• Welcome to Suomen Hamsteriyhdistys ry.
 
Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - arctican

#1
Olen muuttanut "uuteen" osoitteeseen kesäkuussa 2008 ja ilmoittanut silloin myös SHY:n jäsenrekisteriin osoitteenmuutoksesta. Tähän päivään mennessä olen ilmoittanut muuttuneesta osoitteesta yhteensä viisi (5) kertaa. Ilmoituksistani huolimatta Poskari on lähetetty kerta toisensa jälkeen vanhalla osoitteella, ja osa lehdistä on jäänyt kokonaan saamatta - ilmeisesti päätyneet postissa hävitykseen, koska kääntö ei ole ollut voimassa enää vuoteen.

Aiemmin olen lähettänyt osoitteenmuutosviestit sähköpostilla suoraan sille henkilölle, jonka nimen kohdalla jäsenrekisteri on hallitussivulla mainittu, mutta ilmeisesti se kanava ei toimi. Korjaantuisiko asia näin julkisen palstan kautta ilmoittamalla?

Voimassaoleva osoitteeni on siis

Takkisentie 30
90460 Oulunsalo

t. Sini Hämeenkorpi
#2
Tässä ei nyt mitään palkintoja näy (lukuunottamatta pähkinöitä, jotka on varmaan hamsun mielestä paljon kivempia palkintoja), mutta melko monelle tutussa kuvassa poseeraa JV04 Arctican Olivia**. Valiota siitä ei koskaan tullut, kun Niina oli ainoa tuomari, jonka mielestä se ei ollut liian pieni saadakseen sertejä  :)

#4
Arvostelujen aloitusaika ilmoitetaan näyttelykutsussa, mutta näyttelyn kesto riippuu aina eläinmääristä ja arvostelevien tuomareiden työtahdista, joten tarkkaa kestoa ei voi etukäteen arvioida. Yleensä arvostelut ovat kuitenkin ohi ja palkinnot jaettu klo 16 - 17 mennessä ja pienemmissä luokissa aikaisemminkin.
#5
Niin, lomien aikaan (heinäkuussa) järjestetyt näyttelyt taas saattaa kärsiä osallistujapulasta, kun ihmiset on reissuissa ja mökkeilemässä, eli asioilla on aina kaksi puolta.

Jos Jyväskylään saadaan hamsujen lisäksi muillekin lajeille luokkia, niin Oulusta starttaa varmaan taas halpa bussi sinne päin.
#6
Meillä on jäämässä hieno soopelisuklaan värinen uros käyttämättä jalostukseen, kun poikasia ei olla talven aikana saatu ja oman lapsen syntymän vuoksi joudun pitämään ainakin hetken aikaa taukoa kasvatuksesta.

Kun teitä soopelisuklaan kasvatuksesta kiinnostuneita näyttää olevan muutamia, niin voisin tarjota tuota omaa urostani joko lainaksi tai omaksi, jos jollain hyvä koti ja sopivia naaraita löytyy. Uros on reilun puolen vuoden ikäinen pitkäkarvainen Arctican Fabio; sen vanhemmat ovat Arctican Rusina, pk normaali umborous ja Ängshöjdens Ciara pk punasilmäinen creme, eli Fabio kantaa myös punasilmäisyyttä.

Lisää sukutietoja ja tarvittaessa kuviakin saa sähköpostilla. Kuljetusta en valitettavasti pysty nyt järjestämään kauemmas, eli poika pitäisi noutaa täältä Oulunsalosta tai ainakin lähitienoilta Oulun seudulta. Yhteyttä voi ottaa osoitteeseen sini.hameenkorpi(a)gmail.com .
#7
Korjaus:

Toimihenkilöksi ilmoittautumiset Annelle osoitteella nayttelyvastaava(a)osjh.net .
#8
Kun poikaset ovat reilun viikon ikäisiä ja alkavat natustaa kiinteää ruokaa, kannattaa ripotella ne ruokamuruset suoraan pesään: esim. kasviksia ja juustoa pienen pieninä palasina sekä siemeniä. Kissan kuivaruokanappulat olen havainnut tässä vaiheessa erityisen hyviksi - ei haittaa vaikka laittaa vähän enemmänkin kerralla, kun kuivaruoka ei pilaannu helposti ja nappulat sisältävät paljon poikasten kasvamiseen tarvitsemaa energiaa ja proteiinia.

Jos ruokapalaset laittaa emon vietäväksi, ne päätyvät helposti ihan muualle kuin pesään, eli pelkästään emon omiin suihin tai johonkin häkin nurkkaan, eivätkä viikon ikäiset poikaset vielä osaa liikkua niitä sieltä hakemaan. Meillä ei ainakaan ole koskaan tullut ongelmia siitä, että ruokaa laittaa pesään, vaikka siinä samalla vähän "uusia" hajuja pesään joutuukin. Poikasia ei kuitenkaan kannata vielä tässä vaihessa paljon ruveta omin käsin härppimään, vaan parempi odottaa, että ne lähtevät pesästä liikkeelle.

Siinä vaiheessa kun poikaset alkavat liikkua, ne alkavat myös syödä tuplaten entiseen nähden, joten siemeniä ja monipuolista tuoreruokaa kannattaa lisätä häkkiin pari - kolme kertaa päivässä, aamulla ja illalla.
#9
Jos tavoitteena on saada aikaan hunajaa, niin hunajan jälkeen paras vaihtoehto silloin lienee punasilmäisyyttä kantava keltainen. Tällöin periaatteessa poikasista puolet ovat hunajia ja puolet keltaisia, jotka kantavat punasilmäisyyttä. Ainahan lukumäärät eivät tietenkään ihan tasan mene (johtuu osittain myös siitä, että usein poikasia kuolee ennen kuin värit ovat tunnistettavissa..
#10
Ei riittäneet mulla enää oikeudet tuonne Näyttelytuloksia-palstalle, mutta tässäpä tulokset Oulun lemmikkiluokista. Saa siirtää oikeaan paikkaan ken ehtii.

Syyrialaiset hamsterit, 43 kpl
Tuomari Sini Hämeenkorpi


PLH1 Abbey Road om. Veera Riekki BIS2
PLH2 Taika-Vappu om. Tiina Puranen
PLH3 Nobody Loves Me om. Aija Peura
PLH4 Morsmordre om. Tiina ja Anne Puranen
PLH5 Barbie om. Heli Laukkanen

PN + EP IhQ-Intomieli om. Marjut Kaakinen
PVET +EP Oliver om. Hanna Wierenga

Kuma (käsiteltävyys) Oliver
Kuma (käsiteltävyys) Etulinjan Elvis om. Anne Puranen
Kuma (turkki) Bistä Viis om. Riikka Airisniemi
Kuma (turkki) +EP Ice Queen om. Riikka Airisniemi
Kuma (turkki) Pikkumökin Melina om. Noora Jokinen
Kuma (turkki) Barbie
Kuma (turkki) Abbey Road
Kuma (kokonaisuus) + EP Ginger om. Marjo Männikkö

TS + EP Alex om. Taru Lauronen
EP x 2 Viivi Hillevi om. Sarita Kemi
EP Karhun Vatukka om. Reetta Valkola
EP Amarillo om. Noora Jokinen

Kääpiöhamsterit, 14 kpl
Tuomari Marjut Kaakinen


PLH1 Yökyöpelin Fasse om. Emilia Salmijärvi BIS4
PLH2 Pai om. Anni Haverinen
PLH3 Eevert om. Katariina Niemelä

PN Eevert
PVET Yökyöpelin Fasse

Kuma Venna om. Riina Taskila
Kuma Turrikka om. Jasmin Kokko

TS + EP (söpöin kääpiö) Symphatil Pablo om. Maria-Sofia Niemi
EP (hyvin valmisteltu) Kookos om. Mari Kontio
EP Pico om. Jenni Virtala
EP Floora om. Reetta Valkola
EP (uneliain) Sylvesteri om. Maria Leinonen
#11
Suurkiitokset kaikille kaikin puolin hienosti sujuneesta näyttelypäivästä! Eläimiä Kaijonharjun näyttelyssä oli ennätyksellisesti lähes 300 karvaturria, ja siitä huolimatta mahduttiin hyvin uuteen näyttelytilaan. Järjestelyihin osallistujiakin oli kiitettävästi, eikä kukaan tuntunut joutuvan kohtuuttomaan kuormitukseen suurista eläin- ja ihmismääristä huolimatta.

Nuokkarin tiloista kantautui minun korviini pelkästään positiivista palautetta, joten jatkossakin pyöritään samoissa ympyröissä, jos vaan vielä meidät sinne kelpuuttavat.  xD Voittaa viihtyisyydessään Honkapirtin mennen tullen.

Tulokset menivät puhtaaksikirjoitusta varten tulosvastaavalle- koitan saada ne hamsujen osalta tänne kunhan valmistuvat.
#12
1. Esimerkiksi juuri mustilla ja mustansukuisilla on Suomessa lähes jatkuvasti niin vahva ja vaihteleva geenipooli, että mustien jalostaminen pelkkiä mustia käyttämällä voisi olla hyvinkin mahdollista. Mustia hamstereita syntyy niin paljon (etenkin jos laskee mukaan vielä punasilmäisen version eli kyyhkynharmaan), että pelkoa liiallisesta sukusiitoksesta ei juuri ole, jos kasvattaja itse viitsii pysytellä kärryillä suvuista.

2. Tämä asia vaihtelee varmasti hyvin paljon kasvattajan aktiivisuuden, asuinpaikan, ajankohdan, "maineen" ym. mukaan, joten mitään yleispätevää vastausta on vaikea antaa. Meiltä syyrialaisia kysytään jatkuvasti todella paljon, enemmän kuin olisi myydä, mutta kaikkialla ei välttämättä ole sama tilanne. Värillä on jonkin verran vaikutusta: Esim. useimmat eläinkauppiaat sanovat myyvänsä parhaiten "kirjavia" poikasia, eli käytännössä kuviollisia kuten laikukkaita, nauhallisia ja kilpikonnia. Kaupoissa mustat ja normaalit taas näyttävät liikkuvan hitaammin, luultavasti vain sen vuoksi, että niitä on suhteellisen paljon tarjolla. Kasvattajan on kuitenkin mahdotonta valita väriään sen perusteella, millä olisi eniten kysyntää, sillä hamsterinostajat vaikuttavat olevan melkoisen oikukkaita laumasieluja. Välillä on nimittäin havaittavissa ihan selkeitä buumeja jonkin tietyn värin kanssa, eli kaikki haluavat juuri sitä samaa tiettyä väriä, vaikka hamsteri tulisi ainoastaan lemmikiksi. Hetken päästä taas muotiväri vaihtuu, ja ne ennen halutun väriset eivät kelpaakaan enää niin hyvin.

3. Varmasti kaikkia värejä saisi olla nimenomaan puhtaana enemmän. Lähes kokonaan puuttuvia ovat vaaleanharmaan ja tummanharmaan sukuiset.

4. Jos hamsu on kauttaaltaan saman värinen, se tuskin on puhdas hunaja, kuten itse epäilitkin. Valon vuoksi varmaa vastausta on vaikea antaa. Minusta korvat eivät ole yhtä tummat kuin cremellä, pikemminkin rusehtavat, joten ehkä jotain karamellia laittaisin arvaukseksi. Varminta faktaa väristä saisi kuitenkin vain jälkikasvun tai sukutaustojen perusteella.
#13
Gerbiileitä arvostelee Anna Takkinen.

Ja kiitti vaan, Niina  :)
#14
Ei meillä luovutusprosessi ole koskaan mitään suurempia ristikuulusteluja vaatinut. Hetken kuuntelemalla varaajasta saa kyllä yleensä helposti käsityksen, millä mielellä ollaan liikkeellä ja minkä verran hamsteriajatusta on kypsytelty ja harkittu. Jos keskustelu alkaa kuulostaa siltä, että varaaja ei itsekään oikein tiedä, mitä on tekemässä, kehotan yleensä suoraan ottamaan aiheesta enemmän selvää ja annan vinkkejä, mistä lisätietoa on saatavilla. Voisin sanoa, että 95 % varaajista on meillä ollut aikuisia ihmisiä, ja jos lapset itse ottavat yhteyttä, olen vaatinut vanhempien läsnäolon viimeistään noutovaiheessa. Toistaiseksi mitään varausmaksujakaan ei ole tarvittu, kun itse käyttää harkintaa, kenelle eläimiä ylipäätään kannattaa varata.

Nimimerkillä Noin Sata Poikasta Viime Vuoden Aikana Luovuttanut
#15
Lainaus käyttäjältä: "GaneshaX"Minkälaisia poikasia tulisi (siis ihan laskennallisesti) pk normaalin ja pk satiini keltaisen (menikö oikeassa järjestyksessä) yhdistämisestä?
Tähän tietenkin vaikuttaa varmaan mitä värejä suvuissa on...
Olisiko huono yhdistelmä?

Yhdistelmä ei ainakaan periaatteessa ole ollenkaan huono, mutta tulokseen tosiaan vaikuttaa paljon se, mitä värejä on taustalla. Lisäksi poikasten värin ratkaisee jo aika paljon se, kumpi on kumpi, eli jos naaras (tuleva emä) on keltainen, poikasista tulee aivan eri värisiä kuin jos isä on keltainen.

Palatakseni varsinaiseen aiheeseen, tuo Peten mainitsema jalostusmateriaalin saatavuus ja määrä on minustakin yksi eniten jalostuksen onnistumiseen ja tulosten saamisen nopeuteen vaikuttavista tekijöistä. Jos jotain väriä kasvattaakseen joutuu aluksi itse yhdistelemään osin sekalaisia värejä jonkun tietyn värin aikaansaamiseksi, kestää jo yhdenkin oikeanvärisen poikasen "tekemisessä" usein pitkään. Toisaalta ainakin omasta mielestäni juuri tällainen jalostus on kaikkein palkitsevinta: Kun on joutunut näkemään paljon vaivaa asian eteen, lopputuloksesta on varmasti paljon onnellisempi, kuin jos on saanut hyvät jalostuseläimet suoraan valmiina jostain.

Pelkästään jalostuseläinten saatavuutta ajatellen ehkä kaikkein helpointa olisi jalostaa normaalia, koska normaali on (kilppareita lukuunottamatta) periaatteessa aina puhdas väri, ja niitä syntyy aika monenlaisista yhdistelmistä "vahinkoinakin", joten sukulaisuudesta ei välttämättä ole niin paljon ongelmaa kuin muilla väreillä. Näistä vahinkona syntyneistä tietenkin suurin osa taas kantaa aika paljon muita värejä, joten puhtaiden normaalipoikueiden ja -sukujen tekemisessä menee tällöin melko pitkään.