Mitä mieltä olette, kannattaako hamsteria, jonka suvusta ei tiedä, käyttää kasvatukseen, ei suoraan jalostukseen?
Kun kasvatus ja jalostus on sinänsä eri asioita.
Vaikuttaako hamsterin näyttelymenestys asiaan?
Miten näette minut: minulla on hamsteri, joka on luultavasti jonkinnäköiseltä tehtailijalta eikä minulla ole tietoa suvusta, mutta sai L1:n eilen. Se on mahtava tyyppi, ja haluaisin siitä poikasen, ehkä lähteä jalostamaan sitä linjaa. Pidättekö viisaana ajatuksena vai tyrmäättekö samoin tein? Ja ihan näin väärinymmärrysten vuoksi: jos poikasissa esiintyisi jotain, mitä tahansa häikkää, lopettaisin sen linjan jalostamisen siihen.
Kasvattaminen on nimenomaan lajin jalostamista eli (laadun) parantamista. Määrän lisääminen on sitten asia erikseen, eli teetetään poikasia vain sen takia että se olis kivaa tai että sattuu olemaan uros ja naaras itsellään (tai itsellä uros ja kaverilla naaras). Kasvatus (jalostus) on aina suunnitelmallista ja tavoitteellista, lisäännyttäminen ei.
kasvattaminen pitää sisällään kaikenlaisen määrän lisäämisen, oli se sit tavotuksellista tai ei. ja tän takia mä tässä yhteydessä aattelin pitää jalostuksen jalostamisena ja kasvattamisen määrän lisäämisenä, ku ei sille määrän lisäämiselle muutakaan nimitystä ole, paitti määrän lisääminen
mutta jotain kommentteja? olisi kiva oikeasti tietää muitten rehellisiä mielipiteitä
Mistähän lajista tässä mahtaa olla kyse?
Talvikoita ja campbelleja nyt ei missään nimessä kannata alkaa teettämään ilman sukupapereita (jos niilläkään :D )
Syyrialaisilla voi olla taustalla knikkiä, kiinareilla taas sokeritautia.
Pitkät linjat, terveet ja monipuoliset linjat ovat minusta yksi kasvattamisen (=jalostamisen) peruskulmakiviä.
Mä yhdyn täysin Niinan kommenttiin kasvatus-nimen käytöstä. Kasvatus on jalostusta (,eikä kannata alkaa pilkkua väntämään tästä asiasta).
Mä itse kritisoin suvuttomien eläinten käyttämistä talvikoilla jyrkästi. Muille lajeille en ota sen enempää kantaa, koska taustatieto ja kokemus puuttuu.
venomenon sanoo ensimmäisessä viestissään, että haluaisi alkaa kasvattamaan, ei jalostamaan. Mutta kuitenkin puhut jatkotekstissä linjan jalostamisesta. Hiukan puurot ja vellit sekaisin.
Jos meinaa syrkeillä keltaisen sukulaisia lähteä kasvattamaan, niin täytyy muistaa että "suvuttomien" takana voi löytyä cremeä. Muun oleellisen Ninde ja Minnaw taisi jo mainitakkin..
Pelkällä kannan lisäämisellä voi tehdä paljon hallaa ihmisille, jotka oikeasti yrittävät parantaa eläinten laatua. Itse en uskalla ottaa suvutonta eläintä linjaani. Kyllähän niistä on ollut paljon tarjontaa, mutta en ole huolinut, koska ikinä ei voi tietää mitä sairauksia, värejä tms. takana sitten on.
ainiijoo siis syrkeistä on kyse
minnaw: meinasin siinä alkutekstissä että jos joku vaan teettää hamsullaan yhet poikaset eikä käytä enää sitä hamsteria ja niitä poikasia jalostukseen, ja sitten se seuraava oli sitten että jos siinä olis jotain jalostuksen alkua
ja siitä jalostus/kasvatus hommasta: on esim. nimetön rottakasvattaja, joka ei piittaa hönkäsen pöläystä muusta ku siitä että on poikasia ja että se myy niitä. mä en nää siinä mitään jalostamista, mutta kasvattamista se on.
rupesin miettimään lähinnä kun tietopussissa sanottiin:
"Jos ajatellaan muutaman sukupolven aikajänteellä, jätetään tietenkin ne rupuiset eläinkauppalöydöt omaan arvoonsa. Sen sijaan jos ajatellaan koko hamsukannan tulevaisuutta, ollaan kiitollisia, jos vain löydetään jotain uutta verta, olipa se sitten pitkäpäistä tai vaaleanväristä."
Mörkö nimeltä sukusiitos artikkelin nimi, ja Tiina Orho on tän kirjottanu
Lainaus käyttäjältä: "venomenom"meinasin siinä alkutekstissä että jos joku vaan teettää hamsullaan yhet poikaset eikä käytä enää sitä hamsteria ja niitä poikasia jalostukseen
Mitä ihmeen järkeä tässä tämmöisessä on? Poikasille on todella vaikeaa löytää vastuullisia ja hyviä koteja muutenkin. En löydä tämmöisestä pennuttamisesta mitään järkeä, joten jos tähän jotain perusteita olisi niin tahtoisin ne oikein mielelläni kuulla (muutkin saa vastata, tämä on tarkoitettu kaikille)!
^^Siinähän on kyse määrän lisäämisestä. Yksinkertaista.
Tietenkään suvultaan tuntemattomia ei kannata käyttää jalostukseen jos on muitakin mahdollisuuksia eikä siis ole "pakko". Mutta kyllä usein jossain vaiheessa tulee eteen se piste jolloin joudutaan miettimään mistä ollaan valmiita tinkimään, kun käytettävissä olevat suvut kapenevat liian homogeenisiksi.
Talvikoiden ja campsyjen tilanne on hybridiasian vuoksi vielä muiden tilannetta hankalampi.
Lainaus käyttäjältä: "Minnaw"Lainaus käyttäjältä: "venomenom"meinasin siinä alkutekstissä että jos joku vaan teettää hamsullaan yhet poikaset eikä käytä enää sitä hamsteria ja niitä poikasia jalostukseen
Mitä ihmeen järkeä tässä tämmöisessä on? Poikasille on todella vaikeaa löytää vastuullisia ja hyviä koteja muutenkin. En löydä tämmöisestä pennuttamisesta mitään järkeä, joten jos tähän jotain perusteita olisi niin tahtoisin ne oikein mielelläni kuulla (muutkin saa vastata, tämä on tarkoitettu kaikille)!
mulla ei oo mitään perusteita, vaan siis itte lähtisin jalostamaan jos ei löytyisi mitään syytä haudata haaveita
Lainaus käyttäjältä: "Heli"^^Siinähän on kyse määrän lisäämisestä.
kyllä, mutta on se kasvatustakin
Lainaus käyttäjältä: "Heli"Tietenkään suvultaan tuntemattomia ei kannata käyttää jalostukseen jos on muitakin mahdollisuuksia eikä siis ole "pakko".
niin, mutta tossa samassa artikkelissa josta kopioin pätkän ilmaistiin myös että Suomen populaatio on niin pieni, että suurin osa (vai kaikki?) hamstereista ois sukusiitettyjä.
Lainaus käyttäjältä: "venomenom"Lainaus käyttäjältä: "Heli"Tietenkään suvultaan tuntemattomia ei kannata käyttää jalostukseen jos on muitakin mahdollisuuksia eikä siis ole "pakko".
niin, mutta tossa samassa artikkelissa josta kopioin pätkän ilmaistiin myös että Suomen populaatio on niin pieni, että suurin osa (vai kaikki?) hamstereista ois sukusiitettyjä.
Onneks ne mitkään eläinkaupan tukkueläimet ei oo mitenkään sisäsiittoisia :D
Siis luetko sä ollenkaan näitä vastauksia aloittaja?
Lainaus käyttäjältä: "venomenom"ja siitä jalostus/kasvatus hommasta: on esim. nimetön rottakasvattaja, joka ei piittaa hönkäsen pöläystä muusta ku siitä että on poikasia ja että se myy niitä. mä en nää siinä mitään jalostamista, mutta kasvattamista se on.
Ööö, siis jos tärkein asia on se että on koko ajan poikasia, niin se on kyllä määrän lisäämistä eikä mitään kasvattamista. Kasvatuksessa on aina jokin tavoite (siis muu kuin pelkästään se populaation lisääminen).
Sitä paitsi, jos aletaan mussuttamaan siitä, että "nää on kaikki sukua keskenään, niin siksi käytän suvutonta eläintä mikä on tullut ties mistä", niin aina voi myös hakea eläimiä ulkomailta. Suvullisia sellaisia. Ja mistä henkilö tietää kuinka esim. sukusiitetty eläin on, jos ei taustoja ole paperilla? :huh
^Ei se ulkomailtakaan hakeminen autuaaksi tee. Varsinkaan talvikoiden ja campsyjen kohdalla!
Silloin kun vielä oli helpompaa tuoda eläimiä maasta toiseen, oli tilanne se että ainakin kääppärit oli melkolailla samansukuisia kaikkialla.
Nyt on taas hybridiongelmaa.
^Mutta syrkkien kohdalla tuonnit mun mielestä auttavat tilannetta ;)
Kyllä kasvattaminen on myös mun mielestä sitä edes jossain määrin suunnitelmallista eikä sitä "meidän Nappe ja naapurin Nippe saa varmaan kivoja lapsia". Tai ainakin sen pitäisi sitä olla. Ilman päätä ja häntää teetetyt huvipoikueet on ihan jotain muuta.
Cämpsyillä ja talvikoilla en käyttäisi suvuttomia lainkaan, roboilla ja kiinareilla käyttäisin ja syrkeillä harkitusti. Ja miksi näin? Noh, talvikoilla ja cämpsyillä tietysti hybridiongelman vuoksi ihan nou nou. Roboilla ja kiinareilla ei tätä vaaraa toistaiseksi ole ja niiden suvut ovat erittäin ahtaat ja eläimiä huonosti saatavilla niin Suomessa kuin rajojen ulkopuolellakin. Tästä syystä meillä ainakin otetaan joka ikinen eläinkauppa kiinari potentiaalisena kasvatuseläimenä huomioon. Syyriksillä käytän jo enemmän harkintaa. Väri on yksi ratkaiseva tekijä niiden kohdalla.
eli jos joku lisää määrää vuodesta toiseen ja sijottaakin niitä elukoita niin se ei oo kasvattamista? jaa
Lainaus käyttäjältä: "Heli"Siis luetko sä ollenkaan näitä vastauksia aloittaja?
en tietenkään, huvikseni lässytän
Lainaus käyttäjältä: "GaneshaX"Ja mistä henkilö tietää kuinka esim. sukusiitetty eläin on, jos ei taustoja ole paperilla?
ei tiedäkkään, mutta ideana oli geenipoolin lisääminen, ja tähän riittää usein se että vältellään pullonkauloja ja matadoreja, joita usein syntyy kun "täydellinen" ulkomuoto on vaatimus josta ei tehdä kompromisseja.
Lainaus käyttäjältä: "Yökyöpeli"Syyriksillä käytän jo enemmän harkintaa. Väri on yksi ratkaiseva tekijä niiden kohdalla.
meinaatko että vain hyvänväriset, täysin standardinmukaiset syyrialaiset ovat jalostusarvoisia?
Lainaus käyttäjältä: "venomenom"eli jos joku lisää määrää vuodesta toiseen ja sijottaakin niitä elukoita niin se ei oo kasvattamista? jaa
Lainaus käyttäjältä: "Yökyöpeli"Syyriksillä käytän jo enemmän harkintaa. Väri on yksi ratkaiseva tekijä niiden kohdalla.
meinaatko että vain hyvänväriset, täysin standardinmukaiset syyrialaiset ovat jalostusarvoisia?
Ei ole kasvattamista, mikäli hommassa ei ole minkäänlaista punaista lankaa. Se on nimenomaan vain poikasten teettämistä huvin vuoksi.
En meinaa. Vaan kun itselläni on kasvatuksessa keltsisukuisia niin ehdoin tahdoin en halua sinne sellaisia eläimiä jotka ehkä tuovat sinne taakse cremeä ja muuta mukavaa. Esimerkiksi viimeisin eläinkauppa elikko jota käytin oli normaali.
okei
olen siis saanut kahdelta selkeän mielipiteen siihen kannattaisiko minun käyttää urostani jalostukseen, GaneshaXilta ei ja Yökyöpeliltä kyllä jos värit ovat ok. Heli sanoi että vasta sitten kun on "pakko", mutta milloin on "pakko", sitä Heli ei määrittänyt.
urokseni on siis musta, ja tarkoitus olisi kasvattaa mustaa ja kyyhkynharmaata. eli väriasia ei ilmeisesti ole este.
Lainaus käyttäjältä: "Minnaw"Pitkät linjat, terveet ja monipuoliset linjat ovat minusta yksi kasvattamisen (=jalostamisen) peruskulmakiviä.
niin, mutta monipuolisia linjoja ei käsitykseni mukaan ole Suomessa.
Itseasiassa mä en kyllä ottanu kantaa siihen miten sun kannattais toimia vaan kerroin vain miten itse suhtaudun suvuttomien käyttöön :D Ja lisättäköön sen verran että kyllä mä nyt vähän katson noin muutenkin miltä se elikko näyttää, että ei se väri mikään ainoa kriteeri ole.
joo no puhuit yleisellä tasolla niin aattelin että se lukee mut mukaan. mutta jos mun ei mielestäs kannata haaveillakkaan mistään kasvattamisesta, pieni- tai suurimuotosesta niin kerro ihmeessä.
ja kuten sanottu uros sai L1:n, eli ainakin kyseisen tuomarin mielestä on jalostustasonen.
No voi itku, mikä tässä nyt on näin vaikeeta XD
Mulle se on sinänsä ihan se ja sama mitä muut tekee tai on tekemättä. Pääasia että tiedän mitä itse teen ja mikä on oma linjaukseni asioihin.
Eiköhän se käyttämis- tai käyttämättä jättämispäätös kuitenkin loppupeleissä ole sen omistajan/kasvattajan tehtävä. Mä en ainakaan eläintä näkemättä ala sanomaan sen kummemmin juuta enkä jaata.
Itse en henk. koht. uskaltaisi lähteä aloittamaan kasvatusta eläimellä jonka taustasta ei ole mitään tietoja, sellainen on kuitenkin kohtuullisen riskialtista, varsinkin jos olisi tarkoitus että siitä saisi luotua sen oman linjan. Jos kuitenkin käyttäisin sukutaustoiltaan tuntematonta eläintä, odottaisin reilusti kauemmin ennenkuin käytän jalostukseen kuin sellaisen kanssa jonka suku on tunnettua. Tämä odottelu lähinnä knikkiriskin takia. Mulla oli juurikin eläinkauppataustainen naaras, joka kehitti knikin 8 kk iässä - onneksi en astuttanut aikaisemmin ja tämä naaras jäi luonnollisesti pois jalostuksesta heti (eikä siis jatkanut sukuaan).
Lainaus käyttäjältä: "venomenom".
ja kuten sanottu uros sai L1:n, eli ainakin kyseisen tuomarin mielestä on jalostustasonen.
Ja ihan huomautuksena tässä kohtaa, että L1 on kuitenkin edelleen vain yhden ihmisen mielipide asiasta. Tuomari ei tiedä arvostellessa eläimen taustoista mitään. Voisihan esim. taustoiltaan huono eläin saada L1 vain siksi että se nyt sattuu näyttelypäivänä olemaan tuomarin mielestä jalostustasoinen.
Ilmeisesti
venomenom olet vasta aloittamassa kasvatusta. Suurimmaksi huolenaiheeksi ei siis pitäisi heti alkumetreillä muodostua millään lailla suppeasukuiset eläimet, koska voit käytännössä aloittaa oman linjan luontia ihan mistä suvuista tahansa (tietenkin hyvän maun rajoissa).
uros on pian 9kk. lähetin juuri kasvattajalle sähköpostia jossa kyselin sukulaisista tietoa sekä onko jotain syitä miksei tätä pitäisi käyttää jalostukseen, toivon vain että hän vastaa ja vastaa rehellisesti
haluan tietää kokeneiden tyyppien mielipiteitä asioihin, sillä itseni mielestä sooloileminen on varsin tyhmää kun kyseessä on minkä tahansa eläimen kasvatus. ja jos toiset kasvattajat näkevät minut huonona kasvattajana, suuruudenhulluna kakarana, eivät suostu myymään/lainata eläimiään, niin siinä ei ole mitään järkeä.
Lainaus käyttäjältä: "Minnaw"että se nyt sattuu näyttelypäivänä olemaan tuomarin mielestä jalostustasoinen.
haa tästä haluaisin selvityksen. miten jalostustasoisuus vaihtelee päivittäin? karvanmäärän/-pituuden mukaan? sillä kroppahan ei voi muuttua tarpeeksi isosta liian pieneen, eikös? knikki voi tulla, muttei kai enää näin vanhana kuin 9kk?
kannattaisiko minun odottaa vielä muutama kuukausi jotta saan toisen tuomarin mielipiteen, tai lähteä näyttämään tätä herraa jollekkin toiselle tai vaikka parille kasvattajalle ja kysyä heidän mielipidettään?
Lainaus käyttäjältä: "venomenom"Lainaus käyttäjältä: "Minnaw"että se nyt sattuu näyttelypäivänä olemaan tuomarin mielestä jalostustasoinen.
haa tästä haluaisin selvityksen. miten jalostustasoisuus vaihtelee päivittäin?
Tällä tarkoitin sitä seikkaa, että jos oma kasvattaminen on siitä kiinni antaako tuomari hamsterille L1:n niin pahasti hakoteillä ollaan. Ihan hyvin "ei L1:n" eläin voi olla jalostukselle arvokas, sillä voi olla jotain ominaisuuksia joita haluaa jalostuksessa käyttää (esim. pitkän pään omaava hamsteri voi saada lyhytpäisen kumppanin kanssa hyväpäisiä jälkeläisiä).
Otetaan tästä esimerkkinä nyt vaikka sokeritautinen campbelli. Eihän tuomari voi millään lailla tietää että hamsteri ei ole jalostustasoinen, vaikka se ulkomuodollisesti olisikin tuomarin mieleen.
Minusta tuollainen muilta kyseleminen tässä tilanteessa tuntuu jotenkin perin kummalliselta. Eihän eläimen yhdistämisestä vastuuta ole kellään muulla kuin eläimen omistajalla. Miksi siihen "lupaa" muilta tarvitsee kysellä?
Ja siis sehän on ihan fakta, että yhtenä päivänä sertin napannut hamsteri voi olla saanut nk. tuurisertin, eikä yleisesti ottaen olisi moista ansainnut lainkaan. Hamsterit muuttuvat hyvin paljon elämänsä aikana ulkonäöltään, eikä siksi yhden päivän tulos kerro hölökkäsen pöläystä.
Vaikka tokihan muotovalio voi periyttää surkimusta ja vastaavasti ei ees L1:tä saanut voi periyttää muotovalioita, sehän on hyvinkin mahdollista ja on tapahtunut siis monta monituista kertaa.
Ideana onkin se mitä Minnaw käsittääkseni ajoi takaa, eli luottaa vähän siihen omaan nenään ja valintaperusteisiin - eikä pelkästään tuijottaa arvostelukaavaketta.
Knikki voi kyllä ilmaatua paljonkin myöhemmin kuin 9kk iässä.
Oman kantani sanon asiaan, etten teettäisi poikuetta "suvuttomalla" koska esim taustavärit vaikuttavat syntyvien poikasten väritykseen ja voi syntyä hyvinkin epätoivottuja yhdistelmiä. kasvatukseen liittyy hyvin isona osana genetiikkatuntemus ja ilman sukuja se on aika vaikeaa. Tuontihamstereissa olen nähnyt paljon sitä-että suvut on tyhjiä, mutta sitä ei ole tullut koskaan kysyttyä johtuuko se vain siitä ettei niitä ole käännetty-vai eikö niitä ole tiedetty..
Lainaus käyttäjältä: "Mustikkamaan"Ideana onkin se mitä Minnaw käsittääkseni ajoi takaa, eli luottaa vähän siihen omaan nenään ja valintaperusteisiin - eikä pelkästään tuijottaa arvostelukaavaketta.
Juuri näin!
Lainaus käyttäjältä: "Minnaw"Lainaus käyttäjältä: "venomenom"Lainaus käyttäjältä: "Minnaw"että se nyt sattuu näyttelypäivänä olemaan tuomarin mielestä jalostustasoinen.
haa tästä haluaisin selvityksen. miten jalostustasoisuus vaihtelee päivittäin?
Tällä tarkoitin sitä seikkaa, että jos oma kasvattaminen on siitä kiinni antaako tuomari hamsterille L1:n niin pahasti hakoteillä ollaan.
Minusta tuollainen muilta kyseleminen tässä tilanteessa tuntuu jotenkin perin kummalliselta. Eihän eläimen yhdistämisestä vastuuta ole kellään muulla kuin eläimen omistajalla. Miksi siihen "lupaa" muilta tarvitsee kysellä?
ei se olekaan mikään edellytys, yhtä kova "hinku" minulla olisi käyttää tätä hamsteria jalostukseen vaikkei se L1:tä olisi saanutkaan, mutta on se kiva kun muukin on sitä mieltä
siksi koska minulla ei ole kokemusta mistään muusta kuin koirien kasvattamisesta. olen siis jokseenkin epävarma siitä mitä kannattaa tehdä, mitä ei, miksi ja miksi ei
ja eikös se ole lähinnä hyvä juttu että aloittelija tulee kysymään kokeneilta kasvattajilta mitä tehdä ennen kuin tekee?
Lainaus käyttäjältä: "venomenom"siksi koska minulla ei ole kokemusta mistään muusta kuin koirien kasvattamisesta. olen siis jokseenkin epävarma siitä mitä kannattaa tehdä, mitä ei, miksi ja miksi ei
Siksi olisikin hyvä, että käyttäisit ainakin alkuun suoraan kasvattajalta ostettuja eläimiä jalostukseen, jotta pääset oman linjan luontiin.
Kunnon perustan luotua on hyvä jatkaa.
Minusta vain alkoi tuntua, että haet täällä mielipiteitä siihen kannattaako hamsteriasi käyttää jalostukseen vai ei sillä tavalla että kyselet mahdollisimman monelta mielipidettä ja sitten vertailet "ei" ja "kyllä"-vastausten määrää toisiinsa ja teet niiden mukaan päätöksesi. Lisäksi tuntuu, että kritisoit turhan ankarasti sinulle epämieluisia vaihtoehtoja.
Lainaus käyttäjältä: "Minnaw"Minusta vain alkoi tuntua, että haet täällä mielipiteitä siihen kannattaako hamsteriasi käyttää jalostukseen vai ei sillä tavalla että kyselet mahdollisimman monelta mielipidettä ja sitten vertailet "ei" ja "kyllä"-vastausten määrää toisiinsa ja teet niiden mukaan päätöksesi. Lisäksi tuntuu, että kritisoit turhan ankarasti sinulle epämieluisia vaihtoehtoja.
vertailen tapoja vastata ja sitä mihin vastaaja takertuu, mitä se painottaa. ja kritisoinnin oon oppinu koirapuolelta, siellä ku kuulee jos minkälaista huuhaata mistä tahansa asiasta ja ihan keneltä tahansa
kai se on sit pakko hyväksyä, ettei Pikku-H taida päästä jatkamaan sukuaan, harmi sinänsä. ukko on vaan niin ihana, ilmeikäs ja persoonallinen tyyppi
Ei kai tässä kukaan kritisoinut urostasi tai muitakaan eläimiä vaan vastasivat oman mielipiteensä esitettyyn kysymykseen...
Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa mutta esim. kokeneelle kasvattajalle eläinten näyttäminen ja hänen kanssaan keskustelu voisi avartaa enemmän kuin nettikeskustelu jossa (ilmeisesti) asioiden esille tuominen niin, että ne oikein ymmärretään, on mahdotonta...
Lainaus käyttäjältä: "HaKeNi"Ei kai tässä kukaan kritisoinut urostasi tai muitakaan eläimiä vaan vastasivat oman mielipiteensä esitettyyn kysymykseen...
ei niin, mutta jos muut neuvovat että ei kannata ennen ku oon perustan luonu lähtee kokeilee mitään, niin enhän mä sit lähe tekee niin, kun kerta kokeneemmat näin neuvovat.
Lainaus käyttäjältä: "HaKeNi"Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa mutta esim. kokeneelle kasvattajalle eläinten näyttäminen ja hänen kanssaan keskustelu voisi avartaa enemmän kuin nettikeskustelu jossa (ilmeisesti) asioiden esille tuominen niin, että ne oikein ymmärretään, on mahdotonta...
kyllä mä ainaki avarruin tän keskustelun myötä
Kukaan ei voi sanoa sulle mitä sun pitäisi tehdä.
Itse en käyttäisi suvutonta eläintä, ellei olisi aivan pakko. Ja tämä aivan pakko tarkoittaa esim. jos minulla ei olisi yhtään satiinia, ja en saisi suvullista mistään. Siis en yhtään mistään, en kasvattajilta suomesta tai edes naapurimaista. Enkä vaadi että eläimellä on täysi sukutaulu, mutta edes pari polvea molemmin puolin olisi hyvä näkyä. Jos suvut ovat tunnettuja, niin tietää ainakin jos ihan lähisuvussa on ollut jotain häikkää.
"Kasvattajilta" ei silti auta aina edes kysellä. Minullekkin on valehdeltu erään hamsun taustoista. Mutta tämä "kasvattaja" ei ollut kasvattajanimellinen. Kasvattajanimellisten myös tietää edes jotenkin varjelevan mainettaan.
Mutta kaikilla on hieman erilainen näkemys asioista, ja niin ehkä pitääkin olla. Ei siitä tarvitse suuttua ;)
en ole suuttunut, ja kyllä mä mieluummi kuuntelen kokeneita ku lähen omin päin tekemään mitä huvittaa, vaikka kokeneet sanookin etteivät itse uskaltaisi. ihan sen takia että _kokeneet_ näin sanovat minulle, _kokemattomalle_
^^ Piti muokata muutamaan otteeseen...
En minäkään mikään kokenut ole. Kaikkea muuta. Mutta olen joutunut hautomaan ns. näkemystäni aika pitkään.
Ite en ole kasvattaja. Koirani on kerran saanut pentuja, siinä mun "kasvattajan" ura. Mutta siis jotain näkemyksiäni haluan jakaa.
Moni kirjoitti siitä, miten kasvatuksessa pitää olla joku tavoite jota kohti ponnistelee. Mutta eihän tämän tavoitteen tarvitse olla sama kuin jollain toisella ehkä nimekkäälläkin kasvattajalla. Itse henkilökohtaisesti vieroksun kaikkia eläinnäyttelyitä ja rotumääritelmiä jne. Jos nyt otetaan esimerkiksi joku koirarotu. Miksi ihmeessä minun pitäisi kasvattaa mahdollisimman isokorvaisia koiria vain siksi että rotumääritelmässä näin sanotaan jos minusta itsesta pienikorvaiset on nätimpiä? Tai sitten vaikka hamstereilla, miksi kasvattaa mahdollisimman "isoja" jos itse pitää pienempiä kauniimpana.
Jos sinä asetat omalle jalostukselle tavoitteeksi näyttelyissä menestymisen tai juuri tietyntyyppisen ja värisen hamsterin kasvatukset, niin takuulla kannattaa ottaa vain "puhdaslinjaisia" eläimiä jalostukseen. Mutta jos sinun tavoite on "jalostaa" mahdollisimman hyväluontoisiä ja sinun silmää miellyttäviä sekä terveitä LEMMIKKEJÄ, niin sukutaulua tärkeämpiä ominaisuuksia ovat juuri eläimen ulkoinen olemus ja LUONNE. Toki jos sukupuusta jotain tietää, niin se on plussaa. Tiedän että todella moni pitkän linjan kasvattaja tällä hetkellä kiristelee hampaitaan ja pitää minua mitään mistään tietämättömänä, mutta näin minä ajattelen.
Aikoinaan minua kiinnosti erikoisen väristen/kirjavien kääpiövillakoirien kasvatus. Voitte kuvitella miten hyvän vastaanoton erinäisillä koirapalstoilla tälle agendalle sain. Vaikka tavoite todellakin oli kasvattaa omaa silmää miellyttäviä lemmikkikoiria. Tuli vähän sellainen olo, että esim. sekarotuiset koirat ovat automaattisesti jotenkin huonompia kuin puhdaslinjaiset yksilöt. No, lopulta päädyin risteyttämään mustan koiran (jolla toinen vanhemmista aprikoosi) valkoisella uroksella ja pennuista tuli mitä ihanimpia lemmikkejä :P
Nyt minulla on tuo yksi hamsteri poika joka kyllä minun silmää miellyttää todella paljon ja saattaisin kyllä kuvitella sillä pennut teetättäväni jos minulla sattuisi sopiva naaras olemaan, vaikka sukupuussa aukkoja onkin. Jonkin verran kumminkin sukupuusta tiedän ja siellä on kyllä vaikka sun mitä värejä ja turkkimuunnoksia. Olisipa ainakin jännitystä, että minkä värisiä poikasia sieltä mahtaa tulla :haha
Elämää ei pidä ottaa liian vakavasti, ei edes hamstereiden kasvatusta. Kukaan ei sinua hirteen vedä, vaikka jalostuksen/kasvatuksen/kannan lisäämisen aloittaisitkin suvuttomilla eläimillä. Joka tapauksessa jokainen on joskus aloittanut tyhjästä ja alkanut siitä sitä omaa linjaa luomaan. Ehkä sinä aloitat linjasi Pikku-H:sta ja pitkäjänteisellä työllä lopputulos on taatusti tavoitteitesi mukainen. Ja mitä esim. piileviin sairauksiin tai knikkiin esim. tulee, niin moisia ilmenee myös niillä suvullisilla eläimillä.
Lainaus käyttäjältä: "Beada"Jos nyt otetaan esimerkiksi joku koirarotu. Miksi ihmeessä minun pitäisi kasvattaa mahdollisimman isokorvaisia koiria vain siksi että rotumääritelmässä näin sanotaan jos minusta itsesta pienikorvaiset on nätimpiä? Tai sitten vaikka hamstereilla, miksi kasvattaa mahdollisimman "isoja" jos itse pitää pienempiä kauniimpana.
No yleensä kun halutaan jalostaa lajia/rotua, rotumääritelmä on se tärkein ohjenuora jota käytetään apuna.
Lainaus käyttäjältä: "Beada"Jos sinä asetat omalle jalostukselle tavoitteeksi näyttelyissä menestymisen tai juuri tietyntyyppisen ja värisen hamsterin kasvatukset, niin takuulla kannattaa ottaa vain "puhdaslinjaisia" eläimiä jalostukseen. Mutta jos sinun tavoite on "jalostaa" mahdollisimman hyväluontoisiä ja sinun silmää miellyttäviä sekä terveitä LEMMIKKEJÄ, niin sukutaulua tärkeämpiä ominaisuuksia ovat juuri eläimen ulkoinen olemus ja LUONNE.
Luonne on AINA tärkeää. Vastuuntuntoinen kasvattaja - oli sitten niitä suurempia tavoitteita tai ei - ei ikinä teetä vihaisella hamsterilla (tai millään muullakaan eläimellä) poikasia. Ja lemmikkejä ne viralliset kasvattajatkin ensisijaisesti kasvattavat...
Ei minusta omaa silmää miellyttävä sulje pois sitä vaihtoehtoa, etteikö se voisi olla myös rotumääritelmä mukainen.
^^ Itse ainakin haluaisin jalostaa rotumääritelmän mukaisia syyrialaisia. Projekti on viivästynyt viivästymistään, koska en halunnut aloittaa millä tahansa eläimillä. Joillekkin tämä harrastus ehkä onkin vakava asia ;)
Beada: syrkin kuuluu näyttää syrkiltä, jos ei isot syrkit miellytä vaihda kääpiöhamsuihin. jos ei jonkun koirarodun ulkonäkö miellytä, vaihda rotua. rotumääritelmät ja standardit ei oo tehty tahallaan rikottaviks.
kun ihminen ottaa asiakseen kesyttää jokin eläin ja rupeaa "leikkimään jumalaa" rumasti sanottuna, minun mielestä ihmisen kuuluu varmistaa, ettei lähde tekemään mitä huvittaa, vaan pitää sen vakavana asiana. ei o siistii lähtee leikkii viattomien eläinten kustannuksella, varsinkin kun me ihmiset ollaan kaikkee muuta kun viattomia.
miksi aloittaa tälläinen keskustelu-jossa ihmiset kertoo omia näkemyksiään-joihin jokaiseen haluat väkisin laittaa väliin omia kumoavia perusteita? Osa kirjoittajista on varmasti tehnyt työtä ja nähnyt suomen hamstereiden hyvät ja huonot ajat-toisin kuin vaikka minä, joka kasvattaa puhtaasti maalaisjärjellä ajatellen pohtien parasta vaihtoehtoa ja sillä ajattelumallilla karsien huonot pois. Tietääkseni et tullut hakemaan muiden mielipiteitä juuri sinun hamsterista ja sinun periaatteesta, vaan keskustelemaan ylipäätään siitä onko suvuttomat uhka vai vain sivu seikka jalostuksessa. Ja jalostus sana minun mielestä tarkoittaa sitä rotumääritelmään mahdollisimman tarkasti kuuluvuutta-johon myös luonne kuuluu hyvin olennaisena osana.
Lainaus käyttäjältä: "venomenom"kun ihminen ottaa asiakseen kesyttää jokin eläin ja rupeaa "leikkimään jumalaa" rumasti sanottuna, minun mielestä ihmisen kuuluu varmistaa, ettei lähde tekemään mitä huvittaa, vaan pitää sen vakavana asiana. ei o siistii lähtee leikkii viattomien eläinten kustannuksella, varsinkin kun me ihmiset ollaan kaikkee muuta kun viattomia.
Mun mielestä tässä lauseessa tuli kyllä hyvä pointti esille!
Tuo Beadan kommentti ihan kokonaisuudessaan ei nyt minusta oikein edes kuulunut koko keskusteluun.
Kasvatus on myös yhteistyötä muiden kasvattajien kanssa. Ei itsepäistä oman tiensä kulkemista. Yhteistä hyväähän tässä haetaan. Koirat ja hamsterit puhtaasti omat eri lajinsa.
^^ Tää on keskustelupalsta :D Täällä ilmaistaan esim. mielipiteitä ;)
Myönnän, etten lukenut keskustelua vaan vastaan täysin pelkän otsikon perusteella :oops: En tee tätä usein, yleensä luen aina kaikki viestit, seli seli :D
Mutta siis otsikko on ""Suvuttomien" käyttö kasvatuksessa". Itse olen käyttänyt suvuttomia hamsuja (syyriksiä) nyt 2 kertaa kasvatukseen. Toinen oli hyvä juttu; kyseisen naaraan poikueeseen syntyi hunaja-kyyhkynharmaa-tyttö, josta sain todella hienon alun kyseisen värin kasvatukseeni, tämä kyseinen naaras on ollut myös äärettömän terve; nyt ikää jo yli 2 v ja on todella hyvässä kunnossa. Toinen ei sitten ollutkaan yhtään hyvä juttu; uros oli ruotsalaista tukku-alkuperää ja sille kehittyi vanhemmalla iällä knikki ja kaikille sen urosjälkeläisille tuli myös knikki; poikue jäi pois jatkojalostuksesta, harmitti vietävästi; emo kun oli kahden sertin hamsu.
Nyt olen kolmatta kertaa käyttämässä suvutonta hamsua, päädyin tähän ratkaisuun, koska kyseinen uros on saanut näyttelyissä hyviä arvosteluja ja L1:siä ja se on terve, kiltti, suorahäntäinen ja ihan nätti poika ja koska muutoin hunaja-kyyhkynharmaan värin kasvatukseni olisi tyssännyt tähän, koska kyseisen värisiä yksilöitä ei löydy eikä oikein edes sukulaisvärejäkään. Kyseinen uros on myös suomalaista alkuperää, alkuperän kysyn nykyään aina eläinkaupassa ja jos on tukku-alkuperää niin en osta, tuo yksi tukkutapaus säikäytti sen verran. Toki en voi varmuudella tietää ovatko nämä suomalais-taustaisetkaan miten pitkälle suomalaistaustaisia, että riskinsä on siinäkin, mutta jos yhtään riskejä ei ota niin aika mahdoton on mitään vähänkään harvinaisempaa väriä kasvattaa.
Suvuttomia siis jonkin verran käytän ja tulen varmasti käyttämään, en tee sitä mielelläni, koska olen aika varovainen luonne ja oppinut pelkäämään vastoinkäymisiä (liikaa?), mutta koska haluan päästä kasvatuksessani eteenpäin ja saada joskus aikaan sen hienon standardia vastaavan hunaja-kyyhkynharmaan eläimen niin on pakko uskaltaa. Mutta tukku-alkuperää olevat kierrän kasvatusmielessä kaukaa, koska ei voi tietää mitä niiden taustalla on, koska taatusti siellä tukussa hamsuja lisäännytettäessä ei katsota onko ne suorahäntäisiä, hyväluonteisia, muuten terveitä. Jos kasvattaisin jotakin cremen sukuista väriä niin en myöskään ostaisi kasvatuseläimiä eläinkaupoista, koska on vaarana, että ne ovatkin kilppareita, kuten nyt on jokunen esimerkki ollut tälläkin foorumilla. Eläinkauppahan on kuitenkin varmaan aika yleinen paikka, johon ihmiset vievät vahinkopoikueet, keltaisen ja cremen sekoituspoikueet sun muut myyntiin.
En tiedä oliko tämä ihan aiheen vierestä, kun vain pelkän otsikon "innoittamana" kirjoitin :oops:
Olen kahdesti käyttänyt suvutonta kasvatuksessa ja ollut molemmilla kerroilla ollut varsin tyytyväinen tuloksiin. Molemmat naaraat ovat olleet astutusiän ylärajoilla (9+ kk) poikueen saadessaan, toinen sai 11 terhakkaa poikasta ja toinen 10, kaikki poikaset selvisivät. Ensimmäinen poikue oli täysnormaali M-poikue lk + pk + satiini, josta kotiin jättämäni pk satiini naaras sai aikanaan sertin, samoin sen pk satiini tytär, ja toinen oli 18.1.09 syntynyt Sunnuntai-kymppi, johon tupsahti yllätyksekseni useampi white kuvioinen hamsteri, mutta myös aivan virallisen värisiä hamsuja, joista yksi on jo kahdesti näyttelyssä palkittu (Fina). Jälkimmäisessä poikueessa isäuros on pitkän linjan omaa kasvatustani, ja poikasista löytyy molempien vanhempien hyviä puolia, eli hyvin meni :) Yhtään knikkiä ei näille yhteensä 21 poikaselle ole tullut. Eli harkintaa käyttäen suvutonkin sopii jalostukseen ja jälki voi olla varsin mukavaa. Seuraavassa polvessa mieluiten käytän puolisoksi ihan 4 polven täydet sukutiedot omaavaa.
Oon ajatellu jossain vaiheessa Nipsulla ja tulevalla syrkki naaraalla
teettää poikasia. Nipsu on siis kyyhkynharmaa, syyrialainen ja
ostettu eläinkaupasta. :c8 Eli sen sukua en tiiä, aattelin ostaa
tulevan syrkki naaraan kasvattajalta, joten olisko niillä mitään mahiksia
teettää poikasia ? :roll:
Lainaus käyttäjältä: "emiliaaw"Oon ajatellu jossain vaiheessa Nipsulla ja tulevalla syrkki naaraalla
teettää poikasia. Nipsu on siis kyyhkynharmaa, syyrialainen ja
ostettu eläinkaupasta. :c8 Eli sen sukua en tiiä, aattelin ostaa
tulevan syrkki naaraan kasvattajalta, joten olisko niillä mitään mahiksia
teettää poikasia ? :roll:
Siis miksi ei, jos uros on knikitön ja jalostuskelpoinen (mielellään siis se L1 näyttelyistä, mutta ainakin olisi hyvä olla edes yksi hyvä arvostelu ulkomuotoluokasta) sekä muutoinkin terve ja hyväluonteinen. Uroksien kohdalla kannattaa odotella vähän pidempään mahdollisen knikin kehittymisen varalta, kun uroksilla ei sitä maksimi-ikärajaa astuttamisessa ole.
Ainahan se on ihanne, että hamsterin taustat olisivat ainakin jossain määrin tiedossa, jotta ikävät yllätykset minimoitaisiin, mutta kyllähän sitä suvutontakin on ok käyttää (jos siis on terve yms.). Tuo olisi ihan hyvä, että edes toisen vanhemman suku tiedettäisiin jossain määrin. Aina siihen se oma riski mm. knikkien suhteen sisältyy.
Minulla on tämän poikueen emo eläinkauppahankinta, ulkomuodollisesti ok, terve ja hyväluonteinen. Isän suku olikin sitten osittain tiedossa. Poikaset kohta luovari-iässä, syntyi 8 ja 8 yhä elossa. Kellään ei ainakaan vielä tunnu knikkiä tms., mutta eihän sitä 4-viikkoisella välttis olekaan.