• Welcome to Suomen Hamsteriyhdistys ry.
 
Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - Sarantha

#1
Kävin kesällä Hollannissa ja siellä oli just tuon näköisiä hamstereita yhden eläinkaupan näyteikkunassa. Niitä oli varmaan 10-15 kappaletta sellaisessa hamster dunaa pienemmässä lasikopissa.
#2
Hyvä että kerroit tuon varoittavan esimerkin, Elven, niin paljon näkee noita "voinko astuttaa vaikka on sen ja sen ikäinen" -kyselyitä, että jos vaikka muutama ottaisi tuosta esimerkistä opikseen.

Minun mielestäni se kertoo myös jotain harkinnan puutteesta, jos yhtäkkiä pitäisikin saada lähemmäs vuoden ikäiselle hamsterille poikaset. Jos ne poikaset haluaa, niin miksi sitä hamsua ei ole astutettu aikaisemmin? No ehkä siksi, että se poikasajatus pälkähti juuri omistajan päähän, ja totta kai ne poikaset siinä tapauksessa pitää saada justnytheti, kun kerran naaraspuolinen hamsteri talosta löytyy.
#3
Lainaus käyttäjältä: "GaneshaX"Suositus on 4-10kk

Tämä on vissiin syrkkien suositusikä? Tuossa ylempänä puhuttiin talvikoista... Minä olen oppinut, että talvikon tulisi saada ekat poikaset noin 4-6 kk iässä. Itse olen laskenut naaraan ja uroksen yhdistämispäivän niin, että naaras ehtii ensimmäiseen mahdolliseen synnytyspäivään mennessä täyttää 4 kk.
#4
Naaras on tuossa vaiheessa jo liian vanha saamaan poikaset, toisaalta tuossa tilanteessa nyt ei isompaa hätää pitäisi enää olla, naaras tuskin tulee kantavaksi enää jos ei ole puolessa vuodessa tullut. Ei ole mitenkään harvinaista että talvikko (varsinkaan talviaikaan?) jää tyhjäksi.

Talvikon kiimaa ei ihminen huomaa, joten niillä ei käytetä ns. astutusmenetelmää, vaan tehdään juurikin tuolla tavalla kuin kaverisi on yrittänyt, eli laitetaan naaras ja uros yhteen asumaan ja pidetään ainakin pari viikkoa, käytännössä siihen saakka kunnes naaraasta näkee että se on kantavana.
#5
^ Vaaleanruskea talvikko voi kyllä olla talviturkissakin.
#6
Mulla on yksi musta duna, ja se on rumin mitä omistan  xD  Se ei tosin johdu niinkään väristä vaan siitä että se on ikivanha ja kolhuinen. Laskin muuten jossain vaiheessa että mulla on yhteensä seitsemän minidunaa, jotka ovat kaikki erivärisiä. Löytyy tummempi sininen, vaalea sininen, turkoosi, limenvihreä, marjapuuronpunainen, pinkki ja oranssi  :roll:  Käytettyjä olen ostanut milloin mistäkin kiinnittämättä huomiota väriin, Ja viimeksi kun ostin eläinkaupasta kolme uutta kerralla, ne olivat tietysti kaikki erivärisiä, samanvärisiä ei saanut...
#7
Lainaus käyttäjältä: "ammie"Siis jos tietoa ihan oikeasti on tarpeeksi ja tajuaa mitä tässä nyt on alkamassa tekemään ja saa vanhemmilta tukea niin en näe estettä, miksi esim. 11-vuotias ei vois ruveta kasvattaan.
Mitä se "vanhempien tuki" käytännössä tarkoittaa? Sitä, että äiti sanoo lapsen suunnitelmille joo ja ostaa kiltisti hamsterinruokaa lähikaupasta? Minä olen tavannut aika paljon jyrsijöitä omistavien lasten vanhempia, ja osalle on hyvin vaikea ymmärtää edes sitä, että pieni jyrsijäkin on vietävä eläinlääkäriin kun se sairastuu ("eihän niitä mitenkään voi hoitaa kuitenkaan, ihan turhaa hömpötystä, kyllä se kuolee itsekseen jos on niin kipeä") tai että siemenseos pitäisi ostaa ihan eläinkaupasta. Minun on hyvin vaikea uskoa, että joku sellainen vanhempi joka itse ei ole kiinnostunut jyrsijöistä ja joka näkee ne tyypillisesti lasten vaatimattomina ja harmittomina lemmikeinä, sitoutuisi lapsen kasvatusharrastukseen niin paljon että ottaisi selvää jalostuksesta, näyttelyistä ym. ja tukisi lasta näissä asioissa.

LainaaMutta voisin kyllä sen verran vielä sanoa, että tän henkilön pitäs kyllä ite tietää onko valmis kasvatukseen, eikä välttämättä tulla kysymään foorumilta voiko hänen ikäisensä kasvattaa.
Ei sitä useinkaan itse tiedä. Kasvatus on paljon vaikeampaa ja vie enemmän resursseja kuin voisi kuvitella, joten oikeastaan vasta muutaman poikueen ja aktiivisen harrastusvuoden jälkeen voi minun mielestäni alkaa jossain määrin tietää, onko valmis tavoitteelliseen kasvatukseen tai onko se oma juttu. Minä kokeilin parin vuoden ajan ja tulin siihen tulokseen, että ainakaan tällä hetkellä oma jaksaminen ja resurssit eivät riitä, ja tietoakin pitäisi hankkia paljon enemmän.

Kehottaisin Hamsu-98:a miettimään, miksi haluat kasvattaa? Mikä siinä on se juttu, joka kiinnostaa? Ja miten ylipäätään näet kasvatuksen, ajatteletko söpöjä poikasia ja sitä että oma lemmikkisi pääsee kokemaan "äitiyden onnen"? Mitä tiedät näyttelyistä, hamstereiden väreistä, terveysongelmista, genetiikasta? Onko sinulla käsitystä siitä, mikä on näiden asioiden merkitys kasvatuksessa?

Kasvatukseen liittyy paljon sellaisia käytännön asioita, jotka voivat koitua ongelmallisiksi 11 -vuotiaalle. Jos haluat kasvattaa tavoitteellisesti, eläinmäärän on pakko olla muutamaa hamsteria suurempi. Onko sinulla tilat eläimille, pystytkö nukkumaan esimerkiksi 20 hamsterin kanssa samassa huoneessa ja hyväksytkö sen, ettei huoneeseesi kohta välttämättä mahdu muuta hamstereiden asumusten ja sänkysi lisäksi (harvalla alaikäisellä kotona asuvalla kasvattajalla lienee eläinhuonetta erikseen)? Maksavatko vanhempasi isonkin hamsterimäärän ruoka- ja kuivikekulut, sekä mahdolliset eläinlääkärikäynnit? Entä näyttelyilmoittautumiset? Entä kuljetukset näyttelyihin, lähtevätkö vanhemmat viemään? Ja ymmärtävätkö vanhempasi, että uutta verta jalostukseen ei hankita lähieläinkaupasta tai luokkakaverin hamsterista? Ovatko he valmiita noutamaan sinulle uusia kasvatuseläimiä satojen kilometrien päästä? Kannattaa miettiä näitä kysymyksiä.

Ja sitten ne itse jalostukseen liittyvät ongelmat. Ymmärräthän sen, että se oma rakas hamsterisi voi pahimmillaan kuolla synnytykseen? Tai poikaset voivat kuolla? Tai että useamman sukupolven jalostettuasi hamstereissasi saattaa ilmetä jokin perinnöllinen sairaus, jonka seurauksena joudut katkaisemaan linjan ja sitten sinulla äkkiä onkin 20 jalostuskelvotonta hamsteria kotona eikä tilaa hankkia uusia? Kaikenlaisia vastaavia ongelmia voi tulla esiin.

Tässä siis muutamia syitä, miksi kasvattaminen on 11 -vuotiaalle huomattavasti haasteellisempaa kuin aikuiselle.

Nämä ylläolevat on kirjoitettu ajatellen kasvatusta, ei pelkkää lisäännyttämistä. Jos olit ajatellut vain teettää yhden poikueen sillä omalla lemmikkihamsterillasi, niin se ei ole kasvattamista, kuten ketjussa jo aiemminkin on sanottu.

Mutta vielä lohdutuksen sana: aika kuluu. Minä olen nyt 25, ja joskus huomaan jo toivovani, että olisin nuorempi... Kyllä sinäkin ehdit vielä kasvattaa vaikka kuinka kauan ja menestyksekkäästi, kun vain olet kärsivällinen  :)
#8
Lainaus käyttäjältä: "Anskuu^^"1. Luin tämän keskustelun läpi ja kysäisenpä jotain. Eli siis, kun nimeätte hamstereita tällätteillä "pitemmillä" nimillä, niin onko hamsuillanne jotkut kutsumanimet, vai ei?

2. Nimeättekö kaikki poikaset mitkä syntyvät? Ajattelin vaan, jos poikanen lähtee uuteen kotiin, niin pysyykö ne antamanne nimet, vai vaihtuvatko ne sitten?

Kasvattajan antama nimi on aina se virallinen nimi, jota poikasen omistajan täytyy käyttää esim. näyttelyissä ja muissa vastaavissa yhteyksissä. Kasvattaja tekee hamsterille rekisteripaperit tällä nimellä. Hamstereitahan ei rekisteröidä poikasina, vaan sen voi rekisteröidä vasta kun se saa näyttelyistä L1 -maininnan. Tällöin hamsteri myös täytyy rekisteröidä kasvattajan antamalla nimellä.

Kutsumanimen saa tietysti jokainen omistaja itse päättää. Eli jos joskus kasvatat hamstereita, keksit poikasille nimet jotka kirjoitat rekisteripapereihin, ja nämä säilyvät poikasten virallisina niminä uusillakin omistajilla. Sen sijaan kutsumanimen saa toki jokainen itse päättää.

Minulla on tässä vähän vaihtuvaa käytäntöä. Omilla kotiin jääneillä, erimaalaisten ihmistennimien mukaan nimetyillä hamstereilla ei ole erikseen kutsumanimiä koska nuo papereissa olevat nimetkin ovat ihan käyttökelpoisia, samoin esim. Helin kasvatti Destiny's Mango oli ihan vaan Mango. Kun taas Fairyland's Capella on kotikäytössä vain Pea, ja samoin yhtä omaa kasvattiani Näkyjen Pitelijää kutsun kotona Nokkoseksi. Suurin osa ihmisistä taitaa muokata virallisesta, usein pitkästä nimestä jonkin lyhennöksen, tai sitten keksii kokonaan uuden nimen. Joskus olen itse keksinyt hamsterille uuden "kotinimen" vaikka virallinenkin olisi lyhyt, esim. Danny muuttui meillä Aatokseksi koska tuo Danny oli mielestäni aika kamala nimi (tuli liikaa se laulaja mieleen), näyttelyissä se toki silti kävi Dannyna :)
#9
Lainaus käyttäjältä: "niiisku"Minulla menee yhteen dunaan melkein tunti, siis pariinkytä menisi 20h, ja sitä ei voisi siis mitenkään yhdessä päivässä tehdä, eli oikeastaan jos miettii, niin tehän joudutte melkein jokapäivä jotakin asumusta siivoilemaan, ja purujakin varmaan menee ihan hillittömästi?
No mulla noita nyt ei enää ole niin paljon, enimmillään on tainnut olla 11-12 pienempien jyrsijöiden asumusta. Tällä hetkellä on neljä minidunaa, yksi iso terraario, marsujen häkki sekä kanin vessalaatikko. Eli yhteensä seitsemän siivottavaa objektia. Minulla menee yhden minidunan siivoamiseen ehkä 5-10 minuuttia ja siivousvälit pidän aika pitkinä (minidunat noin 2 viikon välein, isoon terraan täydellinen purujen vaihto ehkä kerran puolessa vuodessa ja lisäksi vessanurkan siivoamista ahkerammin, marsujen häkki ja kanin laatikko kerran viikossa) joten eipä noihin oikeasti juuri aikaa mene. Yleensäkin mulla menee lyhimmillään päivän perushoitorutiineihin aikaa ehkä 10 minuuttia, kyllä koira ja kissat työllistävät paljon kania ja jyrsijöitä enemmän.

En kyllä tajua, miten dunan siivoamiseen saa käytettyä tunnin  :S  Mulla oli joskus rotilla iiiiso ja moniosainen häkki jonka purkamiseen meni aikansa ja pohjalaatikko piti raahata kylpyhuoneeseen ja pyyhkiä vielä häkin kalteritkin, siihen sain pisimmillään menemään 35-45 minuuttia... Duniin tosiaan menee se max 10 min, siinä ajassa ehtii jo viritellä uusia virikkeitäkin jne.

Niin ja purut ostan Agrimarketista, 25 kilon säkki maksaa noin 6 euroa ja riittää meillä 6 talvikolle, 3 hiirelle, 2 marsulle ja yhdelle kanille noin kolmeksi kuukaudeksi  :)
#10
Minun mielestäni esim. nuo näyttelyttämisvaatimukset kasvattajanimeä hakevalle ovat todella välttämättömät ja ymmärrettävät. Ainakin minä ymmärsin näyttelyttämisen merkityksen vasta silloin, kun aloin käydä omien talvikoiden kanssa näyttelyissä. En vieläkään ymmärrä kovin paljoa siitä miltä näyttää hyvä tai huono talvikko, mutta ilman parin vuoden näyttelyttämistä en ymmärtäisi sitäkään vähää minkä nyt tiedän. Kyllä sitä rotumääritelmää voi päntätä ja etsiä tietoa netistä ja katsella kuvia, mutta vasta kun vertailee hyviä ja huonoja arvosteluja saaneita hamstereita "livenä" ja hakee arvioita omista elämistään, homma alkaa jossain määrin sisäistyä. Ja minun mielestäni tämän kaltainen rotumääritelmän sisäistäminen nyt on aika itsestäänselvä vaatimus nimelliselle kasvattajalle.

Jos haluaisi tosissaan jalostaa esim. nyt vaikka talvikoita tai mitä tahansa muuta lajia (mihin minulla eivät riitä resurssit), niin kyllä minun mielestäni aloittelevan kasvattajan on aika mahdoton edes luoda pohjaa jalostustyölle ilman että on mahdollisuus silloin tällöin käydä näyttelyissä tai vaikka edes nykiä hihasta kokeneempia ja kysellä heidän mielipiteitään omista eläimistä. Itse en välttämättä olisi oppinut edes tunnistamaan selkävikoja (tai sitä tiettyä talvikkotyyppiä joka vanhemmiten kehittyy köyryselkäiseksi) ellei tuomari olisi näyttelyssä kiinnittänyt asiaan huomiota, joten näyttelyttämisellä voi olla muutakin kuin ulkonäöllistä ja "kauneuteen" liittyvää merkitystä.
#11
En muista että olisin kertaakaan sanonut ostajalle suoraan ei, mutta joidenkin kanssa on käynyt niin, että kun sähköposteilla ollaan keskusteltu enemmän ja olen vähän "tentannut" ja kertonut lajista lisää, onkin ostajaehdokas sitten vähin äänin kadonnut...

Mulle tosin kyselyjä tuli muutenkin sen verran vähänlaisesti, että hirveän isoa seulontaa ei tarvinnut tehdä. Vaikka tokikaan en kyllä myynyt hamsteria varmasti yhtään sen helpommalla kuin nekään kasvattajat joille kyselyjä tulee enemmän, mieluummin sitten vaikka jätin kotiin. Tämä alue on kyllä maantieteellisesti tosi hankala jyrsijöiden myymisen kannalta.

En mielestäni ole vaatinut mitenkään mahdottomia, tärkeimpinä asioina ehkä jonkinlaiset perustiedot lajin hoidosta, oikeanlainen asumus sekä varmistus siitä, että lemmikkiin suhtaudutaan riittävän vakavasti sen pienestä koosta, halvasta hinnasta ja lyhyestä eliniästä huolimatta. Riittävän vakava suhtautuminen on mulle mm. sitä, että hamsteri viedään eläinlääkäriin tarvittaessa eikä esim. odoteta että kituu itsekseen kasvaimen kanssa kuoliaaksi (eikä tämä asia todellakaan muuten ole esim. lapsiperheissä mikään itsestäänselvyys!).
#12
Väli/sisäkorvan tulehdus on varmaankin suljettu pois, lienee yleisin syy vinossa kulkemiseen?

Mulla oli yksi talvikko, joka alkoi oireilla viime keväänä Pet Expo -messujen aikaan. Oltiin la-su välisenä yönä kaverinkaverilla elukkalaumoinemme, ja illalla kuljetusbokseissa eläimet tarkistaessani huomasin, että tämä yksi kulki pää vinossa. Aika jännä, että jotenkin tuli heti aivoverenkierron häiriö tms. mieleen (en ees tiedä voiko hamsterilla sellaista olla, teoriassa ainakin kai), jotenkin tuo mielleyhtymä tuli mulle siitä, kun tämän talvikon silmät harottivat toiseen suuntaan, voimakkaasti vasemmalle, kun taas pää oli selvästi vinossa oikealle (just tuo katseen kohdistuminen on yksi tyypillinen AVH-oire ihmisillä). Kotiin päästyäni aloitin talvikolle ab-kuurin korvatulehdusepäilyn vuoksi (en käyttänyt lääkärissä, kotona oli Ditrimiä ja kysyin vain annostuksen puhelimitse). Pää jäi vähän vinoon, mutta talvikko oli muuten pirteä ja käyttäytyi normaalisti, eli vielä noin puoli vuotta tuosta eteenpäin, kunnes kuoli muusta syystä noin 1,5 -vuotiaana.

Ei varmaan samasta asiasta kyse kuin sinun eläimilläsi, mutta kerroinpa tämänkin tarinan nyt lämpimikseni.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä sai eläinlääkärin epäilemään nimenomaan aivokasvainta?
#13
Kasvatus ja genetiikka / Re: Sokeritauti
20.09.08 - klo:22:00
Liittyykö sokeritautiin aina runsas juominen? Myös 2. tyypin sokeritautiin? Nyt on alkanut mietityttämään, kun minulla on vanhenevia eläimiä kuollut aika jännillä oireilla jo useampia. Eli eläimet ovat laihtuneet ja menettäneet massaansa, mutta pysyneet kuitenkin pirteinä ja touhuilleet normaalisti. Syöminen on ollut ok, hampaissakaan ei vikaa.  Eräänä päivänä sitten vain löytyneet kuolleina. Tällä tavalla on tänä kesänä kuollut 1v 4kk ja 1v 7kk ikäiset naaraat, eivät sukua toisilleen. Tänään kuulin, että myös tuon vanhemman naaraan 1v 4kk tytär oli viime viikolla kuollut samalla tavalla. Jotenkin tulee mieleen, että jotain aineenvaihdunnallista tuo voisi olla?
#14
Minä miettisin tarkkaan, miksi haluan samasta eläimestä useamman poikueen. Suvut ovat tosi ahtaat jo nyt, eikä tilannetta helpota jos samoilla eläimillä tehdään suuret määrät poikueita. Kyseessä täytyisi olla siis sellainen eläin, jolla ihan todella on paljon annettavaa lajille, ja jonka suku ei ole jo ennestään todella tunnettua ja käytettyä. Tuskin yli kahta kertaa käyttäisin sittenkään, riippuu tosin tietysti poikasten määrästä. Jos ekassa poikueessa 1 ja toisessa 2 poikasta, niin... Kolme poikuetta taitaa olla jo naaraan jaksamistakin ajatellen aika maksimi.
#15
Hamsterin laji olisi hyvä kertoa! Koska puhuit toisessa topikissa talvikoista, vastaan nyt niitä koskien.

1. Ei kovin olennaista, ei voi sanoa mitään tiettyjä ikiä. Jos minulla olisi esim. vanhahko uros, niin miettisin tapauskohtaisesti, kannattaako yhdistelmä toteuttaa.
2. 4-6 kk. Kannattaa yhdistää jossain 3kk lopulla, niin on aikaa sitten yrittää pidempään, mikäli heti ei tule kantavaksi.