea tunnistaa hopeisiksi.

Varmaan suurin ongelma näyttelyitä ajatellen on se että raja mutkien kanssa pitää vetää johonkin mutta mihin. Löysä letkuhäntä on helppo katsoa tapaturman piikkiin mutta sitten tämmöinen jäykkä ja reilusti mutkalla oleva on melko mahdoton sanoa onko se synnynnäinen vai ei.

Minusta olisi perinjuurin outoa että hamsterin biologia olisi niin erilainen kuin muilla lajeilla, ts. perinnöllinen luustomuutos voisi putkahtaa aikuiseen, jo kasvunsa kasvaneeseen eläimeen.
Olen ollut kaiken aikaa tätä mieltä että mikä tekisi hamsterista niin poikkeavan että tämä olisi mahdollista. Kaikilla muilla lajeilla se perinnöllinen häntämutka on jo syntyessä. Häntämutka on luuston/selkärangan epämuodostuma.
Tummanharmailla puhutaan olevan "paljon"knikkejä, ja näillä tarkoitetaan juurikin näitä syntyessä olevia mutkia. Silloin se häntä voi olla kierteellä, mutkalla, taittua selän päälle, olla siansaparomainen jne. eli ihan samat muodot ja mallit kuin esim.koirien häntämutkissa.
Olen kuullut nyt muutamankin englantilaisen kasvattajan toteavan että jos hamsun häntä on suora sen ollessa 2-3kk niin silloin se on suora. "If it's over 8 weeks I would not be worry anymore".
Tälläinen syntymämutkahäntä on kuulemma niin tiukkamutkainen ettei sitä saa millään konstilla suoraksi.
Usein taas näkee sellaisia letkuhäntiä jonka saa vedettyä suoraksi, ihan kuin häntä olisi jollain tapaa sijoiltaan. Tämmöinen ei mun järkeen käy että se olisi perinnöllinen luustomuutos. Tai ne hännät joissa on patti ja häntä itsessään on suora.

Googlen kuvahaulla "kinked tail" löytyy paljon kuvia erilaisista mutkahännistä eri lajeilla. Kannattaa käydä kurkkaamassa.

Silloin harvoin  kun kuolleita näkee niin kyllä ne erottaa. Kuollut nakki on väriltään kalpeanharmaa eikä pinkki. Yleensä emo ehtii ne kyllä pistämään parempiin suihin ennenkuin niitä ehtii siivoamaan.

Ei ne mammat 24/7 siellä pesässä istu    eli lepo vaan. Nälkäiset poikaset piippaavat ja ovat levottomia, eli tältä kantilta hiljaisuus on hyvä merkki.

Se umbrous voisi selittää myös nokiset naamat ja "suttuiset" kaaret. Jotenkin se tumma selkäväri on ajanut kaiken ohi, tummaa suositaan, se pärjää näyttelyissä joten näyttelyt ovat kaiketi tavallaan ohjanneet tilanteen siihen että mitä tummempi, sen parempi, noin kärjistettynä  siinä ohessa on sitten päässyt vatsaväri unhoittumaan.

Miten nämä tummavatsaiset nyt sitten arvostellaan näyttelyssä. Jatketaanko kuten ennen, mainitaanko tummasta vatsasta vai...? Toki paras olisi jos saisi jonkun varmuuden sen suhteen onko tosiaan kyseessä umbrous vai ei.

Cremeä ja keltaista ei suositella yhdistettävän. Kilpparille keltaisen sukuinen puoliso ja cremelle cremen sukuinen.
Syy siihen miksei näitä em.värejä yhdistetä on se että jälkikasvun värit voi olla mahdoton tunnistaa, ts.onko keltainen, creme vai cremekeltainen.
Keltaisten kasvattajalle creme sukutaulussa on iso nou-nou 

Mä voin sihteeröidä Satulle. Tarkoitus oli istua kuunteluoppilaana tuomarikoulutusta ajatellen kääpiöillä mutta sihteeröinti olisi vielä parempi :) nuo kääpiöiden tuomareiden sihteeripaikat kun ehti mennä jo aiemmin.

Joo mutta sairaita ne on silti. Sitä kun ne ei osaa kertoa onko niillä kuin paha olo. Jos lukee yhtään mitä oireita ja tuntemuksia diabetes aiheuttaa ihmisillä niin tuskin se kovin paljoa eroaa hamsuillakaan. Toisin sanoen niiden olotila ei taatusti ole hyvä. ELäin ei näytä kipujaan eikä osaa puhua ja kertoa kuinka se voi. Jättäisin ne kotiin, ihan niiden eläinten itsensä takia. Diabetes on sairaus, ne on kipeitä eikä diabetestä sairastava eläin kuulu näyttelyyn.
Ilmottautumiset saa varmasti peruttua.