Kasvattajan vastuusta...

[Anonymous]

aivan suloinen tuo edellisen sivun video. Itselläni on 3v poika joka tietää jokaisen 7 hamsterin pullot ja kipot kertoa mikä on kenenkin. rakastaa touhuta ja vaihtaa vesiä hamsuille. Jokaisen hamsterin osaa käsitellä valvonnanalaisena täydellisen hyvin. Ei  ihan tainnut kuulua tähän ketjuun mutta siirtäkää toiseen jos tarvitsee.

[Hami]

Pakko nyt työntää kanssa kauha soppaan ja syvälle, kun täällä nyt puhutaan kissoista ja hamstereista samassa taloudessa sekä myymisestä vastuuttomiin/vastuullisiin koteihin.
Lapsia minulla ei nyt ole vielä, eikä kasvatusta ole varsinaisesti vielä edes aloitettu, mutta kuitenkin.

Myyn hamsteri poikaset hyviin koteihin, yksikään lapsi ei ole oikeastaan tähän mennessä kysellyt syyrialaisia minulta, koska olen asettanut heille tietyt ehdot.

En myy ilman lupia alle 16 vuotiaalle hamsteria.
Jututan vanhemmat useampaan kertaan mielellään, kerran puhelimessa toisen kerran kasvotusten. Myös vanhempien on tultava mukaan hakemaan lapsen kanssa hamsteria minulta.

Pyrin kyselemään ihmisiltä millaiseen kotiin hamsteri on tulossa, miten vietetään aikaa, onko mahdollisia muita lemmikkejä ja kuin turvatoimet on järjestetty, mahdollinen kokemus aikaisemmin hamstereista...

Mieleenikään ei ole tullut luovuttaa yks hailee meinigillä kasvattejani kenelle sattuu "rantojen miehelle".
Pyrin antamaan tuen ja turvan uusille harrastajille.

Itselläni on 2 kissaa talossa, ei ongelmia pitää hamsteria.
Miksi olisi?
Huolehdin siitä että kissat ei pääse hamsterin luokse, ovet kiinni ja hamsteri toisessa huoneessa.
En ole edes viitsinyt alkaa panikoimaan tuon iän ikuisen legendan kanssa ettei kissaa ja hiirtä voi samassa asunnossa pitää.
Höpö höpö, se ei ole kuin ihmisen keksimä olettamus etteikö jyrsijä ja kissa voisi saman katon alla asua.
Korvien välissä yleisemmin se stressi ja muu hössötys on.
Hamsteri ei stressaa kissaa mitenkään jos ovat erihuoneissa, sen voin kyllä vannoa.

Toki inhimillisiä erehdyksiä voi sattua, ovi jää auki ja kissa pujahtaa hamsterien huoneeseen.
Mutta meillä ei koskaan olla oltu naama kiinni Dunassa kuolaamassa paistia. Kyllä on käyty katsomassa mutta siihen se on jäänytkin.
En nyt pidä tahallani ovea auki huoneeseen jossa hamsteri majailee.

En näe kyllä mitään estettä sille että olisin myymättä omia kasvatteja taloon jossa on kissoja.
En jaksa stressata sellaista asiaa joka voi sattua kenelle vain. Ihan hyvin lemmikittömässäkin kodissa se hamsteri voi kuolla siihen että se tippuu kokeneenkin käsittelijän käsistä, joskus sattuu virheitä jokaiselle.
Ja jos se tapahtuu niin sitten tapahtuu, ei sille mitään voi.

Mutta en nyt ala skitsoamaan siitä etteikö kissa ja hamsteri voi muka samassa asunnossa olla.

[Olive]

Viitaten vaan edelliseen, meillä ainakin hamsterit tulivat aina haistelemaan kissoja, sillon kun meillä kissoja vielä oli. Ei siis minkäänlaista stressikäyttäytymistä ollut ikinä havaittavissa, mutta...Muutama karkuri joutui sitten kissojen kynsiin vuosien varrella.

Mutta mutta. Ainahan siinä riskinsä on, muttei kuitenkaan mikää ylitsepääsemätön este mun mielstäni.

[Ely]

Olisiko tuota Ninden "Alkaisinko kasvattamaan hamstereita?"-artikkelia jossain enää (esim. mirroria)?

[Ninde]

Olisiko tuota Ninden "Alkaisinko kasvattamaan hamstereita?"-artikkelia jossain enää (esim. mirroria)?

Laitan vaikka tähän suoraan, kun ei toi mun domain ole toiminnassa...

Alkaisinko kasvattamaan hamstereita?
Niina Eskelinen

Hamsterien kasvattaminen kuulostaa kivalta ja helpolta, mutta se tuo ilon ja onnistumisen lisäksi mukanaan myös vastuuta ja vastoinkäymisiä. Kasvattajaksi ei noin vain voi alkaa sormia napsauttamalla, se kuitenkin vaatii valmistautumista ja tiedon keruuta.

Paras pohja kasvattajaksi ryhtymiselle on omistaa ensin muutaman vuoden lemmikkihamstereita. Tällöin tutuksi tulevat tarvittavat perustiedot hoidosta ja ruokinnasta. Kasvattajan tulee osata neuvoa ja opastaa poikasen ostajia, jotka mahdollisesti ovat hankkimassa ensimmäistä hamsteriaan. Tämä ei onnistu, mikäli kasvattajalla ei ole omakohtaisia kokemuksia hamstereista ja siitä mitä kaikkea niiden kanssa voi sattua ja tapahtua.

Jos olet jo harrastuksen alkuvaiheessa miettimässä kasvattajaksi alkamista, kannattaa jo tässä vaiheessa tutustua eri lajeihin, jotta löydät niistä sen "omasi" – joka on sydäntäsi lähinnä. Näin sinulla on lajista jo jotain kokemusta, ettet aloita kasvattamista kylmiltään siinäkään suhteessa. Lajeilla on omat erityispiirteensä ja vaatimuksensa, joten syyrialaisen omistamisesta ei ole juurikaan hyötyä, jos päättääkin alkaa kasvattamaan roborovskeja.

Suomen Hamsteriyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä heti, yhdistyksen lehti tarjoaa paljon informaatiota sekä kasvattajille että tavallisille harrastajille.


Päätä mitä kasvatat

Ensimmäiseksi päätä mitä lajia, turkkimuunnosta (syyrialaisilla) ja väriä alat kasvattamaan. Aloita varovasti – älä ahnehdi. Usein tilat ovat rajalliset, joten usean lajin, turkkimuunnoksen ja värin tuloksellinen kasvattaminen ei ole joko mahdollista tai kannattavaa tai molempia. Jos haluat kasvattaa useampaa väriä, valitse mieluiten sellaisia joita voi kasvattaa samassa linjassa. Näin ei tarvitse aloittaa kovin suurella eläinmäärällä. Väri(e)n valinnassa kannattaa ottaa huomioon myös saatavuus ja minkälaista kyseistä väriä on kasvattaa. Jos aloittaa kovin vaikeasti saatavissa olevalla ja hankalasti kasvatettavalla värillä, ei kannata odottaa tuloksia kovin nopeasti.


Jalostaminen on laadun parantamista

Laadun parantamiseen vaaditaan suunnitelmallisuutta ja määrätietoisia valintoja. Kasvattaja pyrkii tekemiensä valintojen avulla kasvattamaan laadittujen määritelmien eli standardien mukaisia hamstereita. Opettele siis oman lajisi ja värisi standardit. Niitä ei kuitenkaan tarvitse opetella ulkoa sanasta sanaan, mutta hyvän kasvattajan tulee tietää ja pystyä kertomaan minkälainen on laji/väri jota hän jalostaa.

Koska laadun parantamisessa tulee kiinnittää huomiota myös väreihin, tulisi pyrkiä kasvattamaan mahdollisimman puhtaita värilinjoja – sukulaisvärit on tässäkin sallittuja. Mitä puhtaammat linjat, sen parempia väreistäkin pitäisi tulla – ainakin ajan kanssa. Sama koskee turkkimuunnoksia, parhaimpaan tulokseen pääsee yhdistämällä samaa muunnosta olevia, poikkeukset lukuun ottamatta (esim. satiini).

Väittäisin, että poikasten teettäminen ilman sen tarkempia tulevaisuuden suunnitelmia tai tavoitteita – puhumattakaan siitä että olisi tarkkaan valittu laji, väri(t) ja jalostuseläimet – ei ole kasvattamista, ainoastaan kannan lisäämistä ilman yritystä parannukseen.


Aloita pohjatyö

Voidaksesi jalostaa valitsemaasi lajia ja väriä paremmaksi, tulee sinun tietää missä mennään. Aikaisemmin jo mainittiinkin standardit, mutta ne antavat vain suunnan sille mihin kasvatuksessa tulee pyrkiä. Sitä ennen on otettava selvää, mikä on valitsemasi lajin (ja värin) tämän hetkinen tilanne. Mikä on taso, saatavuus, vahvuudet, ongelmat? Entä minkälaisia sukulinjoja lajissa on?

Ole aktiivinen ja etsi tietoa itse, sitä löytyy nykyisin yhä enemmän ja paremmin. Älä odota, että joku tekee sen sinun puolestasi. Käy näyttelyissä, puhu kasvattajien kanssa. Lue tietoa Internetistä, yhdistyksen sivuilta ja keskustelupalstalta sekä kasvattajien sivuilta. Jos kielitaitoa riittää, kannattaa lukea artikkeleita Englannin ja Ruotsin Hamsteriyhdistysten sivuilta. Unohda kirjat, niistä et saa oikeanlaista tietoa.

Hanki tietoa poikasten teettämisestä ja lajin vaatimista tarpeista. Kirjaa ylös tärkeimmät kysymykset ja hanki niihin yksityiskohtaiset vastaukset. Mikä on sopiva astutusikä naaraalle, entä urokselle? Miten astutus tapahtuu? Miten kauan tiineys kestää? Montako poikasta naaras keskimäärin synnyttää? Miten emoa ja poikasia hoidetaan? Miten sukupuolet katsotaan? Milloin voi aloittaa poikasten käsittelyn? Minkä ikäisinä poikaset voi luovuttaa uusiin koteihin? Miten tiedän minkä värisiä poikaset ovat? Mitä jos synnytyksessä menee jotain vikaan? Jne.

Jos et löydä vastausta valmiina, kysy. Kysy, kysy, kysy. Esitä kysymyksesi asiallisesti, niin saat asiallisia vastauksia. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan. Tietoa hankkimalla voit välttyä ainakin joiltain takaiskuilta – opi muiden virheistä, älä tee niitä itse.

Käytä hamstereitasi näyttelyissä saadaksesi ulkopuolisen arvion. Näyttelyharrastus kannattaa aloittaa jo siinä vaiheessa, kun sinulla on "vain" lemmikkihamstereita, näin saat tuntumaa näyttelypuoleen ja mahdollisesti pystyt itsekin tunnistamaan hyvät ja huonot puolet hamstereissasi. Näin myös oma "hamsterisilmäsi" kehittyy, mistä on jatkossa paljon apua.


Tee yhteistyötä

Suhteiden luominen muihin saman lajin kasvattajiin kannattaa aloittaa aikaisessa vaiheessa. Tulevaisuudessa tulet tarvitsemaan näitä kontakteja, ilman yhteistyötä toisten kasvattajien kanssa ei pitkälle pääse. Hanki lemmikkisi ja tulevat jalostuseläimesi kasvattajalta. Jalostuseläintä hankkiessasi kerro, että tarkoituksesi on kasvatuksen aloittaminen. Tällöin kokenut kasvattaja osaa valita sinulle mahdollisimman hyvän poikasen. Kasvattajalta saat myös tukea ja varmasti arvokasta tietoa, joka voi olla sinulle kultaakin kalliimpaa. Eläinkauppahamsterin kanssa jää puuttumaan kasvattajan apu, sen vuoksi en suosittele kasvatuksen aloittamista niiden kanssa.

Toki myöhäisemmässä vaiheessa voi eläinkaupasta otettu hamsteri voi tarjota paljonkin kasvatukseesi, mutta se voi olla myös huono valinta. Kun olet muutaman vuoden kasvattanut ja hamsterisilmäsi on harjaantunut, osaat itsekin jo paremmin nähdä onko järkevää ottaa riskiä ja yhdistää linjaan tuntematonta taustaa olevan eläimen vai ei.


Kasvatuksen virallistaminen

Kasvatus voi olla suunnitelmallista jalostusta ilman ns. virallistamistakin eli tässä tapauksessa kasvattajanimen hankkimista. Nykyisin onkin yhtenä vaatimuksena, että kasvattaminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen nimen anomista, jotta tietotaitoa ehtii karttumaan. Nimellisen kasvattajan oletetaan tietävän "kaikesta kaiken", jolloin näkyvyys ja vastuu ovat varmasti hieman suurempia ja sitä myötä luovat paineita.

Tietenkään nimeä ei tarvitse koskaan hakea jos ei halua, näkisin sen kuitenkin olevan yksi tärkeä osa päämäärätietoista jalostusta.


Ole kärsivällinen

Kasvattaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Haluttuja tuloksia ei välttämättä synny heti, ei ensimmäisessä, toisessa tai välttämättä vielä kolmannessakaan polvessa. Tähän osaltaan vaikuttaa sekin, miltä tasolta lähdet kasvatustyöhösi ja minkälaisia valintoja olet tehnyt. Jos lähdet jalostamaan väriä jota ei käytännössä ole olemassakaan, vaan joudut aloittamaan värien yhdistämisillä ja sukulaisväreillä, varaudu pitkään ja mahdollisesti kiviseenkin tiehen. Voin kuitenkin vakuuttaa, että kun vihdoinkin saavutat päämääräsi, on se kaiken vaivan arvoista!


Tunne vastuusi

Vastuuntuntoinen kasvattaja ei teetä sairaalla, vihaisella, ala-ikäisellä tai lajilleen epätyypillisellä hamsterilla poikasia ja muutenkin huolehtii kaikista eläimistään lajivaatimusten edellyttämällä tavalla koko niiden elinajan. Vastuuntuntoinen kasvattaja ei myöskään teetä poikasia vain sen takia, että hamsteri on jalostusta varten ostettu, jos sillä ilmenee jokin vika jonka vuoksi jalostuskäyttö ei olisi suositeltavaa – vaikkakin sallittua (esim. vihaisuus).

Hamsteri on hankintahinnaltaan melko edullinen, tarvikkeisiinkaan ei tarvitse välttämättä hirveästi rahaa. Hamsteri tulee kuitenkin sairastuessaan hoitaa asianmukaisesti, tarvittaessa eläinlääkärillä, ja siihen saattaa mennä euro jos toinenkin. Yllättäviin menoihin tulee varautua ja olla valmis panostamaan niihin, sekä ajallisesti että rahallisesti. Tunnetusti eläin sairastuu juuri silloin kuin ei pitäisi ja mahdollisimman huonoon aikaan (esim. sunnuntaina). Eläimen hyvinvointi tulee kuitenkin asettaa aina tärkeimmäksi asiaksi, muut menot voi odottaa.

Hyvä kasvattaja tuntee vastuunsa lajia kohtaan, miettimällä onko jalostukseen suunnitellulla yksilöllä jotain annettavaa lajille. Kasvattajan olisi yhdistelmiä tehdessään pyrittävä aikaansaamaan vähintään keskitasoa olevia yksilöitä. Jos yhdistelmän tekeminen vähinkin epäilyttää, jätä se tekemättä.

Hyvä kasvattaja kertoo poikasen ostajalle eläimen taustoista, antaa hoito- ja ruokintaohjeet sekä tarvittaessa opastaa ostajaa esim. tarvikkeiden hankinnassa. Hyvä kasvattaja ei myy sairaita tai vihaisia poikasia.

Rehellisyys on tärkein asia, tietoja salaamalla et saavuta mitään. Kerro siis rohkeasti muille myös vastoinkäymisistä – tämä auttaa sinua saamaan arvostusta. Kokemuksen ja tiedon karttuessa arvostus lisääntyy, lisäksi voit vaikuttaa omalla käytökselläsi siihen millaisen mielikuvan ihmiset sinusta luovat. Muista, että negatiiviset asiat jäävät helpommin ihmisten mieleen ja, varsinkin siinä vaiheessa kun sinulla on kasvattajanimi, leimaavat ne mahdollisesti koko kasvatustasi.


Avoin ja nöyrä mieli on hyvä pitää mukana tässäkin harrastuksessa. Kuuntele kokeneempia ja ota asioista itsekin selvää, siinä tärkeimmät neuvot. Hamsterien kasvattaminen on hyvinä aikoina hauska harrastus. Voit saada liudan uusia ystäviä, jotka auttavat sinua jaksamaan ja jatkamaan niinä huonoina hetkinä!

[Ellli]

Meillä on koira joka yrittää aina syödä mun hamsuani mutta onnkes Väiski on nii pieni et ei ylty... Mutta se on rottakoira...

Oon ajatellu et haluisin olla kasvataja.Mutta oon 12... (Kohta). Mulla on yks hamsteri. Oon lukenu netistä ja kirjoista hamstereista ja tietty täältä. Oon kyselly kaikilta.
Mutta oon mokannu. Ostin hamsuni eläinkaupasta ja hillevi on mun eka hamsu.
Joten kaikki tieto ja apu on todellakin tarpeen.
Mulla on kyllä 2 gerbiiliä jotka on ollu mulla n 2 vuotta.  Ja joskus mulla on ollu myös marsu mutta eihän se ole sama asia.
Oon otamassa toista hamsteria mutta oon ajatellu et en ota enään eläinkaupasta.
Olis myös tosi kiva ja uupeta ja komeeta että joku kasvattaja tai kuka nyt lie teitää hamstereista ja joka vois opastaa mua. Mun sähköposti on: mailto:Ahonen.Elli@gmail.com">Ahonen.Elli@gmail.com
Kiitän kaikkia jotka ottavat muhu kiitän toooooodella paljon! :D  Ja kaikkia muitakin tietty. ^.^

[PiiaL]

Ymmärrän kyllä molemmat pointit, sekä Mustikkamaan että Lentsun, tuosta jalostusoikeuden rajoittamisesta, mutta tuohon asiaan olisi mun mielestä löydettävä kuitenkin joku keskitie. Eli mun mielestä ok on esimerkiksi, että poikueesta menee muutama jalostukseen, ei esimerkiksi 15-päisestä poikueesta kaikki. Tuolloin liikenteessä on sitten edes enemmän kuin yksi hieno jälkeläinen poikueestaan vahvistamassa suvun jatkumista.

En minä ainakaan juoksentele itse tuon tuosta ulkomailta hakemassa uusia eläimiä, että siinä olisi se kasvatukseni jatkuvasti saatavilla oleva pelastaja, kun kotimaasta ei enää uutta verta juuri heru tai täytyisi vaihtoehtoisesti tyytyä joihinkin eläinkauppojen tuntemattomien sukujen edustajiin(en sillä sano etteikö joskus voisi tehdä löytöjäkin, joihin riskeeraaminen mahdollisesti kantaa hedelmääkin). Voisi kyllä joskus tehdä jalostuseläinhankintareissun jonnekin pihamaille. :)  Näistä tuontihankinnoista tulikin mieleen, että tässä jokin aika sitten kyselin innokkaana kolmesta Ruotsin tuonti vanhemmista olevasta poikueesta poikasta, mutta sieltäpä sitten löytyikin kaikista yhdistelmistä ihan lähipolvista omasta poikueesta Ruotsiin lähtenyt poikanen.. Hitsit, että ketutti.

[Vevve]

Mun mielestä poikueesta ei kannata antaa enempää kuin kolmea poikasta jalostukseen. Näen kuitenkin ongelmallisena sen, ettei anna yhtään jalostukseen vaan pitää sen ainoan itsellään — entäs jos käy niin että se oma ei vaikka saa poikasia ja lemmikiksi menneitä ei voi esimerkiksi lainata tai omistajia saa kiinni, niin sittenhän ei ole siitä poikueesta ketään josta saisi enää jälkeläisiä. Itselle on olleet suuri pelastus eläimet jotka olen antanut muille jalostukseen, kun omille on sattunut ties mitä.

[Mrk]

Jos suvut loppuu kesken, haetaan ulkomailta sitten vaikka lisää.

Olen monesta kirjoittamastasi asiasta samaa mieltä, mutta tähän haluaisin tarttua. Ulkomailta voi toki tuoda eläimiä, mutta jos yhteistyö toimii molempiin suuntiin aktiivisesti, käy helposti niin että takaa löytyy samat nimet mitä suomalaisten hamstereiden takaa. Täysin uutta verta ei siis välttämättä saa edes ulkomailta, varsinkin jos kaikkialla ollaan keskitytty ylläpitämään niitä tiettyjä linjoja, joista syntyy standardin mukaisia ulkonäöltään kauniita ja tasaisia poikueita hamstereita. Ainakin talvikoiden tilanne on ollut monesti tämä, ihan jo 2000-luvun alusta lähtien. Siksi mielestäni ei kannata liikaa tuudittautua ulkomaalaisten eläinten tuomaan uuteen vereen.

Hamstereiden osalta on toki helppoa tuottaa näennäisesti erisukuisia eläimiä, koska käytössä on vain neljän polven sukutaulut. Käyttämällä esim. kerran kutakin poikueeseen syntynyttä sisarusta, voidaan saada nopeasti sukutaulu, jossa neljässä polvessa ei näy yhtään samaa nimeä, mutta kaikki eläimet ovat lähtöisin muutamasta samasta kantaeläimestä. Tästä syystä todellinen sukusiitosprosentti tulisikin laskea aina yli kuuden polven, mielummin lähemmäs kymmenen polven tiedoista.

Hamstereiden terveyden ja sen säilyttämisen kannalta olisi todella tärkeää vaalia mahdollisimman paljon erilaisia sukuja ja katsoa hiukan sormien läpi ulkomuotoseikkoja, niissä tapauksissa joissa suvusta muodostuu arvokas harvinaisuuden takia. Jotta tulevaisuudessa pystyttäisiin vielä tekemään yhdistelmiä, jotka alittavat sen suositellun 6,25% tuloksen oikeilla tiedoilla, ei "tuntemattomista" suvuista lähtöisin olevilla eläimillä. Liian suuren sukusiitoksen ongelmia voivat olla:
-heikentynyt sukupuolivietti
-urosten heikko spermanlaatu, naaraiden huono tiinehtyvyys ja kykenemättömyys hoitaa poikasiaan
-huono immuunipuolustusjärjestelmä (esim. viruksen iskevät helpommin, allergiat, tulehdukset)
-perinnöllisten sairauksien lisääntyminen (syövät, sokeritauti...)

Siispä mielestäni on hyvin perusteltua miksi rajata jalostukseen menevien poikasten määrää. Ja suosittelen käyttämään jalostukseen myös niitä hamstereita joilla ei ole ulkonäöllistä annettavaa, mutta tuovat uutta verta.

Täytyykin alkaa väkertää rekisteripapereita, joihin mahtuu sukua niin pitkälle kuin vain paperi antaa periksi. :)

[Ellli]

Hillevini on eläinkaupasta enkä tiiä mitään sen suvusta eikä hillevi tietenkään ole rekisterissä. Mutta haluisin sille sellaisen mutta sen täyttö on aika mahotonta.

mutta siis enkö voi tehdä hillevillä poikasia jos se on eläin kaupasta ja ehkä tuleva hamsterini on sitten joltain kasvattajalta ja jos se on poika..?

Hillevi on talvikko ja sen turkki on aika valkonen ja sen raita on savun/ Vaaleen harmaa.
Jos siis tuleva poika talvikkoni ( Mikäli löydän sellaisen jostain mahdollisen halvalla
on saman värinen voin tehä poikasia?

[Saana]

Ellli, keskustele kasvatusasiasta ensin vanhempiesi kanssa ja pyydä heitä lukemaan Ninden kirjoittama juttu kasvatuksen aloittamisesta. viewtopic.php?p=152468#p152468

[Mrk]

Samojen nimien suureen esiintymiseen populaatiossa voi olla syynä yhden poikueen poikasten liiallinen käyttö, mutta myös monet muut syyt. Esimerkiksi:
-hamsteria käytetään jalostukseen reilusti enemmän kuin kaksi kertaa
-syntyy joku hieno linja, jonka hamstereita kaikki kasvattajat haluavat
-kasvattajat linjaavat samoihin hamstereihin
-luodaan/vahvistetaan uusia värejä sisäsiitoksella
-lajilla vähän aktiivisia kasvattajia
-uusia jalostuseläimiä ei yksinkertaisesti ole saatavilla

Syrkkien kohdalla en itse ole valmis käyttämään hamstereita, joilla ei ole ulkonäöllistä annettavaa. Robojen kohdalla voin tehdä enemmän poikkeuksia, koska niiden kasvatuksessa ollaan muutenkin, ainakin uusien värien osalta, joita nimenomaan haluan itselleni, aivan lähtökuopissa. Silti en minkään lajin kohdalla käyttäisi eläintä, jolla ei ole MITÄÄN muuta annettavaa kuin "uusi veri", koska silloin mennään jalostuksellisesti pelkästään taaksepäin. Tietysti sellainen teoreettinen tilanne, että suku olisi vallan sammumassa sisäsiittoisuuden vuoksi, olisi poikkeus, mutta siitäkin ollaan toisaalta vielä kaukana.

Jalostamiseen kuuluu myös terveys ja luonne, ulkonäön lisäksi. Siksi olisi hyvä käyttää myös niitä erisukuisia "rumiluksia", mikäli terveys ja luonne on kunnossa. Se vie totta kai ulkomuotoa taakse päin, mutta takaa myös samalla niiden näyttelyvoittajienkin jälkeläisten terveyttä ja elinvoimaisuutta tulevaisuudessa. Yksi sukusiitoksen suurista riskeistä on sen arvaamattomuus. Kovasti rutsatut eläimet voivat hyvin olla sukupolvesta toiseen terveitä, elinvoimasia, ja yhtäkkiä seuraavassa polvessa saadakin esim. kuollettavan perinnöllisen taudin. Vakavia sukusiitoksesta johtuvia tauteja voi olla käytännössä mahdotonta jalostaa enää myöhemmin linjoista pois.

[lentsu]

kirjoittaja poistanut.

[Anonymous]

Huonoilla eläimillä ei saada hyviä eläimiä. Se vaan on niin.

Tossa olen kyl ihan samaa mieltä ja niitä on vain hyvillä kasvattajilla.

[Mrk]

^^Kieltämättä mulle tuli sellainen kuva tosta lainauksesta minkä laitoin edelliseen tekstiin. Sain siitä käsityksen että jos hamsteri ei ole standardin mukainen, siitä ei ole mitään hyötyä jalostuksessa ja mielummin valitaan ja se samansukuinen nätimpi. Mutta ilmeisesti tarkoitit että valitset sen erisukuisen vähän nätimmän. :) Hyvä jos tällainen mahdollisuus on aina olemassa. Ja me kasvattajat tietysti ollaan vastuussa tämän mahdollisuuden tuottamisesta.

^No höpsis, kyllä rumiluksistakin kauniita saa pitkäjänteisellä jalostamisella, mutta se tietysti vaatii ihan ruuuutkasti aikaa ja vaivaa. Jos tämä ei olisi mahdollista, meillä kaikilla olisi tosi rumat jalostuseläimet. Jonkun täytyy aina tehdä se pohjatyö.